Meillä on nukuttu Matrin Hilja-sängyssä pian kymmenen kuukautta. Minulta on kyselty kokemuksia Matrista ja Hiljasta monesti yksityisviesteillä eri kanavissa, joten lienee paikallaan tehdä päivitys (aikaisemman postaukseni löydät täältä).
Hilja-sänky on koko kolmen hengen poppoollemme edelleen yksi kodin lempipaikoista: Julius hihkuu edelleen harva se ilta, miten ihanaa on kääriytyä Matrin tuplapeittoon ja köllähtää hyvälle patjalle. Suosikkihetkiä illasta ovat ne, kun Julius on kömpinyt sänkyyn, minä nousen sängyllä seisomaan ja lasken valtavan valkoisen peiton pienen poikasen päälle. Poika hykertelee ilosta. Sitten luemme yhteisen peiton alla Tatua ja Patua tai silittelen Juliuksen selkää kunnes hän on valmis nukahtamaan.
Juuri pesty ja kuivurista tullut lämmin tuplapeitto houkutteli eskarin lukemaan Aku Ankkaa keittiön lattialle.
Herkkäuninen äiti vaiko Todellinen Prinsessa?
Kun Hilja muutti meille, päädyimme takaisin perhepetiin useamman vuoden ”lapsi omassa ja vanhemmat omassa sängyssä” -nukkumisen jälkeen. Julius könysi ennen lähes joka ikinen yö meidän sänkyyn tai huuteli milloin peittoa, milloin kadonnutta nallea. Toisin sanoen: minä heräsin joka yö vähintään kerran. Nukuin paljon levottomammin silloin, kun yritimme nukuttaa Juliusta hänen omassa sängyssään. Nyt meidän kaksi metriä leveään Hiljaamme mahtuu koko perhe.
Sitten kun Julius haluaa siirtyä omaan huoneeseensa nukkumaan, aiomme hankkia hänelle oman Matri-sängyn jonka olen jo katsonut valmiiksi. Cassia on tosi hyvä perussänky, jonka hinta ei päätä huimaa.
Sen lisäksi että olen herkkäuninen, olen muutenkin elimistöltäni aikamoinen herkkis. Pölylle ja siitepölylle allerginen, hengitysteilläni herkästi sisäilmaan reagoiva. Kuumassa en pysty nukkumaan, vääränlainen tyyny tuo päänsäryn. Eli vähän kuin herne patjan alla ja yö on pilalla. Tai ehkä olenkin Todellinen Prinsessa – muistatteko sen H.C. Andersenin sadun? Prinsessa saapuu sateenpieksämänä linnan portille, ja prinsessaa itselleen etsivän prinssin äiti haluaa selvittää onko hän todellinen prinsessa…
“Pianhan se nähdään!” ajatteli vanha kuningatar. Hän meni vierashuoneeseen ja laittoi prinsessan sänkyyn patjojen alle pienen herneen. Patjojen päälle hän asetteli vielä aluspatjoja ja untuvatäkkejä. Niin vuode oli valmis prinsessalle.
Aamulla prinsessalta kysyttiin kuinka hän oli nukkunut. “Voi, niin kovin huonosti!” hän sanoi. “Tuskin olen silmiäni ummistanut koko yönä. Mitä lienee sängyssä ollutkaan. Jotain kovaa allani oli, sen tiedän. Olen aivan täynnä mustelmia!”
Selväksi kävi, että hän oli todellinen prinsessa.
No, olen aika varma siitä että en ole todellinen prinsessa. Kivempi itseään tosin on ehkä prinsessana ajatella kuin herkkäunisena.
Hilja-sänky oli siinä mielessä varma valinta herkän ei-prinsessan sängyksi, että se on tehty luonnonmateriaaleista. Luonnonkumi, kookoskuitu ja luomupuuvilla löytyvät teknisistä tiedoista ja tuntuivat turvalliselta valinnalta synteettisten materiaalien sijaan.
Me tykätään Jonin kanssa käydä minilomilla hyvissä hotelleissa. Tänä vuonna ne eivät ole tuntuneet läheskään niin luksukselta – nimittäin oma sänky on yhtä hyvä, ellei jopa parempi kuin monissa hotelleissa! Laatu on Matrin sängyssä niin hyvä, että ihme jos sänky ei voittanut jotain ”paras sänky 2019” -äänestystä.
Kävimme molemmat koepötköttelemässä sänkyjä Matrilla ja valitsimme kaksi suosikkia. Hilja oli molempien listalla, joten siihen päädyttiin.
Aamukahvi ja hotellilakanat sänkyyn, kiitos!
Meidän Hilja-sänkyymme valittiin korkea, pehmeä pääty, koska minä ja Julius tykkäämme istuksia aamulla sängyssä vielä heräämisen jälkeen. Päätyyn tehtiin vedenvihreästä villasta päällinen ja samasta kankaasta myös helmalakana sänkyyn. Olen tosi tyytyväinen näihin materiaalivalintoihin: villa hylkii likaa ja sekin on ihana luonnonmateriaali. Pääty on kaikkien näiden kuukausien jälkeen edelleen aivan uuden näköinen. Sitä ei tarvitse hoitaa muuten kuin imuroimalla pölyt sen päältä.
Matrin liikkeessä Kapteeninkadulla suurin hankaluus on valita, mitä kaikkein eniten haluaisi. Tässä eri verhoilukankaiden sävyjä ja materiaaleja. Sängyn voi tilata juuri sen näköisenä kuin itse haluaa: päädyt ja helmalakanat tehdään tilauksesta.
Sängynjaloiksi valitsin valkoiset. Kauniita kaikki, eipä ollut tämäkään helppo päätös!
Meidän valinnat tällä kertaa olivat vedenvihreä villa, valkoinen perkaalipuuvilla sekä päiväpeittoon ja koristetyynyihin kaunis hiekan sävy.
Juon usein aamukahvin sängyssä, luen samalla kirjaa ja nojaan päätyyn. Julius köllöttää vieressä vielä puoliunessa tai istuu katselemassa iPadilta lego-ohjelmia. Viime aikoina olemme myös pelanneet varsin usein Mario Kartia (tiesitkö muuten, että olen totaalinen kaappinörtti – kasasin ekan tietokoneeni jo yläasteikäisenä ja oli millimetreistä kiinni, etten päätynyt pelialalle hyvinvoinnin sijaan.).
Nämä meidän aamuhetket ovat tosi rakkaita. Hiljan kanssa on vietetty paljon hyviä hetkiä tänä vuonna!
