mennessä Kaisa | tammi 24, 2021 | Yleinen
Kaupallinen yhteistyö: RawMix
Kesällä 2012 olin turhautunut. Smoothiet olivat tulleet arkeeni jäädäkseen, mutta yksikään blenderi ei ollut kestänyt päivittäistä käyttöä puolta vuotta pidempään. Pitkin hampain päädyin sijoittamaan roposeni Vitamixiin, joka on tunnettu sekä laadustaan että kalliista hinnastaan (n. 600-700 euroa). Se kannatti, sillä sama blenderi seisoo meillä edelleen keittiössä kahdeksan vuotta myöhemmin.
Nyt näyttäisi löytyneen aikamoisen hyvä haastaja Vitamixille ja sen nimi on RawMix 2. Sain blenderin käyttööni, jotta pääsisin testaamaan voisiko tässä olla tehosekoitin jota voisin hyvällä mielellä suositella asiakkaillemme. Rawmix nimittäin painii tehojen ja toimintojen osalta samassa kategoriassa kuin Vitamix, mutta on yli puolet halvempi – tällä hetkellä Rawmixin verkkokaupassa 299 euroa.
Rawmix 2 -tehosekoitin haastaa Vitamixin
RawMix 2 on on monin tavoin samanlainen blenderi kuin Vitamix. Rawmixin tehot ovat vielä suuremmat (3 hv, 2200 W) kuin Vitamixissa (omassani 2 hv, 1200 W). Siinä on muovinen kahden litran kannu, aivan kuten Vitamixissa. Minulla on aikoinaan ollut myös lasikannullinen blenderi, mutta olen kokenut nämä muovikannulliset selvästi helpommiksi käsitellä – parin litran lasikannu painaa melkoisen paljon etenkin täytenä.
Rawmixin kannun alaosa on selvästi leveämpi kuin oman Vitamixini. Vitamixini on siis 8 vuotta vanha, voi olla että nykyisin kannun muoto on erilainen. Rawmixin hiukan leveämmän kannun etu on sen pesun helppous.
Rawmixin terät ovat todella hyvät ja se hienontaa kaiken jääpaloista mustaherukan siemeniin. Vitamixin kanssa olen tottunut silkinsileään smoothieen, joten olisi kyllä vaikeaa vaihtaa enää blenderiin jolla ei saa yhtä tasaista lopputulosta. Rawmixin lopputulos on hämmästyttävän samanlainen.
Ääni on molemmissa melkoisen kova, mutta desibeleissä Vitamix taitaa kyllä mennä Rawmixista ohi. En tietysti tiedä millaisia nykyiset Vitamixit ovat melutasoltaan. Tehokkaan blenderin miinuspuoli lienee aina siitä lähtevä kova ääni. Itse otan mieluummin melun ja loistavan lopputuloksen, kuin hiljaisuuden ja klöntit.
Rawmixin ja Vitamixin erot
No, mikä sitten on erilaista? Vitamixissa tykkään enemmän kahvan muotoilusta, Rawmixin muovinen pinnoittamaton kahva tuntuu vähän halvemmalta. Samoin tykkään enemmän Vitamixin mattaisesta ulkoasusta kuin Rawmixin kiiltävästä pinnasta. Toki Vitamix nyt ylipäätään näyttää siltä, kuin se olisi teleportattu 70-luvulta suoraan 50 vuotta ajassa eteenpäin 😀 Ei varsinaisesti mikään keittiön kaunistus, siis. Ehkä Rawmix saisi oman keittiöni kauneuskilpailussa kuitenkin hitusen enemmän pisteitä kokonaisuudessaan.
Vitamix on jotenkin kompaktimpi ja jämäkämpi. Molemmat pysyvät kyllä hyvin kiinni tasolla, kun ovat niin painavia. Fyysiseltä kooltaan Rawmix on hiukan isompi.
Vitamixissa täyden kierrosnopeuden eli 30000 kierrosta minuutissa saa turbo-toiminnolla, kun taas Rawmixissa tuo sama kovin kierrosnopeus tulee suoraan vääntämällä blenderi täysille. Vitamixin ”täysillä”-nopeus on 24000 kierrosta minuutissa. Onko tällä sitten käytännössä eroa – eipä juuri. Lähinnä se, että aluksi luulin Rawmixin pulse-toiminnon olevan rikki, kun en älynnyt että sitä voi käyttää vain silloin kun terä ei pyöri jo valmiiksi aivan täysillä. Pulsea käytän yleensä smoothien teon loppuvaiheessa, kun haluan varmistaa että seoksen pinnalle ei jää esim. jäisiä marjoja ja blenderi ottaa kaikki raaka-aineet hienonnettavaksi.
RawMix 2:n takuu on kaksi vuotta ja tyytyväisyystakuu 21 päivää. Omassa Vitamixissäni takuu oli aikoinaan seitsemän vuotta, nyt se on toki mennyt jo umpeen. Tämä oli ainakin itselleni näiden kolmen kuukauden testin aikana merkittävin ero – käytössä en nimittäin muuten huomannut juuri mitään erilaista. Toki nappulat ovat hiukan erilaiset, mutta eivät niin että sillä olisi käytössä mitään vaikutusta.
Smoothiehaaste kahdelle tehosekoittimelle: kumpi voitti?
Testasin täsmälleen samoilla raaka-aineilla ja määrillä smoothien teon. Maistelin heti testin jälkeen smoothieita ja koostumus oli molemmissa hyvin samanlainen. Laitoin smoothielasit pöydälle ja menin tekemään jotain muuta… enkä hetken päästä enää muistanut kumpi oli kumpi. En pystynyt erottamaan enää myöskään maistamalla, kumpi smoothie tuli tehtyä kummalla blenderillä. Löydät videon tästä Instagram-tililtäni (@kaisaj).
Voi siis sanoa, että silkkistä tulee molemmilla – lopputulos on aivan identtinen niin 300 euron kuin 600 euron blenderillä.
Jos Rawmix kiinnostaa, niin nyt saat alekoodilla kaisa 5 prosentin alennuksen tilauksestasi eli hinnaksi jää n. 284 euroa. Tämä ei ole affiliate-koodi, en hyödy tilauksestasi. Rawmixissa on 21 päivän tyytyväisyystakuu joten voit testata riskittömästi tykkäätkö siitä vai et.
Smoothiehaaste sinulle: kokeile 21 päivää!
Nyt haastankin sinut – mitäs jos kokeilisit, miten olosi muuttuu jos hankit hyvän blenderin ja teet seuraavan 21 päivän aikana vähintään viisi kertaa viikossa smoothien? Viisi kertaa viikossa siksi, että muutamat välipäivät ja laiskat fiilikset viikossa eivät lannistaisi. Tällä tavoin kasviksia tulee kuitenkin lisättyä viikkoon niin paljon, että mitä todennäköisimmin tunnet kyllä eron olossasi.
Smoothie on helppo lisä mille tahansa aterialle. Itse teen usein koko kannullisen aamulla. Aamupalalle ja välipalalle saa kannullisesta helposti kokonaisen sheikkerillisen smoothieta ja lisäksi siitä jää vielä joko perheenjäsenille, tai jollekin aterialle 1-2 pienempää annosta.
Smoothien päivittäinen lisääminen päiviin on mielestäni ylivoimaisesti helpoin tapa lisätä vihanneksia, marjoja ja hedelmiä ruokavalioon. Jos suomalaiset korjaisivat tämän yhden asian, olisi syömisemme jo paljon paremmalla tolalla.
Kokeile vaikka näitä reseptejä ja etsi omat suosikkisi!
Aloittelijan makea hedelmä-marjasmoothie
- pakastemangoa
- mansikoita
- kaura- tai riisimaitoa + loraus kookosmaitoa jos haluat kermaisuutta smoothien rakenteeseen
Vaaleanpunainen smoothie
- mansikoita
- puolukoita
- muutama tuoretaateli, poista kivet
- punaisia omenoita
- loraus kookosmaitoa, tarvittaessa vettä
Violetti smoothie
- mustikoita
- mustaherukoita
- avokadoa
- babypinaattia, romainesalaattia tai sitruunamelissaa
- banaania
- nesteeksi vettä
Vihreä smoothie
- päärynää
- omenaa
- banaania
- avokadoa
- babypinaattia tai parsakaalin varsi (esim. jos jää ruuanlaitosta)
- limeä
- nesteeksi vettä tai omenamehua
Oranssi smoothie
- appelsiineja
- pakastemangoa
- tyrnimarjoja
- nesteeksi omena- tai ananasmehua
- loraus kookosmaitoa (tasoittamaan kirpeyttä)
Ellet halua ruskeaa smoothieta, älä sekoita keskenään punaisia ja vihreitä aineksia. Minulla on tapana lopulta värjätä kaikki smoothiet mustikalla, näin ei tarvitse miettiä värejä ja marjoja tulee varmasti syötyä tarpeeksi 😉
Tässä muutama idea piristämään talvipäiviä – toivottavasti innostut kokeilemaan!
mennessä Kaisa | huhti 25, 2019 | Ajatukset, Kirjan kirjoittaminen, Yleinen
Facebook muistutti mua tänään viiden vuoden takaisesta postauksestani, jonka olin tyrkännyt some-feediini kun kirjoitin neljättä kirjaani. Näin kirjoitin 25.4.2014:
”Ootteko muuten, kirjan kirjoittamisesta haaveilevat, ikinä tulleet ajatelleeksi että jos tuotat 2000 merkkiä päivässä tekstiä niin puolessa vuodessa sulla on 180-sivuisen kirjan materiaali valmiina? 2000 merkkiä on reilu puoli sivua tekstieditorissa fonttikoolla 12.
Mun mielestäni kirjan kirjoittaminen on pienempi urakka kuin moni kuvittelee. En ole kirjoittanut yhtäkään kirjaani kuin korkeintaan 3,5kk. Hormonitasapainoa kirjoitin heinäkuusta syyskuuhun yötä päivää. Siinä on 320 sivua. Sitten otin rennosti pari kuukautta. Kutsun tätä metodia intervallitöiksi.”
Aloin kirjoittaa aiheesta uutta Facebook-postia, mutta tapani mukaan siitä tuli aivan liian pitkä joten laitankin sen tänne blogiini.
Kantava ajatus on tämä:
Kirjan kirjoittaminen voi olla PIENEMPI prosessi kuin mitä moni kuvittelee. Siitä tehdään omassa päässä iso mörkö.
Haluan kannustaa sua uskaltautumaan siihen ajatukseen, että kirjoittaminen voisikin olla HELPOMPAA kuin kuvittelet juuri nyt. Mutta kirjaa ei synny, ellei sille ole otettu aikaa.
(Ja nyt en ota kantaa siihen, onko kirjaideasi sellainen että sen joku haluaa kustantaa – tästä aiheesta saisi oman postauksensa.)
Olen edellisen kirjan julkaisun jälkeen lueskellut kiinnostuneena muiden kirjailijoiden prosesseista. Jotkut kirjoittavat pitkään ja vähän kerrallaan, jotkut puolestaan nopeasti ja paljon lyhyessä ajassa tekstiä tuottaen. On ollut mahtavaa saada vahvistusta sille, että en ole aivan omalaatuinen tässä tyylissäni.
Helena Petäistö on alkanut kutsua tällaista intensiivistä työskentelytapaa Balzac-metodiksi, koska 1800-luvulla elänyt kirjailija Honoré de Balzac kirjoitti myös näin. Petäistö kertoi Eeva-lehdessä 4/2019 omasta kirjoitusprosessistaan, joka kuulostaa hyvin samanlaiselta kuin minulla. Hän kertoi kirjoittavansa aamutakki päällä aamuyhdeksästä puoleen yöhön. Kello soi parin tunnin välein ja muistuttaa jaloittelusta. Lauantaina käydään kaupassa ja ostetaan koko viikoksi ruokaa. Petäistö kertoi näyttävänsä prosessin ajan tarhapöllöltä, joten vieraatkaan eivät saa tulla kylään. Kuulostaa niin tutulta! 😀
Kirjoituskausina elämääni ei mahdu juuri muuta. Ajatukset ovat kiinni kirjassa, tarinoiden ja lukujen kaarissa, kokonaisuuden hahmottamisessa. Käyn kävelemässä ulkona ja silloin teksti jäsentyy päässäni. Intensiivinen ote auttaa pitämään aiheen ja kirjan punaisen langan kirkkaana mielessä koko prosessin ajan.