Valitsin sänkyyn perkaalipuuvillaiset Noora-vuodevaatteet. Niistäkin huomaa laadun: lukuisien pesujen jälkeen kangas on edelleen muodossaan, pussilakanan vetoketju ehjä ja tyynynpäälliset ihan uuden oloisia. Inhoan sitä, kun hyväksi luulemansa tuotteet osoittautuvat joksikin ihan muuksi. Siinä tuntee tulleensa vedätetyksi. En ole mikään kova shoppailija, joten sitten kun ostan jotain, ostan usein laatua. Mieluummin ostan harvoin ja hyvää, kuin jatkuvasti jotakin ja nopeasti kiertoon tai roskiin menevää.
Nyt minun tekisi mieli hankkia toisetkin vuodevaatteet noiden nykyisten kaveriksi. Olen ihan oikeasti helmikuusta saakka käyttänyt sängyssä vain yksiä vuodevaatteita: säännöllisesti ottanut ne aamulla pois, pessyt, kuivannut ja laittanut illalla takaisin. Kaipaan pitkästä aikaa pehmeämpää satiinipuuvillan fiilistä iholla. Perkaalipuuvilla on ollut mukava tuulahdus unista hyvässä hotellissa, mutta nyt voisi olla aika vaihdokselle. Matrin myymälässä Ullanlinnassa on nyt jouluun asti lakanoista, päiväpeitoista, tyynyistä ja peitoista -15% alennus.
Cornish rex -kissamme Eemeli (kuvassa) ja Arska viihtyvät myös sängyssä ja peiton mutkaan hautautuneena tai tyynyllä lekotellen.
Selkäkivut vs. hyvä sänky: 0-1
Hilja-sänky on ollut monella tavalla kestävä ilon aihe. Jonin aiemmin joka-aamuiset selkäkivut loppuivat alle viikossa sen jälkeen kun olimme vaihtaneet vanhan sängyn Matrin sänkyyn. Vanhalla sängyllä oli toki jo ikääkin.
Tässä vuoden varrella olen puhunut paljon ihmisten kanssa nukkumisen ergonomiasta ja saanut kuulla, että hämmästyttävän moni herää aamulla käsien puutumiseen, kehon kipuihin tai selän jäykkyyteen. Niin ei kuuluisi olla! Hyvä patja tukee kehoa oikeista kohdista ja mahdollistaa kunnollisen rentoutumisen unen aikana.
Omaa nukkumisergonomiaansa voi hahmotella seuraavien kysymysten avulla – vastaatko kyllä vai ei?
– Houkuttelevatko sänkysi ja petivaatteesi nukkumaanmenoon?
– Heräätkö aamulla levänneen oloisena?
– Onko selkäsi kipeä tai jäykältä aamulla herätessä?
– Tuntuuko niska-hartiaseutusi kipeältä tai jäykältä aamulla?
– Onko sinulla aamuisin päänsärkyä tai nenä tukossa?
– Huomaatko puutumista raajoissa kun heräät?
– Onko sinun helppoa löytää hyvä nukkumisasento?
Mitä enemmän kyllä-vastauksia, sitä todennäköisemmin nukkumisympäristölle olisi hyvä tehdä jotain.
Joni koepötköttää sänkyä: kävimme molemmat testaamassa kaikki Matrin mallit läpi ja valitsimme kaksi suosikkiamme. Molemmat olivat valinneet Hiljan, joten siksi päädyimme siihen. Toisena vaihtoehtona minulla oli Kaino ja Jonilla Hilja Continental. Kaikista sängyistä löytyvät Matrin sivuilta hyvät esittelyt, mutta kannattaa ehdottomasti käydä kokeilemassa, mikä tuntuu omalle keholle parhaalta.
Herkkäunisen nukkuminen – hyvä sänky on ehdoton
Minun omaa herkkäunisuuttani sänky ei tietenkään ole parantanut. En tiedä voiko herkkäunisuutta mikään korjata, mutta olen alkanut ajatella asiasta uudella tavalla tänä vuonna luettuani useamman kirjan unesta. Herkkäunisuus on itse asiassa ominaisuus joka on ollut lajimme säilymisen kannalta todella tärkeä.
Jos kaikki meistä nukkuisivat yhtä sikeästi kuin kaikkein lahjakkaimmat nukkujat, meidät olisi varmaan syöty jo aikoja sitten sapelihammastiikerien ja karhujen toimesta sukupuuttoon. Herkkäunisuudesta on hyötyä, koska se on auttanut ihmisiä säilymään hengissä. On nimittäin luontoäidiltä aivan järjetön juttu, että olemme niin suuren osan vuorokaudesta aivan puolustuskyvyttömässä tilassa taju kankaalla. Jos uni ei olisi selviytymisemme kannalta aivan olennainen asia, se olisi vuosimiljoonien aikana jo karsiutunut pois.
Niinpä koitan ajatella, että tämä on herkkäunisuuden ominaisuus on minulle itselleni toisinaan rasittava, mutta kenties varsin merkityksellinen asia kaikesta huolimatta. Se voi hyvällä tuurilla pelastaa koko lauman – eli perheen – hengen. Voin vain hoitaa itseäni parhaani mukaan ja pitää stressitasoni kohtuullisena. Silloin nukun hyvin. Kun vielä omistan sängyn jota rakastan, niin varmasti todennäköisyys hyvään uneen on paljon suurempi kuin mitä surkeassa sängyssä näillä pääkopan ”tehdasasetuksilla” muuten olisi.
Uni on niin kallisarvoinen juttu. Sen merkitystä ei usein tajua ennen kuin sen menettää, tai ennen kuin yhtäkkiä saa nukkua hyvin ja riittävästi (jos on pidempään nukkunut huonosti). Aivan liian moni ottaa oman unensa itsestäänselvyytenä. Ja aivan liian moni nukkuu huonosti siksi, ettei ole tietoinen siitä kuinka pienillä jutuilla uneen voi vaikuttaa positiivisesti.
Kehoa hyvin tukeva sänky ja tyyny ovat hyvän unen A ja O. Kaunis ja harmoninen nukkumisympäristö on ainakin näin esteetikolle myös iso plussa. Etenkin herkkäunisella nukkumisergonomian merkitys korostuu – me olemme vähän niin kuin Todellisia Prinsessoja, joita se hernekin häiritsee patjapinon alla.