Kirjoittaminen itsessään ei ole minusta kirjaprosessin hankalin osa. Taiton tarkistaminen ja editointikierrosten läpikäynti on mielestäni kuormittavampaa kuin itse kirjoittaminen.
Näin Palaudu ja vahvistu -kirja syntyi
Palaudu ja vahvistu -kirjasta oli kirja-aihio mielessäni useamman vuoden ajan (niitä leijailee aina päässäni). Kirjoitimme kirjan Tuuti-siskoni kanssa lopulta noin kuukaudessa kasaan viime touko-kesäkuussa. Kysyin Tuutia kirjoittamaan mun kanssani, sillä kirjan teko on usein todella yksinäistä hommaa. Siskoni on paitsi briljantti kirjoittaja, myös erinomainen kustannustoimittaja. Tuutin tekstin taju on vielä paljon parempi kuin omani.
Näin prosessi eteni:
Heitin kirjaidean Tammelle uuden vuoden jälkeisenä päivänä 2018 ja kysyin, että vieläkö näin ajankohtainen kirja mahtuisi syksyn kirjoihin. Saimme myöntävän vastauksen ja niinpä aloimme hommiin. Ensin teimme esittely- ja takakansitekstin, sitten kasasimme runkoa ja sisällysluetteloa alaotsikoineen. Esittelyteksti ja kirjan idean tiivistys sekä kansi tarvitaan kustantamon kirjakatalogia varten ja kirjakauppojen sisäänostajille. Kirjoja ennakkomyydään siis kaupoille jo yli puoli vuotta aiemmin kuin ne ilmestyvät.
Itsellemme hahmottelimme kysymyksiä, joihin kirjan lukujen tulisi vastata. Haimme apurahoja ja saimmekin pienen apurahan WSOY:n kirjallisuussäätiöltä.
Tältä kirjan esittely näytti sitten Tammen 2018 syksyn katalogissa:
Pallottelimme graafikon kanssa kansi-ideoita ja mietimme yhdessä kirjan graafista ilmettä. Laskimme kuvien määrän tarvetta ja neuvottelimme kuvaajan hankinnasta. Tilasimme ja varasimme kirjastosta lisää lähdekirjoja ja luimme niitä kevättalven. Olin lukenut jo aikamoisen paljon aiheista ennenkin tätä, mutta en ollut koskaan kirjoittanut palautumisesta ja stressistä näin laaja-alaisesti aikaisemmin.
Huhtikuussa haastattelimme suurimman osan asiantuntijoista ja suunnilleen näihin aikoihin viime vuonna kirjoitimme ekat pidemmät pätkät kirjaa.
Muistan kun äitienpäivän aikaan katselin ahdistuneena tekstitiedoston merkkimäärää ja panikoin Tuutille, että ”tää ei voi MITENKÄÄN valmistua kesäkuun alkuun, mitä me oikein ajateltiin?!?”.
Tuuti halasi mua ja totesi tyynesti, että ”rauhotu, tää on ammattilaisten aikataulu” 😅 Siskoni on siis ammattitoimittaja, kustannustoimittaja ja myös tietokirjailija.
Näinhän se sitten menikin. Äitini tuli meille pitämään huolta meidän pikkumiehestä. Minä ja siskoni linnoittauduimme kirjailijakammioomme ja toukokuussa kirjoitimme valtaosan kirjan tekstistä. Tuuti purki haastattelut ja teki niistä hyvää tietokirjatekstiä, minä naputin kasaan tieto-osuuksia ja kirjoitin omat tarinapätkäni. Viimeiset päivät menivät tekstiä muokatessa ja karsiessa. As always – olen kirjoittanut kaikkiin kirjoihini lopulta ihan liikaa.
Käsikirjoitus lähti meidän käsistämme kesäkuun alussa niin, että siinä oli 384 870 merkkiä. Palaudu ja vahvistu ilmestyi lopulta 200-sivuisena syyskuussa. En taaskaan onnistunut kirjoittamaan niin tiiviisti tekstiä kuin oli ollut tarkoitus, vähempi merkkimäärä olisi siis riittänyt aivan hyvin. Kustannustoimittaja joutui poistamaan pätkiä käsikirjoituksesta sieltä täältä, jotta saimme isoja kuvasivuja sopimaan kirjaan. Halusin niitä tuomaan levollista fiilistä jo kirjaa lukiessa.
Joku joskus ihmetteli, että miten voin kirjoittaa niin nopeasti kirjoja, kun monet tekevät niitä vuosien ajan. Mun kirjoitusprosessini on kai vähän erilainen. Ikään kuin tiedostamattani kerään matskua kasaan pitkän aikaa, jopa vuosia. Jotenkin vain kaikki merkitykselliseltä tuntuva arkistoituu mun pääkoppaani kun luen paljon kirjoja, kurssitan itseäni, valmennan ihmisiä ja opin asiantuntijoiden kanssa keskustelemalla.
Olen aina ollut tosi nopea oppimaan ja hyvä muistamaan asioita, jotka mua kiinnostavat. Yhdistelen uutta tietoa vanhaan ja muodostan systeemejä asioiden yhteyksistä toisiinsa. Sitten itse kirjoittaminen on lähinnä printtaamista: tulostan pihalle kaiken mitä olen päähäni onnistunut keräämään.
Kirjoittaminen on ollut minulle helppo keino jäsentää ajatuksiani ja olen ollut siinä nopea lapsesta asti. Lukiossa lähdin yo-kirjoitusten reaalikokeesta koko salin ekana ja sain silti vahvan E:n (ei puhuta matematiikasta mitään, eihän… siellä nysväsin varmasti viimeiseen minuuttiin) 😀 Pystyn tuottamaan isoja määriä suht hyvää tekstiä lyhyessä ajassa, kun ajatus on kirkas ja lähteet pöydällä läjässä vierellä.
Joskus ajatus kirkastuu vasta kirjoittaessa. Ensimmäiset muutama kymmentä sivua kirjan tuotoksesta on aivan kammottavaa. Nämä sivut heitetään roskikseen sitten kun hyvä teksti alkaa virrata. Ei siis kannata pelätä surkeaa alkua! Jatkat vain. Teksti alkaa kirkastua kun vietät sen kanssa aikaa. Kirjoittamiseen syntyy rutiini. Pitkien taukojen jälkeen taito on ensin jonkin aikaa hiukan hukassa.
Suurin osa kirjasta haaveilevista ei koskaan kirjoita kirjaa, koska ei oikeasti ota sille aikaa. Kirjat eivät synny vahingossa (paitsi ehkä Katleena Kortesuolla ja Sanna Wikströmillä jotka tuntuvat olevan ihan omanlaisiaan virtuooseja). Kirjan tekeminen vaatii sitä, että sille ottaa aikaa kalenterista ja siivoaa muut asiat sen tieltä. Tosi monille asioille joutuu sanomaan jonkin aikaa ei, jos haluaa saada kirjan oikeasti kasaan.
Multa kysellään tasaisin väliajoin kirjan kirjoittamisen prosessista: mistä voisi aloittaa jos haluaisi tehdä kirjan, miten suunnitella kirjalle hyvä rakenne, miten kontaktoida kustannustaloja jne. Tämä aihe on sekä mun että siskoni Tuutin sydäntä lähellä. Ehkä me voisimme kirjoitella tästä enemmänkin, jos se kiinnostaa? ☺️
mennessä Kaisa | elo 2, 2017 | Yleinen
Niin ihanaa kuin onkin olla lomalla, voi loman jälkeen olo olla kaikkea muuta kuin ihana. Etenkin jos olet jo ennen lomaa pyrkinyt tekemään elämäntapamuutosta, ja nyt huomaat olevasi jälleen lähtöruudussa. Ehkä kiloja on tullut, työvaatteet kiristävät, alkoholia tuli otettua normaalia enemmän eikä olo olekaan niin virkeä kuin olisi toivonut sen olevan töihin palatessa.
Loma-aika voi myös tuoda pintaan monenlaisia tunteita, joita ei ole arjen kiireessä ehtinyt huomata. Hankalat tunteet puolestaan vaikuttavat usein tiedostamattakin meidän käyttäytymiseemme. Jos oma käyttäytymismalli on paeta hankalaa tunnetta syömiseen tai juomiseen, voi kesä tuoda nämä haasteet eteen ihan toisella tavalla kuin tavallinen arki.
Suuresti arvostamani psykoterapeutti Maaret Kallio kirjoitti Instagram-sivullaan taannoin: ”Niin ihana kuin loma usein onkin, se sisältää paljon myös tummempia sävyjä. Parisuhde saattaa paljastaa tyhjyytensä, kun ei voikaan enää syyttää arkea. Lasten oirehdinta tulee todellisemmaksi, kun sen äärellä on enemmän. Oma vointi, väsymys, ahdistus ja tuskaisuus ottavat jopa tiukemmin otteeseensa pidempien vapaiden väljyydessä.” Juuri näin – syksyllä valmennuksissa kuulee kaikenlaisia tarinoita. Pintaan pulpahdelleita huomioita, joita ei arjen rumbassa ole ehtinyt tai halunnut huomata.
Lomaan on saattanut suuntautua paljon odotuksia. Ehkä sitä ajatteli, että liikkuisi tosi paljon ihanilla kesäsäillä, tai että terassilla jättäisi sen siiderin välistä ja tilaisikin light-limun. Ehkä tarkoitus oli grillata kevyesti, korvata jäätelöt ja muut herkut mansikoilla. Ja sitten niin ei käynytkään.
Jos olo on pettynyt omiin valintoihin ja itseen, voi juuri nyt tuntua, että nyt tarvitaan radikaaleja toimenpiteitä. Jotain, millä saa NOPEASTI kaiken sen pois näkyvistä, että suunnitelmat eivät menneetkään niin kuin ajatteli. Jotain, millä ei tarvitse nähdä sitä mistä ne omat valinnat kumpusivat. Ja jotain, mihin saa äkkiä oman keskittymisen jotta voi vain katsoa eteenpäin ja päästä siihen pisteeseen jossa on hyvä olo.
Mutta mitä jos kesään, joutenoloon ja omiin lomavalintoihin sisältyykin isompi opetus? Se, että voisi katsella itseään, omia valintojaan, omaa toivettaan nautiskelusta, rennosta olosta ja lomaodotuksista vähän myötätuntoisemmin mielin?
Mitä minä todella kaipasin, kun toimin niin kuin toimin?
Tarvitsinko oikeasti enemmän unta ja lepoa, kuin aamuauringon noustessa tehtyjä juoksulenkkejä metsässä (joita suunnittelin tekeväni mutta en siinä onnistunut)?
Tarvitsinko enemmän yhteyttä toisiin ihmisiin, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja naurua valitessani vähän liian monennen siiderin, kuin kuria ja kontrollia (olinhan aikonut ottaa vain yhden ja lähteä aikaisin)?
Tarvitsinko enemmän omaa aikaa kuin kehtasin ottaa, ja siksi kiukuttelin perheenjäsenille, ahmin automatkalla pussin karkkia ja sometin – ja olin vieläkin ärtyneempi kun pääsimme perille (olinhan aikonut pitää karkittoman kesän ja somepaaston)?
Ja olisinko tarvinnut hiukan enemmän itseni kuuntelua ja oloaikaa vaikka kotona, kuin tiukkoja lomasuunnitelmia joista tuli enemmän stressiä kuin iloa (koska kyllähän lomalla nyt on lähdettävä jonnekin)?
Ehkä sinun kysymyksesi ovat erilaisia. Mutta kysy ne itseltäsi, jos olosi tuntuu tyytymättömältä.