Matria myy mm. Vepsäläinen, ks. sivut täällä. Lisäksi jälleenmyyjinä on Matrin arvot ja filosofian allekirjoittavia yksittäisiä sisustusliikkeitä ympäri Suomea ja Eurooppaa – katso lista täältä. Matrin oma myymälä sijaitsee Helsingissä Ullanlinnassa, Kapteeninkatu 11:ssa (kuva alla sieltä). Kannattaa käydä siellä koemakoilemassa sänkyjä, jos mietit uuden hankintaa. Palvelu on älyttömän hyvää, tila on todella kaunis ja samalla näet lukemattomat eri väri- ja materiaalivaihtoehdot joita voit valita mm. sängynpäätyyn ja helmalakanaan.
Matrin myymälässä on aina ihania kokonaisuuksia esillä. Jos kissojen kynnet eivät olisi niin armottomat, olisin voinut hyvin harkita tällaista päätyä (samettia, ehkä?). Villa on kuitenkin ollut hyvä materiaalivalinta meille.
Tätä kirjoittaessani monessa perheessä taiteillaan loman loppumisen ja arjen alkamisen taitekohdassa. Jos teidän perheenne on yhtään kuten meidän, ei siirtymä ole ollut täysin mutkaton. Kesälomalla aamupalan ajankohta on venähtänyt ja samoin on käynyt nukkumaanmenolle. Meillä juuri eskarin aloittanut pikkutyyppi vanuttuu sängyssä aamuisin liian pitkään ja nirsoilee aamupalalle.
Jos tänä syksynä tekisi yhden tapamuutoksen, sen kannattaisi olla ravitseva aamupala – koko perheelle. Aloita jostakin niin nopeasta ja helposta, ettet pysty puhumaan itseäsi ulos päätöksestäsi. Monesti muutokset kaatuvat liian isoihin suunnitelmiin, joiden toteutukseen voimat eivät riitäkään arjessa.
Aikuisten aamupalan merkityksestä olen kirjoittanut aiemmin: se parantaa jaksamista läpi päivän ja saa meidät tekemään parempia ruokavalintoja loppupäivän ajan. Aamupalan skippaaminen puolestaan lisää kehon stressiä. Tämä voidaan jopa mitata, sillä kortisolitaso on korkeampi aamupalan väliin jättävillä. Turhan korkea kortisoli lisää impulsiivisuutta, kiireen tunnetta ja ärtyneisyyttä. Silloin valitsemme todennäköisemmin kahvilan tiskistä jättikorvapuustin kuin vihersmoothien.
Lapsille aamupalan tärkeys on aivan yhtä suuri kuin aikuisille. Tutkimuksissa on havaittu yhteys aamupalan syömisen ja lasten kognitiivisten kykyjen (kuten keskittymiskyvyn ja muistin) sekä koulumenestyksen välillä. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että aamupalan syövillä lapsilla oli kaksi kertaa niin suuri todennäköisyys saada keskitason ylittävä arvosana kokeesta kuin niillä, jotka eivät syöneet aamupalaa. Tutkimukseen osallistui 5000 walesilaista 9-11-vuotiasta oppilasta.
Lasten tunnesäätelyn kehittyminen on kaiken lisäksi vasta harjoitteluasteella. Sen vuoksi säännöllisen ruokarytmin merkitys korostuu: kukaan meistä ei ole hyvä tunteidensa hallinnassa nälkäisenä, kaikkein vähiten lapset. On helpompi välttää totaaliset meltdownit kun verensokeri pysyy tasaisena säännöllisellä syömisellä ja fiksuilla ruokavalinnoilla. Pakko silti sanoa, että taaperoiden, uhmaikäisten ja supernirsojen vanhemmat, myötätuntoni on kanssanne! Uhmakohtauksia ei tietty aina voi välttää edes parhaalla ruokavaliolla, jos muksu on tulta ja tappuraa temperamentiltaan.
Nykyisin monet vanhemmat ovat mahtavan valveutuneita tunnetaitojen opettamisessa lapsille. Emme välttämättä tule ajatelleeksi, että verensokerin tasaisena pitävällä ruokavaliolla on tässä myös iso rooli.
Paulúns toi keväällä kauppojen murohyllyille linssihiutaleet, jotka meillä ovat asettuneet kivaksi lisäksi aamu- ja välipalojen vaihtoehtoihin. Ravintosisältö on mainio ja tarkkaan mietitty. Ja maistuvatko ne linsseiltä? Eivät yhtään! Ennemminkin maukkailta, rapeilta ja täysjyväisiltä corn flakes -tyylisiltä murohiutaleilta. Linssihiutaleista ei tule lötköjä nopeasti, vaikka muksu ei heti tulisi syömään: ne voivat liota kauramaidossa hetken aikaa ja rapeus säilyy silti kivasti.
Hiutaleista 25 prosenttia on linssijauhoa ja loput täysjyvämaissi- ja riisijauhoa. Lisättyä sokeria ei ole lainkaan. Makuja on kaksi: vadelma-kookos ja chiansiemen-kaneli.
Nirsoksi heittäytynyt 5-vuotiaamme ei koske pitkällä tikullakaan linsseihin, jos niitä on salaatissa tai muuten lisukkeena. Olin yllättynyt, kun linssihiutaleet maistuvat välipalaksi ihan sellaisenaan. Ne ovat nopeasti nälkäisen suun eteen saatavia ja kivoja naposteltavia, sopivat lapsen sormiin mukavasti. Juliuksen suosikkimaku on vadelma-kookos. Pinkit kookoslastut ja kuivatut vadelmanpalat tekevät annoksesta ilmeisesti lapselle varsin houkuttelevan. Lisään usein lautaselle vielä kaveriksi tuoreita vadelmia tai omenansiivuja ja cashewpähkinöitä.
Toinen maku eli chiansiemen-kaneli, maistuu minulle itselleni hyvin rahkan, kreikkalaisen jogurtin, soijarahkan tai kahviin tarkoitetun kauramaidon ja pähkinöiden kanssa. Jos en syö rahkaa linssihiutaleiden kanssa, otan aterialle proteiinilisäksi vielä esimerkiksi keitetyn kananmunan tai pari.
Kuitua 100 grammassa linssihiutaleita on 10 g. Tavallisissa maissihiutaleissa on kuitua 3 grammaa ja riisimuroissa vain 1,5 grammaa samassa määrässä muroja. Monet kuitumurot yltävät kyllä samaan kuin Paulúnsin linssihiutaleet, mutta niistä taas puuttuvat linssit ja lisänä on usein sokeria. Proteiinin määrä jää myös usein alemmas.