Rutiinittomuuden jälkeen voi tuntua hyvältä idealta ottaa kesän jälkeinen kurinpalautus ja siirtyä kertaheitolla tiukkoihin rutiineihin. Hankkia ruokavalio, ostaa treeniohjelma, alkaa treenata monta kertaa viikossa vaikka crossfittiä, varata jumppatunnit moneksi kuukaudeksi. Voi olla että tämäkin strategia jollekin toimii, mutta minä kannustaisin miettimään vähän pidemmälle. Kuinka pitkään ihan todella jaksat sitä, mitä nyt suunnittelet?
Kun arjen rytmeihin tulee jo muutenkin isoja muutoksia kesän jälkeen – lapset palaavat päivähoitoon ja kouluun, omat työt alkavat – täytyykö kaikki muukin muuttaa kertaheitolla? Vai voisiko vähän vähempikin riittää? Pettymyksen, syyllisyyden ja epäonnistumisen tunteet omien elämäntapojen muuttamisen yhteydessä ovat lannistavia. Ne voivat lamaannuttaa paikalleen ja estää tekemästä lopulta yhtään mitään.
Jos siis pystyisit muuttamaan omaa asennettasi hiukan myötätuntoisempaan ja våhemmän vaativaan suuntaan, voisiko siitä seurata jotain pitkäkestoisempaa? Ei pelkästään radikaali korjausyritys ja homman lässähdys parin viikon tai kuukauden päästä, vaan ”pikkuisen paremmin” -ajatuksella tehty vähittäinen muutos, joka pitkällä aikavälillä tuo enemmän tyytyväisyyttä ja tuloksia.
Jos se riittäisikin, että laittaa unirytmin kuntoon? Tai se, että pyrkii syömään 4-5 kertaa päivässä – vaikka kaikki valinnat eivät nyt alkuun olisikaan niin mahtavia? Tai jos alkaisi pyöräillä töihin, sen sijaan että kalenteriin tulee työmatkaliikunnan lisäksi kertaheitolla myös bodypumpit, jumpat ja muut?
Usein yksi hyvä muutos vaikuttaa vaivihkaa muihinkin elämäntapavalintoihin. Alkaa joogata, ja yhtäkkiä huomaa että myös syö paremmin ja itseä kunnioittavammin. Alkaa syödä työpaikalla lounaan, ja yhtäkkiä huomaa että kiipeääkin portaat hissin valitsemisen sijaan tai haluaa kävellä kotiin bussissa istumisen sijaan. Hyvät valinnat ruokkivat lisää hyviä valintoja.
Et välttämättä laihdu neljää tai kahdeksaa kiloa kuukaudessa, mutta hyvän ja virkeämmän olon voit siinä ajassa saada vähemmälläkin kuin täydellisellä tekemisellä. Ja se auttaa jatkamaan muutosten tekoa – toisin kuin kova rääkki jonka myötä olet niin uupunut, ettet voi muuta tehdä kuin palata takaisin vanhoihin elämäntapoihisi.
Voisiko tämä olla se syksy, kun katkaiset epäonnistumisen, harmin ja rankaisun kehän ja alat tehdä muutoksia niin, että ne oikeasti voivat pysyä? Omaa jaksamistasi kuunnellen ja muutokset sinun arkeesi mahduttaen – ei jonkun toisen ehdoilla.
*****
Hyvän olon hormonidieetti -verkkovalmennus on erilainen kuin monet nettikurssit: sinä itse valitset, mitä asioita haluat sen aikana opetella. Alkukartoituksen myötä näet, mikä elämäntapojen osa-alue kaipaa eniten petraamista. Valmennus tarjoaa rungon ja ohjeet elämäntapamuutoksille juuri niin lempeällä ja hitaalla, tai tarkalla ja säntillisellä otteella kuin sinä haluat. Ennakkotehtäviin pääset käsiksi heti, ja valmennus alkaa 14.8.2017.
Opastamme sinut joustavan jämäkkyyden ja pikkuisen paremmin -ajatusmaailmamme mukaiseen elämäntapamuutokseen. Teemme muutoksia tehdään terveyttä ja tasapainoista hormonitoimintaa kunnioittaen, ei niitä rikkoen. Mukaan voi tulla elämäntilanteesta riippumatta – liikkumattomuus, krooniset kivut, imetys jne. eivät ole este, koska valmennus mukautuu SINUN tarpeisiisi.
Tule mukaan ottamaan startti parempaan oloon lukemattomien muiden naisten kanssa! Lämminhenkisessä Facebook-ryhmässämme saat tukea jo aiemmin valmennuksen käyneiltä ja tämän kierroksen osallistujilta. Valmennuksen on käynyt läpi jo yli 2500 naista – lue heidän kokemuksiaan täältä.
10 viikkoa hyvän olon valintoja – ymmärrystä hyvinvoinnista loppuelämäksi – ravintoa, lepoa ja liikettä – hinta 99 €
Ilmoittaudu mukaan täältä!
PS. Mietitkö vielä osallistumista? Tässä erään elokuun kurssille kertaajaksi lähteneen mietteitä: ”Kävin ilmoittautumassa mukaan elokuun kurssille, sen myötä sitten taas kertaan talvella opittua. Tämä on kyllä ollut elämäni paras ”dieetti” ja niitähän olen luoja tietää vaikka kuinka tullut tehtyä. Olen kuitenkin jo kauan kaivannut tällaista järkevää ohjenuoraa siihen miten elää ilman kitudieettiä. Parasta tässä on armollisuus jonka myötä minunlaisen suorittaja on vapautunut paljosta stressistä. Kiitos vielä kerran jakamistasi opeista, odotan innolla elokuun starttia, sillä ennakkomateriaali näytti hyvältä!”
*****
Kuvat: Elise Kulmala, Magnetphotography
mennessä Kaisa | maalis 28, 2017 | Yleinen
Mikä on paras dieetti laihtumiseen? Millä dieetillä saa nopeimmin tuloksia? Karppaamalla? 5:2-paastodieeteillä? Cambridgella, nutraamalla vai jollain muulla pussikuurilla?
Googlen mukaan nämä ovat varsin kysyttyjä kysymyksiä. Mutta miksi niin harva kysyy sen OIKEASTI tärkeän kysymyksen:
Millaisilla elämäntapamuutoksilla voi saavuttaa normaalipainon ja hyvän kehonkoostumuksen pysyvästi?