Paulúnsin linssihiutaleissa on proteiinia enemmän kuin tavallisissa muroissa. Jos omaan ja lapsen ruokavalioon haluaa tuoda palkokasveja ja lisätä proteiininsaantia kasvikunnan ruuista, on tämä on varsin helppo tapa siihen.
Linssien hyvä juttu on myös niiden matala glykeeminen indeksi eli GI. Toisin sanoen, ne eivät kohota verensokeria nopeasti vaan auttavat pitämään sen pitkään tasaisena. Verensokerivaikutusta voidaan kuvata GI-arvolla. Mitä korkeampi numero, sitä nopeammin ruuan hiilihydraatit imeytyvät ja voimakkaammin verensokeri nousee. Alle 50 GI-arvo on matala ja yli 70 on korkea. Glukoosi eli rypälesokeri on arvoltaan 100.
Tutkimuksissa on havaittu myös GI:n merkitys lasten keskittymiskyvylle: matalan GI:n aamupala tukee paremmin lasten keskittymiskykyä koulussa kuin korkean GI:n aamupala. Matalan GI:n aamupala voisi olla esimerkiksi linssihiutaleita, normaalirasvaista jogurttia, pähkinöitä ja marjoja tai omenaa. Korkean GI:n aamupala taas voisi olla esimerkiksi sokerisia maissilastuja, hilloa ja rasvatonta maitoa.
Tavallisten maissilastujen GI on noin 80. Linssien GI on vain noin 30. Linssihiutaleet lienevät jostain 30 ja 60 välimaastosta, sillä täysjyväriisijauhon GI on 60 ja maissijauhon GI on 70. Ero on kuitenkin siinä, että Paulúnsin linssihiutaleissa sekä maissi- että riisijauhot ovat täysjyvää, eikä hiutaleisiin ole lisätty yhtään sokeria. Omien testailujeni perusteella linssihiutaleet pitävät varsin hyvin nälkää, joten oletettavasti niiden vaikutus verensokeriin ei ole voimakas.
Hyvin vähän kuitua ja paljon nopeaa hiilihydraattia sisältävän aterian jälkeen verensokeri laskee nopeasti. Kun verensokeri laskee nopeasti, myös näläntunne palaa pian ja ärtymys tai väsymys seuraavat. Tasainen verensokeri pitää olon skarppina, ei aiheuta voimakkaita notkahduksia jaksamisessa tai tunnetiloissa ja auttaa lasta pitämään hyvän mielen läpi päiväkoti- tai koulupäivän.
Me aikuisina näytämme esimerkkiä omalla aamupalan syömisellämme – muistetaanhan siis, että niin kiire ei saa olla, etteikö itse ehtisi syömään! Laita kokeiluun vaikka nämä kaksi meidän keittiön suosikkireseptiä, jotka löydät alta.
– maustamatonta jogurttia tai kreikkalaista jogurttia, makeuta tarvittaessa stevialla tai omena- tai ananasmehulla
– tuoreita vadelmia
– Paulúns Linssihiutaleita, vadelma-kookos
PS. Aikaisemmista Pauluns-postauksista on tullut mahtavasti palautetta, tosi moni on kertonut tykästyneensä granoloihin ja supermysleihin. Kiva kuulla, että näillä mun ruokavinkeilläni on vaikutusta siihen miten teillä syödään! 🙂
– Paljonko syvää unta tulisi nukkua ja miksi sillä on väliä?
– Onko väliä, mihin aikaan unensa nukkuu?
– Kannattaako nukkua päiväunia?
– Miten uni vaikuttaa mielialaan?
– Miten voimakas PMS, huono verensokerin hallinta tai miehen viriliteetti voi liittyä uneen?
– Mistä katkeileva tai kevyt uni kertoo?
– Miten levotonta mieltä voi rauhoittaa ennen nukkumaanmenoa?
– Mitkä ovat parhaita ravintolisiä unen parantamiseen?
Mm. näistä puhuin Kaisa Jaakkola x Matri: Hyvän unen webinaarissa. Tämä oli ikään kuin verkkomuotoinen yleisöluento, jonka sinulle sponsoroi Matri, yhteistyökumppanini ja suomalainen vuodevalmistaja.
Meidän perhe viihtyy nykyisin erityisen hyvin yhdessä huoneessa kotona, nimittäin makuuhuoneessa. Sanotaan, että sängyssä pitäisi vain nukkua… mutta nyt on kyllä käynyt niin, että kun Matrin Hilja-sänky muutti meille helmikuussa, siellä on tullut köllöteltyä, luettua, kuunneltua musiikkia ja höpsöteltyä perheenjäsenten kesken ihan muuten vain.
Jonin selkäkivut ovat uuden sängyn myötä historiaa ja minun niskaongelmani alkavat vihdoin olla paremmalla tolalla. Lisäksi Julius 5v on itse asiassa muuttanut takaisin meidän väliin nukkumaan. Minusta se on ihanaa. Kaksi metriä leveään sänkyyn mahtuu koko perhe helposti. Hilja-sängystä on tullut mun turvapaikkani.
Kirjoitan itse asiassa tätäkin postausta sängyssä: uuden sängyn pehmeä villakangasverhoiltu ja korkea sängynpääty tekee sängystä hyvän paikan istua (yleensä tosin teen työni pöydän äärellä). Tässä samassa kohdassa tulee juotua nykyisin aamukahvit ja luettua kirjaa päivittäin. Eemeli-kissa on käpertynyt kerälle viereeni. Sänkyyn mahtuu viikonloppuaamuisin koko kolmihenkinen perheemme loikoilemaan ja kisut vielä päälle.
Illalla nukkumaanmenoon ei tarvitse kauheasti houkutella, koska sänkyyn on niin ihana kellahtaa, ettei yhtään haittaa että päivä jo loppuu! Kun kolmasosa vuorokaudesta vietetään sängyssä, sillä on paljonkin väliä millaisessa sängyssä nukkuu.
Wanted: sänky yhdelle selkäkipuiselle ja toiselle herkkäuniselle
Kelataan hiukan taaksepäin, mistä tämä sänkyprojekti sai alkunsa. Menimme Jonin kanssa naimisiin vuonna 2007 ja ostimme häälahjarahoilla itsellemme kivan Ikean parisängyn. Edellinen sänkymme ehti siis olla melko pitkän tovin meidän mukana ja tykkäsimme siitä todella paljon.
Viime vuosien aikana Jonilla alkoi olla yhä enemmän selkäkipuja aamuisin. Jonin puolen patja oli ilmeisesti alkanut antaa sen verran periksi, että se ei tukenut enää selkää hyvin. Jonin kroppa on meistä kahdesta se vankempi eli hänellä harvemmin on mitään ongelmia tai kolotuksia. Minä taas olen tämmöinen herkkis, jolla on milloin mitäkin kremppaa jossain päässä kehoa.
Ei varmaan yllätä, että olen myös meistä kahdesta herkkäunisempi. En rehellisesti sanottuna edes muista, mistä kaikesta olen ehtinyt unen kanssa kärsiä. Kolme vuotta sitten diagnosoidun melanooman jälkeen herkkäunisuuteni kumminkin räjähti käsiin (olen kirjoittanut tästä aiemmin mm. täällä). Kevyttä koiranunta, yöhikoilua, käsien puutumista leikkausten jälkeen, alaselkäkipuja, niskakipuja, heräilyä ja vaikeuksia saada unen päästä kiinni, aamulla puolikuolleena sängystä kömpimistä, you name it.
Viime vuonna alkoi olla selvää, että sänky pitää laittaa vaihtoon. Siitä puhuttiin, mutta ei saatu asialle mitään tehtyä. Sattuipa marraskuussa niin onnekkaasti, että minuun otettiin yhteyttä suomalaiselta Matrilta-vuodevalmistajalta. Heidän Sirpa-myyjänsä oli ollut kauan sitten valmennuksessani, hänen siskonsa oli innostunut palautumisjutuistani ja nyt minulta kysyttiin, haluaisinko tehdä Matrin kanssa yhteistyötä.
Itse kun en ole mikään sisustus- tai huonekalualan asiantuntija, niin firmasta en tiennyt mitään. Mutta kun kävin Matrin verkkosivuilla, tiesin heti että tämän yhteistyön haluan tehdä – olipa se mitä tahansa!
Matri on nimittäin suomalainen yritys, alun perin kotoisin Perniöstä. Siellä Matrin ”isä”, tehdastyötä 80-luvun lopulla tehnyt Martti Lehtonen alkoi nikkaroida ensin perheelle kalusteita. Hyvän sängyn maine alkoi kiiriä ja pian muutkin halusivat Martin tekemän sängyn. Tätä nykyä Martin ja hänen vaimonsa Anjan perustamaa Matria luotsaavat heidän lapsensa Elli ja Kalle, sekä Ellin mies Andreas.
Matrin visuaalinen ilme iski minuun täysillä. Katso vaikka itse näitä inspiraatiokuvia. Matrin arvotkaan eivät jääneet kakkoseksi. Lähinnä ihmettelin, että miten voi olla mahdollista että kaikki (me tavikset) unelmoivat Hästensistä mutta kukaan ei tiedä tästä firmasta mitään? Ilmeisesti siksi, että vaikka Matri toimii muualla Euroopassa nimellä FENNOBED (heillä on itse asiassa 25 liikettä ympäri Eurooppaa), ei Suomessa tunnettuus ole vielä kovin suuri. Toivon todella, että tämä muuttuisi!
Matrilla on Helsingissä Kapteeninkadulla viehättävä myymälä, jonne menin tutustumaan yritykseen ja neuvottelemaan yhteistyöstä.
Meillä oli hämmästyttävän samanlaiset ajatukset hyvästä unesta – matrilaiset katsovat asiaa sänkyjen ja nukkumaympäristön näkökulmasta, minä puolestaan fysiologian ja palautumisen. Niinpä solmimme yhteistyön, jonka hedelmiä saat nähdä vielä pitkään tämän vuoden ajan mm. täällä blogissani sekä luentojen muodossa.
Ensimmäisenä on tulossa Kaisa Jaakkola x Matri: Hyvän unen webinaari sunnuntaina 19.5. klo 18.00. Ilmoittaudu mukaan ilmaiseksi ja tule ihmeessä kuuntelemaan uniluentoani!
Tätä samaa luentoa en ole pitänyt missään, joten aiemminkin mun juttujani kuunnelleiden kannattaa virittää koneensa, älypuhelimensa tai tablettinsa linjoille tuohon aikaan 🙂 Tällä luennolla puhun mm. siitä mitä unen eri vaiheiden aikana tapahtuu, miksi uni on niin tärkeää hyvinvoinnillemme ja millä omaan uneen vaikuttaa.
Kyseessä ei ole Matrin markkinointiluento, vaan Matri sponsoroi sisältöjä minun kanaviini tämän vuoden aikana. Syksypuolella on tulossa myös liveluento, kerron siitä myöhemmin.
Luonnonmateriaalisänky Hilja vei voiton
Samalla reissulla Kapteeninkadun kauniiseen myymälään koemakasin Matrin sänkyjä. Sen myötä tiesinkin, että täältä hankitaan meidän uusi sänkymme. Olisin voinut ottaa oikeastaan minkä tahansa Matrin sängyistä, mutta eniten tykkäsin Kaino-runkopatjasängystä ja luonnonmateriaaleista valmistetusta Hiljasta. Kauniita, vai mitä?
Kun Jonikin kävi vielä kanssani koepötköttämässä sängyt, päädyimme Hiljaan, vaikka se onkin arvokkaampi kuin muut sängyt. Hiljan sopiva pehmeys yhdistettynä riittävään jämäkkyyteen toimi meille molemmille. Minulle tilattiin pehmeämpi versio ja Jonille jämäkämpi. Kun sänkyyn kellahtaa, siitä ei tee mieli nousta. Luonnonkumi saa aikaan ihmeellisen ihanan pumpulisen fiiliksen.
Minua viehätti ajatus luonnonmateriaaleista valmistetusta sängystä. Olin jo aiemmin katsellut muita vaihtoehtoja niiden osalta. Meillä oli kauan sitten futon, mutta minulle kurvikkaana ja kyljellään nukkuvana se oli liian kova ja sai aikaan selän kipeytymistä. Jonille taas futon oli ollut mainio, sillä hän nukkuu sekä selällään että kyljellään. Miehillä usein suoremman kehon sivulinjan ansiosta jämäkämpi patja toimiikin hyvin. Kyljellään nukkuvat naiset puolestaan tarvitsevat patjan, joka tukee sopivasti, mutta upottaa lantion ja hartian kohdalta sopivasti niin, että selkä pysyy suorana.