Minä en usko, että on mitään yhtä oikeaa tai parasta dieettiä. Monilla dieeteillä ja lähestymistavoilla elämäntapamuutokseen voi saada hyviä tuloksia. Katsotaanpa hiukan hyvien ja huonojen dieettien tunnusmerkkejä.
Hyvät ja huonot dieetit
Hyvä dieetti on sellainen, jota pystyy noudattamaan pitkän aikaa. Hyvä dieetti opettaa jo laihdutuksen aikana pitämään painon siinä mihin sen on saanut laskemaan.
Huono dieetti on sellainen, jota on haastavaa noudattaa (tulee ns. lipsumisia ja niistä morkkis). Huonon dieetin jälkeen paino nousee uudestaan. Ei ole mitään järkeä tiputtaa samaa viittä tai kymmentä kiloa kerta toisensa perään. Vielä vähemmän järkeä on väittää, että se dieetti jolla nuo kilot tippuivat, oli tosi hyvä (”jos vain pysyisin sillä”). Selkeästi dieetissä on jotain vikaa jos sen noudattaminen on niin hankalaa.
Valitettavasti moni laihduttaja on juuri tällainen painonpudotuksen puoliammattilainen: hän osaa kyllä hankkia tuloksia lyhyellä aikavälillä kovan itsekurin ja tiukkojen dieettikikkojen avulla, mutta pysyvästä painonhallinnasta ei ole mitään tietoa.
Hyvä dieetti on sellainen, joka sallii normaalin elämän: tavallisen arjen ja rutiinit, mutta yhtä lailla suunnittelemattomat yllätykset kuten muksujen korvatulehduskierteet, kiireiset jaksot töissä ja ystävän ex tempore ilmoille heittämän kahvilakutsun. Hyvä dieetti joustaa sinun arkesi ja erikoistilanteidesi mukaan.
Huono dieetti on ehdoton – se vaatii sinulta sataprosenttista sitoutumista ilman varaa minkäänlaiseen joustoon. Jos olet väsynyt kahden lapsen jalkapalloäiti, jonka mies kiitää matkatöissä ja arki jää harteillesi, ei voi olettaa että pystyt valmistautumaan jokaiseen päivään samaan tapaan kuin ammattiurheilija. Silloin täytyy olla mahdollista tehdä helppoja, mutta terveellisiä valintoja kiireisessä arjessa. Ei ole ehkä realistista ajatella, että hankit kaiken ruokasi luomuringeistä tai valmistat ateriasi etukäteen ruokavaakaa käyttäen.
Hyvä dieetti on joustava – se edellyttää sitoutumista itsestäsi tietoisempiin ravintovalintoihin ja lempeän jämäkkyyden käyttöön, mutta antaa mahdollisuuden myös elämästä nauttimiseen rennommissa merkeissä. Hyvä dieetti aidosti opettaa sinulle, miten eletään sellaista elämää jossa painosta tai syömisestä stressaaminen ei tarvitse olla osa jokaista päivääsi.
Huono dieetti rikkoo aineenvaihduntasi ja sekoittaa hormonitoimintasi. Se vie seksuaalisen halusi ja kuivattaa parisuhteesi. Se saa sinut käyttäytymään mitä omituisimmilla tavoilla: ajattelemaan jatkuvasti ruokaa ja kiellettyjä ruoka-aineita, ahmimaan (ehkä salaa jopa itseltäsi), tuntemaan epäonnistumisen ja riittämättömyyden tunteita.
Hyvä dieetti auttaa normalisoimaan aineenvaihduntaasi ja tasapainottaa hormonitoimintaasi. Saat syödä riittäviä annoksia ruokaa ilman että tunnet jatkuvasti joutuvasi kitkuttelemaan niukalla syömisellä. Verensokerisi pysyy tasaisena, PMS-oireet helpottavat ja petipuuhatkin pysyvät mielessä.
Paleo, gluteeniton, maidoton, kalorienlaskenta, superdieetti, karppaus vai joku muu?
Haluamme mielellään lokeroida asioita ja tehdä niistä mustavalkoisia, koska se tekee niistä helpommin ymmärrettäviä. Ruokavalioiden ihmemaassa on kuitenkin hyvin paljon harmaata aluetta. ”Viljat on pahasta ja tyydyttyneet rasvat hyvästä”, voi esimerkiksi paleodieettiin hurahtanut sanoa. Mutta toisaalta, ”täysjyväviljoja tarvitaan ja tyydyttynyttä rasvaa tulisi karsia”, sanoo taas ravitsemustieteen professori. Ketä pitäisi sitten uskoa?
Ihmiselimistö on vuosituhansien saatossa tottunut hyvin monenlaisiin tapoihin syödä. Jos katsotaan vaikka paleodieettejä: yhtä ”aitoa” paleodieettiä ei ole olemassakaan. Joidenkin alkuperäiskansojen, kuten maasai-heimon, ruokavaliossa on koostunut pitkälti maidosta, lihasta ja eläinten verestä. Toisin sanoen, siinä on ollut paljon rasvaa, eläinkunnan tuotteita ja hyvin vähän hiilareita. Kitavan-saarilla asuvan alkuperäiskansa puolestaan on syönyt pääasiassa paikallisia juureksia kuten jamssia ja bataattia, kookosta, hedelmiä ja kalaa – pääasiassa hiilihydraatteja. Eri alkuperäiskansojen ruokavaliot ovat poikenneet toisistaan hyvinkin paljon. Näiden kansojen parissa tunneta samanlaisia elintapasairauksia kuin meillä länsimaissa.
Yhteistä kaikille dieeteille – niin hyville kuin huonommillekin – on yleensä se, että sokeri karsitaan minimiin, huonolaatuiset prosessoidut rasvat heivataan menemään, einekset ja pikaruuat hyllytetään. Kasviksia suositaan, kuituja lisätään, proteiinia opetellaan syömään ainakin jonkin verran ja hiilareiden laatua parannetaan. Ruuan laatu siis paranee. Se tarkoittaa enemmän vitamiineja, mineraaleja ja vähemmän tyhjää energiaa. Poikkeuksiakin toki on, mutta jätetään tässä nyt valkoviinidieetit ja muut samansorttiset hullutukset mainitsematta.