Hilja-sängyssä nukkuessa ei tarvitse miettiä, että mahtaako sängystä nousta ilmaan kemikaaleja jotka voivat tehdä terveydelle hallaa, sillä se on tehty pelkistä luonnonmateriaaleista eli luomupuuvillasta, luonnonkumista, kookoskuidusta ja massiivihavupuusta. Pölyallergisena ja kemikaaleille valitettavan herkästi herkistyvänä otin mielelläni sängyn, jonka suhteen allergia-asioita ei tarvitse liikaa miettiä. Sänky ei haise yhtään miltään, jos joku kumin tuoksua pohdiskeleva miettii.
Hiljan rakenne näyttää tällaiselta:
Patjan päälle valittiin vielä luonnonkuminen Hilja-sijauspatja. Päädyksi valittiin korkea, kauniisti kaartuva Classic joka verhoiltiin vedenvihreällä villakankaalla. Villa tuntui hyvältä vaihtoehdolta, koska se on myös luonnonmateriaali, hylkii likaa ja toivon mukaan kestää kissankynsiä (itse asiassa kissat eivät ole olleet lainkaan kiinnostuneita päädystä, mikä on ollut yllätys). Halusin korkean päädyn, sillä rakastan lukea sängyssä puoli-istuvassa asennossa. Istumme usein pitkiä aamuja Juliuksen kanssa kaksin sängyssä. Classic-pääty oli aivan nappivalinta meille.
Minua yllätti tosi paljon se, että Matrin sänkyjen hinnat eivät ole tähtitieteellisiä. Sängyissä yhdistyvät ekologisuus, kestävyys, korkea laatu ja jokaisen oman maun mukaan valittava ulkoasu. Lisäksi niihin voi Matrilta hankkia täkit, tyynyt, petivaatteet, sängynpeitot ja koristetyynyt. Tuntui hyvältä luopua vanhoista jo vuosia nähneistä ja freesata koko makuuhuone kerralla. Uskon vahvasti, että harmoniset ympäristöt ja miellyttävät materiaalit vähentävät kehon ja mielen stressiä.
Matrin verkkosivuilta löytyvät kaikkien sänkyjen hintatiedot. Edullisin Matri-sänky, Cassia, maksaa 760 euroa. Hilja-parisänky on edullisimmillaan 2600e + petauspatja. Meidän sänkymme hintaa nostivat vielä kaikki ”herkut” eli mm. pääty, verhoilut ja kahden metrin leveys. Hinnat ovat kumminkin ainakin nopean googlettelun perusteella varsin kilpailukykyisiä, joihinkin valmistajiin nähden jopa hämmästyttävän edullisia, ajatellen että Matrin sängyt ovat täysin personoitavia. Paitsi että ne ovat aina valkoisia, ”sillä valkeus, joka säilyy vuoteessa vuodesta toiseen, on yksi laadun merkki,” sanotaan Matrilta.
Jos elän 100-vuotiaaksi, olen viettänyt eliniästäni noin 33 vuotta sängyssä
Uni on asia, jonka vuoksi en enää ole valmis tekemään kompromisseja. Huono unenlaatu vie minulta elämänilon ja työkyvyn. En kertakaikkiaan enää halua nukkua huonosti, sillä se ajaa minut hulluuteen.
Sängyllä on iso merkitys unen laadun kannalta. Huonolaatuinen, aikansa elänyt, liian pehmeä tai liian kova vaikuttaa merkittävästi unen laatuun. Unen osalta pelkkä unen riittävä kesto (aikuiselle 7-9 tuntia yössä) ei riitä, vaan tarvitaan myös tarpeeksi hyvä unenlaatu jotta uni on palauttavaa. Jo uni ei ole palauttavaa, jäävät monet elimistön korjausmekanismit tapahtumatta. Esimerkiksi kudoksia korjaavaa ja painonhallintaa auttavaa kasvuhormonia erittyy syvän unen aikana.
Esteetikkona ajattelen myös, että makuuhuoneen levollisella tunnelmalla on merkityksensä palautumisen kannalta. Harmoninen ympäristö on ilo silmälle ja luo rauhallisen fiiliksen nukkumaan mennessä. Ensimmäistä kertaa meillä on sänky joka on todella kaunis.
Minusta on myös kivaa, että päädyn ja sängyn verhoilun voi vaihtaa. Jos kyllästyn vedenvihreään, voin tilata päätyyn uudet päälliset ja sänkyyn uuden helmalakanan. Rakastuin myös tuohon ylempänä olevan Kaino-sängyn päädyn siksak-verhoiluun, joten ehkäpä joskus myöhemmin freesaan sängyn sillä.
Lopputulema: ihana sänky
”Äiti, eikö olekin AIVAN IHANA tämä meidän uusi sänky?”
”Äiti, aah, ihanaa mennä sänkyyn, minä rakastan tätä uutta sänkyä!”
”Oi että, anna äiti se ihana peitto, se on niin pehmeä!”
”Äiti minä en ikinä enää nuku missään muussa sängyssä. Enhän joudu takaisin omaan sänkyyn?”
Siinä Juliuksen höpötyksiä ylös edelliseltä viikolta. Hilja-sängyn olisi kyllä aivan hyvin voinut nimetä Ihana-sängyksi, ainakin meidän 5-vee puhuu siitä joka päivä sillä nimellä. Joka päivä tyyppi ihastelee perkaalipuuvillaisia ihanan tuntoisia petivaatteita, pehmoista ja valtavaa tuplapeitettä ja mukavalta tuntuvia patjoja. Aika sööttiä 🙂
Melkein nolottaa myöntää, mutta poikanen oli nukkunut tähän mennessä vaahtomuovipatjalla Jatkopuu-sängyssä, ei ihme että tämä nykyinen kirvoittaa ihastelevat kommentit! Ei kai alle 10cm paksu vaahtomuovi voi olla kenellekään mikään unelmien sänky. Meidän suunnitelmana on, että sitten kun jäbä tuosta meidän keskeltä haluaa siirtyä takaisin omaan sänkyynsä, hommaamme hänellekin Matrin sängyn.
Hiljan myötä sängystä on tullut kodin paras paikka. Aamuisin siellä on ruuhka, sillä meidän herättyä myös kissat kömpivät sänkyyn. Minä ja Julius tykätään rauhallisista aamuista ja syödään usein aamupalakin sängyssä. Joni lähtee meistä yleensä aina ekana ja minä vien vähän myöhemmin Juliuksen leikkikouluun. Sitten kun me lähdemme päivän menoihin, jäävät kissat sänkyyn nukkumaan.