Kaikenlaiset ruokavaliot lisäävät tietoisuutta omasta syömisestä. Kyse ei ehkä olekaan niin paljon siitä, mitä ruokia valitsemme, vaan siitä että ylipäätään huomioimme mitä syömme.
Näiden tekijöiden myötä tyypillisesti energiansaanti putoaa. Yksistään tietoinen syöminen ja ruuan laadun huomioiminen voisivat siis olla se juttu, jolla paino lähtee laskuun.
Monissa dieeteissä on usein enemmän yhteistä kuin tulemme ajatelleeksi. Jumitumme vain helposti nyansseihin, joista dieetti tunnetaan, kuten hiilareiden minimoimiseen tai maitotuotteiden välttämiseen. Emme näe dieettejä yhdistäviä asioita – niitä, jotka olisivat juurikin ratkaisevan tärkeitä kun ruokavaliomuutoksesta on tarkoitus tehdä pitkäaikainen.
Koska yhtä oikeaa dieettiä ei ole, minusta on tärkeää että jokainen löytää itselleen sopivimman tavan syödä. Erilaiset ruokavaliot voivat toimia eri aikoina. Ehkä jonain hetkenä on helpottavaa noudattaa tiukempaa täysin sokeritonta linjaa , kokeilla gluteenitonta syömistä tai FODMAP-ruokavaliota, mutta se ei tarkoita että näin pitäisi jatkaa loputtomasti.
Pitkällä aikavälillä on tärkeää oppia rennon, joustavan ja toisaalta riittävän jämäkän syömisen perusasiat. Olisi hyvä oppia näkemään, mitkä ovat niitä kaikkein tärkeimpiä perusasioita joihin kannattaa keskittyä lillukanvarsien sijaan.
Sama ruokavalio ei välttämättä toimi lopun elämää. Se, että VHH-ruokavaliolla lähti 20 kiloa kolme vuotta sitten ei tarkoita että se toimisi nyt ja aina. Stressitason, elämäntilanteen, liikunnan määrän, työtahdin jne. muutosten myötä myös ruokavalio voi tarvita virittämistä. Joskus on tärkeää muuttaa suuntaa ja luopua uskomuksista jotka eivät enää palvele tässä hetkessä.
Kannustan sinua miettimään ruokavaliosi jatkuvuutta – ei ääripäästä toiseen, vaan parantaen pikkuisen kerrallaan. Jos naapurin Lotta laihtui pussikeitoilla 6 kiloa kuukaudessa, voi se houkuttaa palaamaan taas pikakonstien tielle. Koita niissä hetkissä muistuttaa itseäsi, että pian todennäköisesti puhutte jälleen Lotan nousseesta painosta. Samaan aikaan sinä olet voinut kokeilla jo pitkään, mitkä asiat sinulle oikeasti toimivat niin että pystyt pitämään niistä kiinni. Ehkä olet saanut kiinni hyvästä ruokarytmistä tai pitämään eväät mukana minne tahansa menetkin, samaan aikaan kun Lotta jojottelee ja on palannut kuppikakkuvälipalojensa pariin. Hyvä dieetti painottaa perusasioiden tärkeyttä.
Jos olet löytänyt syömistavan, joka pitää sinut hyvässä kunnossa, virkeänä ja terveenä – loistavaa! Kunhan ymmärrät, että sama juttu ei välttämättä toimi kaikille. Oman yhden ainoan tyylin toitottaminen totuudentorvena on muille rasittavaa ja valitettavaa kyllä, myös valheellista.
Jos etsit vielä itsellesi sopivaa, terveellistä ja riittävän joustavaa tapaa syödä ja kaipaat ohjausta ruokailutottumusten muutokseen, olet tervetullut Hyvän olon hormonidieetti -verkkovalmennukseen. Yhdessä muutostarpeiden katselu ja tavoitteiden asettaminen voi olla helpompaa kuin yksin dieettiviidakossa seikkaillessa.
Valmennuksessa ohjeistamme tiettyjen perusasioiden pariin, mutta jokainen pääsee itse kokeilemaan mikä tapa syödä toimii parhaiten itselle. Sen sijaan että antaisimme yhden ruokavalion jota noudattaa, opit jo ensimmäisellä viikolla miten lukemattomilla eri tavoilla voi koostaa hyvän ruokavalion – sellaisen joka taipuu SINUN arkeesi, ei toisin päin. Ilmoittautuminen on nyt auki, lämpimästi tervetuloa mukaan!
mennessä Kaisa | maalis 22, 2017 | Yleinen
Hyvän olon hormonidieetti -verkkovalmennus on 10 viikon verkkovalmennus, joka pohjautuu tammikuussa 2016 ilmestyneeseen samannimiseen kirjaani.
Luvassa on aineenvaihduntaasi parantavaa treeniä, terveyttä ja vireystilaasi kohottavaa ravintoa sekä kehon ja mielen palautumista lempein mutta toimivin keinoin.
Valmennuksen ytimessä on asioiden käytäntöön vieminen. Ei riitä, että tiedät paljon – ratkaisevaa on tiedon muuntaminen tekemiseksi.
Kun kirjoitan tätä postia maaliskuussa, on kaikkia kirjojani myyty yhteensä yli 65 000 kappaletta ja tämän verkkovalmennuksen on käynyt läpi jo yli 2000 naista. Minulle tämä kertoo siitä, että tänä päivänä haluamme jotain muuta kuin kaloritaulukoita, grammamääräisiä ruokavalioita ja ehdottomuutta.
Olisitko valmis vaihtamaan negatiivisen itsepuhelun, suorittamisen ja itsekurin varaan ripustautumisen lempeyteen, armolliseen sitoutumiseen, omien tarpeidesi kunnioittamiseen ja elämäntapamuutokseen, joka tehdään sillä tahdilla että sitä on mahdollista pitää yllä?