Voisin tän kaiken perusteella sanoa, että hankinta on osunut aivan nappiin 🙂
Hyödynnä ale: 10 % pois hinnoista Matrin myymälästä toukokuun loppuun
Matri halusi tarjota teille lukijoilleni edun sängyistä, vuodevaatteista ja kaikesta Matrin valikoimasta toukokuun loppuun saakka. Kerro vain myymälässä alekoodi Kaisa Jaakkola x Matri, niin ale on sinun!
Mitä sinä söit tänään aamupalaksi? Vaikka joka kolmas suomalainen ajattelee että aamupala pelastaa päivän, vain 44 prosenttia meistä syö aamupalan kotona ennen töihin lähtöään (1).
Joka viides lähtee töihin pelkän kahvikupposen voimalla. Useimmilla aamupalan väliin jättämisen syy on kiire.
Hyvällä ruokarytmillä on suuri merkitys jaksamisen ja elimistön palautumisen kannalta. Liian heikolla aamupalalla liikkeelle lähtevä tulee helpommin syöneeksi päivän mittaan mielitekojensa mukaan, sen sijaan että jaksaisi miettiä mitä suuhunsa pistää.
Säännöllinen syöminen voi parantaa palautumista heijastelevaa sykevälivaihtelua jopa 40 prosenttia verrattuna siihen, että ihminen söisi epäsäännöllisesti. Hyvä ruokarytmi alkaa aamupalasta (2). Aamupala auttaa säännöstelemään syömistä: esimerkiksi lounaan valinta helpottuu tyypillisesti ensimmäisestä päivästä saakka kun syöt aamupalan.
Kunnollisen aamupalan avulla saisimme heti yhden suomalaisten sudenkuopan ohitettua, nimittäin liian suuren lounasruuan. Yön jäljiltä elimistö on jo energiavajeessa ja jos aamupalan jättää välistä, sitä suuremmaksi vaje kasvaa aamupäivän aikana. Lounasaikaan olemme jo verensokerivuoristoratamme vietävissä.
Terveellä ihmisellä verensokeri ei laske koskaan liian alas, vaan elimistö pitää sen normaalilla tasolla sitä säätelevien hormonien, kuten glukagonin ja stressihormonien avulla. Ikävä kyllä nämä voivat saada olon ärtyneeksi tai kiukkuiseksi.
Nälkäkiukku ja ”voisin syödä hevosen” -olo lounasaikaan johtuvat mm. näistä hormonaalisista tekijöistä ja aamupäivän myötä kertyneestä ”nälkävelasta” (vrt. univelka, tämä on termi jota ravitsemustieteilijä Patrik Borg käyttää). Tällöin työpaikkaruokalassa tulee tankattua lautaselle hillitön annos ja vetäistyä perään vielä jälkiruoka.
Jos alla olisi hyvä aamiainen, olisi helpompi tehdä hyviä valintoja. Hyvin moni tietää, miten olisi hyvä syödä, mutta ei vain saa vietyä tietoa käytäntöön. Mitä aamulla voisi sitten syödä, jos väsyttää, on kiire, eikä meinaa ehtiä mitään?
Minun mielestäni kannattaa lähteä liikkeelle siitä, että tekee mahdollisimman fiksua ja mahdollisimman nopeasti. Tänä päivänä tämä on jopa ihan mahdollista: Paulúnsin tuotteista löytyy monta tosi helppoa ja herkullista vaihtoehtoa. Tämä kombohan ei sinänsä ole ihmeellinen – monia helppoja ja herkullisia vaihtoehtoja löytyy kyllä (kuten vaikka croissant kahvilasta). Erityistä on se että Paulúnsin valikoimassa yhtenä avaintekijänä on myös terveellisyys.
Paulúnsin granolat, gluteenittomat granolat ja paleo-granolat, supermyslit, superriisit ja murot eivät sisällä lisättyä sokeria ja ne ovat runsaskuituisia – niissä on siis huomioitu erityisesti verensokerin säätelylle merkittävät tekijät. Ravintoarvot ovat tosi hyviä, sillä tuotteet sisältävät esimerkiksi siemeniä, täysyväkauraa, chiasiemeniä ja pian tulossa olevat murot jopa linssejä.
Sarja on ruotsalaisen ravitsemusfysiologi Fredrik Paulúnin kehittämä, ja hänellä oli sitä tehdessään yksi tärkeä tavoite: kehittää tuotteita, joiden avulla terveellisten valintojen tekeminen olisi vähän helpompaa ja hauskempaa. Minusta se on kyllä onnistunut varsin hyvin.
Olen käyttänyt Paulúnsin gluteenitonta granolaa jo useamman vuoden. Superriisin ja paleogranolan laitoin testiin heti, kun ne tulivat kauppoihin. Siksi olin innoissani, kun Paulúnsilta kysyttiin minua täksi vuodeksi heidän yhteistyökumppanikseen 🙂
Granolaa meillä on aina kaapissa kiireisiä aamuja ja laiskoja iltoja varten. Mitään muuta en oikein kaupasta kelpuutakaan kaappiin, sillä en tykkää siitä että tavalliset arkiruuat ovat täynnä piilosokereita (kuten myslit, murot ja granolat usein ovat). Paulúnsin granolat eivät ole lisätyllä sokerilla ryyditettyjä kuten muromyslit yleensä ovat.
Kuitua granolassa on reilusti, joten kannattaa huomioida tämä kun ottaa sen käyttöön. Aloita varovasti, jos ruokavaliosi ei ole ollut kovin kuitupitoinen – iso osa suomalaisista syö liian vähän kuitua.
Tässä on sinulle kolme ideaa, joita voit kokeilla. Valmistamiseen menee vain muutama minuutti!
Lusikoi kerroksittain jogurttia, pilkottua omenaa ja granolaa kulhoon. Ripauta päälle hiukan kookossokeria, jos kaipaat makeutta.
Tämä granola sisältää täysjyväviljaa (kauraa, spelttiä, täysjyvävehnää), siemeniä, mantelia ja omenaa. Täysjyväviljoista tulee reilusti kuitua. Spelttivehnästä, siemenistä ja mantelista saat kasviproteiineja jotka auttavat pitämään verensokerin vakaana. Nämä raaka-aineet sisältävät luonnostaan runsaasti kivennäisaineita ja vitamiineja.