Jos vastaat kyllä, olemme oikea tiimi sinulle! Me teemme muutosta inhimillisellä otteella ja jokaisen omaan elämään sopivalla tahdilla. Olet lämpimästi tervetullut juuri sellaisena kuin olet. Moni lähtee mukaan valmennukseen tilanteesta, jossa takana on erittäin monta epäonnistunutta yritystä laihduttaa. Monia nettikursseja, paljon hukattua rahaa ja inhottavia epäonnistumisen tunteita.
Toivon suuresti, että tämän valmennuksen jälkeen sinun ei tarvitse enää ostaa yhtäkään nopeita tuloksia lupaavaa dieettiä, vaan olet aidosti matkalla kohti parempaa, pysyvää oloa!
Lämpimästi tervetuloa – aloitamme 10.4.2017. Paikkasi pääset varaamaan 26.3.2017 alkaen – pidä kiirettä, mukaan mahtuu vain rajallinen määrä osallistujia!
Lue tarkemmin valmennuksen sisällöstä ja ilmoittautumisesta täältä.
Minnan ja monen muun valmennuksessa mukana olleen tarinan löydät täältä.
Ennen elin kroonisessa stressissä sekä kilpirauhasen vajaatoiminta oli tuonut hurjasti ylipainoa. Elämä oli masentavaa ja synkkää, etenkin lapsen syntymän jälkeen. Hyvän olon hormonidieetti -valmennus on ollut elämää muuttava ja eheyttävä. Kaisan tarinasta kosketettuna ja kaikki keinot kokeilleena päätin osallistua. Parasta tällaiselle suorittajalle on ollut se, että mitään ei ole tarvinnut suorittaa: olen saanut levosta ja ilosta käsin löytää itselleni sopivat ja oikeanlaiset muutokset omaan tahtiin.
Olen ikuisesti kiitollinen, että kurssin myötä suhteeni ruokaan on muuttunut. Olen löytänyt työkaluja stressin purkamiseen ja alkanut ymmärtää todellisia syitä stressin ja huonovointisuuteni taustalla. Ymmärrän nyt, miten kokonaisvaltainen ihminen on. Olen alkanut kuunnella itseäni ja tarpeitani, sekä oppinut huolehtimaan itsestäni aivan uudella tavalla, kuten panostamalla unen laatuun.
Ennen tätä valmennusta olin epätoivoinen, mutta nyt tiedän, että tulen pääsemään myös fyysisiin ja ulkoisiin tavoitteisiini. Ne ovat kuitenkin toissijaisia ja suurin muutos on sisällä. Uskon itseeni ja tiedän, että askel kerrallaan, ilman kiirettä ja suoritusta, saan kulkea tätä matkaa kohti parempaa minää, hyvinvoivana. Olen sen arvoinen.
Minna, 34v., yrittäjä ja 2-vuotiaan tytön kotiäiti
mennessä Kaisa | syys 23, 2015 | Yleinen
Oletko tullut koskaan ajatelleeksi, että syömäsi ruoka vaikuttaa uneen ja sitä kautta aamun vireystilaasi?
Usein kiroamme väsynyttä aamua ajatellen, että ”mä nyt vain nukun huonosti”. Illan ruokavalinnoilla saattaa olla yllättävän suuri vaikutus unenlaatuun.
Hyvän unen reseptiin kuuluu ensimmäisenä osana hyvä verensokerin hallinta. Jos iltanaposteluun sohvalla kuuluu sokerisia herkkuja palkinnoksi rankasta päivästä, voit olla varma että verensokeri romahtaa jossain kohti yötä. Matala verensokeri on kropalle stressitila. Stressihormoni kortisolin nousu herättää sinut kesken yöunen. Tämän takia on tärkeää eliminoida ilta-aterialta nopeat sokerit ja ottaa tilalle hitaasti imeytyviä hiilareita ja verensokeria tasapainottavia proteiineja ja rasvoja.
Tiedätkö mikä tuttu ruoka voi antaa sinulle rauhallisemman unen? Lue koko blogiteksti Luhta Brand Storen blogistani, täältä.
*****
Haluatko lisävinkkejä? Lue myös nämä blogitekstini:
– Parempaa unta – näin nukun hyvin
– Magnesium ja sen tarpeen testaaminen (paljon asiaa myös eri magnesiumlaaduista – ne kaikki eivät todellakaan toimi yhtä hyvin)
Jos näillä uni ei ala parantua, käännythän lääkärin puoleen. <3
*****
Kaipaatko lisää apua? Oikotie Optimaaliin 2.0 -verkkokurssille pääsee nyt mukaan!
Kuulostaako tutulta?
- Olet yrittänyt elämäntapamuutosta jo monta kertaa
- Tiedät terveellisestä elämästä ehkä kohtuullisesti (tai jopa paljon), mutta tieto ei näy käytännön elämässäsi
- Haluaisit laihtua, mutta tulosta ei tule
- Makean- tai suolaisenhimo on säännöllinen kaverisi
- Syöt epäsäännöllisesti eikä ruokailutottumuksissasi tunnu olevan ”rotia”
- Nykyiset liikunta- ja ravintotottumuksesi eivät tuo sinulle haluamiasi tuloksia
- Et tunne olevasi paras versio omasta itsestäsi
- Arkesi tuntuu kaoottiselta, eivätkä terveelliset elämäntavat ole mukana rutiininomaisesti
- Mielialasi kaipaa kohennusta
- Stressiä on liiaksi, mutta et tiedä mistä päästä lähtisit purkamaan sitä
- Tiedät että sinun pitäisi ottaa itseäsi niskasta kiinni, mutta siirrät asiaa eteenpäin jatkuvasti
- Flunssat ja muut pöpöt tarttuvat sinuun herkästi
- Tiedät, että jos jatkat näin, ei tilanteesi vuoden tai viiden vuoden kuluttua ole ainakaan nykyistä parempi.
Jos tunnistit itsesi edellisestä listasta, tämä valmennus on tehty sinulle. Siihen on kiteytetty valmennusosaamisemme monen vuoden ajalta – joka ikinen OO-valmennus on aina hieman parempi, sillä muokkaamme sisältöä jatkuvasti. Tule mukaan – nähdään pian ensimmäisissä tehtävämoduuleissa, ne ovat heti käytössäsi kun kirjaudut sisään! Lisätietoja & ilmoittautumaan pääset täältä.