Kaada sokeriton mustikkarahka kulhoon, lisää päälle kohmeiset tai jäiset mustikat ja gluteeniton granola. Nauti aamukahvin kera 🙂
Gluteenittomassa granolassa täysjyvänä toimii kaura, jonka sisältämä beetaglukaani hidastaa verensokerin nousua ja siten ehkäisee aiemmin mainitsemaani nälkäkiukkua. Tiedät varmaan sen fiiliksen, kun on tullut mentyä liian pitkään ilman ruokaa, kaikki ärsyttää ja mieliala joutuu syöksykierteeseen – juuri sitä se ehkäisee. Tässä granolassa on mustikan, raparperin ja kauran lisäksi myös chiasiemeniä, joista saa tärkeitä omega-3-rasvahappoja.
Vadelma-mansikkasmoothieta ja paleogranolaa
Smoothie:
– 1 dl pakastevadelmia
– 1 dl pakastemansikoita
– 1/2 banaani tai 1dl pakastemangoa
– 2 dl maustatonta jogurttia, maustamatonta soija- tai kaurajogurttia
– loraus vettä, kookosvettä tai omenamehua, jos haluat juoksevamman smoothien
Blendaa ensin kaikki smoothien ainekset keskenään. Jos haluat juoksevamman smoothien, lisää joukkoon vettä, kookosvettä tai omenamehua. Kookosvedestä tai omenamehusta saat myös hiukan makeutta. Ilman nestettä smoothie on enemmänkin lusikoitava versio (itse tykkään juuri sellaisesta, vähän niin kuin voisi syödä aamupalaksi herkkujätskiä).
Kaada smoothie kulhoon ja lisää päälle paleogranolaa ja vadelmia. Jos käytät pakastevadelmia, odota muutama minuutti kunnes vadelmien päälle tulee kaunis jäähile… ja annos on valmis Instagramiin 😉
Paleogranola sisältää melkein 80 % siemeniä ja pähkinöitä ja kivasti proteiinia. Se on tosi hyvä valinta niille, jotka eivät halua aamupalaan kovinkaan paljon hiilareita tai eivät käytä viljoja ruokavaliossaan. Ainesosina ovat mm. auringonkukansiemen, bataattipyree, kurpitsansiemen, taatelipyree ja chiansiemen. Tykkään itse tästä tosi paljon ja käytän sitä usein juurikin aamulla, sillä otan aamupalalla mieluiten hiilareita marjoista ja hedelmistä. Iltaa kohti syön enemmän tärkkelyshiilareita (ja lisään esim. jogurtin sekaan gluteenitonta granolaa) – tämä toimii minulle hyvin. Tärkkelyshiilihydraatit, kuten kaura ja täysjyväviljat, tukevat hyvää unta.
Kannattaa kokeilla, millainen aamupala on sinulle juuri paras. Tiedät sen siitä, että virta ei lopu kesken päivän ja lounaalla on helppoa tehdä fiksuja valintoja. Näihin annoksiin käyvät tietysti myös mitkä tahansa muut marjat ja hedelmät – improvisoi ja tee annos omista suosikeistasi. Toivon että saat näistä kolmesta reseptistä uutta inspiraatiota ja pääset helposti vauhtiin aamupalan kanssa!
PS. Haastan sut – tee oma Paulúns-annos, kuvaa se ja tägää Instagramissa näin: @paulunssuomi @kaisaj #pauluns #paulunshetki #syöhyvinaamulla. Maaliskuussa kuvan postanneiden kesken arvon kuun lopussa Palaudu ja vahvistu -kirjani (jos osallistujia tulee ainakin kymmenen) 🙂 Sitä on myyty jo lähes 10 000 kappaletta – uskon että sinäkin hyötyisit!
Lähteet:
1) Maaseudun Tulevaisuus, Oletko sinäkin yksi heistä? Alle puolet suomalaisista syö aamiaisen ennen kotoa lähtöä 12.01.2018
2) Firstbeat, LiTM Jaakko Kotisaaren haastattelu, Palaudu ja vahvistu -kirjaan keväällä 2018
———–
Haluaisitko vielä lopuksi vastata muutamaan kysymykseen tähän blogipostaukseen liittyen?
Tutkimuksen tuloksien avulla pyritään tarjoamaan kiinnostavampaa sisältöä blogien lukijoille, sekä kehittämään bloggaajien ja brändien välistä yhteistyötä. Tutkimukseen vastaamiseen menee aikaa alle 5 minuuttia. Tutkimuksen toteuttaa Dagmar. Lisätietoja tutkimuksesta saat osoitteesta: research(at)dagmar.fi. Kiitos paljon avusta.
Viisivuotiaan pikkutyypin äitinä minua kiinnostaa kovasti, kuinka voin tukea lapseni tasapainoista kehitystä mahdollisimman hyvin. Sopivasti rytmitetty arki, riittävä uni, leikki, läsnäolo, liikunta ja ravitsemus ovat asioita tässä paletissa joita koitan jollain tavalla huomioida päivittäin. En halua olla neuroottinen äiti esimerkiksi ruokailun suhteen, vaan ennemminkin mukavan tasapainoinen ja rento. On kuitenkin joitakin juttuja, joista en tingi – esimerkiksi ruokarytmi, omega-3-lisä, marjojen tarjoaminen muksulle päivittäin ja yhteiset ruokailuhetket.
Nyt Juliuksella on menossa jokin ihan mahtava kausi tunnesäätelyn oppimisessa ja meillä puhutaan kotona paljon tunteista. Yrittäjänä olen siinä mielessä kiitollisessa asemassa, että pystyn itse vaikuttamaan aika paljon päivieni rytmiin. Rauhalliset aamut ovat ihan mahtava tapa saada yhteys ihanaan herkkään poikaani, ja aamuisin usein pohdimmekin erilaisia tunneasioita yhdessä. Montessori-leikkikoulun kohtaamiset ystävien kanssa ja riehakkaaksikin käyvät leikit mietityttävät poikasta. Joskus ennen lähtöä jännittää niin, että pää ja maha on kipeänä.
Yritän antaa hänelle näiden asioiden kanssa aikaa ja olla tukena, koska jotenkin nyt oman psykoterapiani kautta olen huomannut miten älyttömän tärkeää se on, että omat tunteet saavat myötätuntoisen rinnallaolijan – silloin tulee nähdyksi ja kuulluksi. (Minut on kyllä nähty ja kuultu lapsena, mutta aikuistuttuani taisin unohtaa, että elämässä ei ole kyse vain suorittamisesta.)
Olen kiinnostuneena seuraillut kuinka oma toimintani niin hyvinä ja virkeinä, kuin myös väsyneinä ja huonoina päivinä heijastuu lapseeni. Kun olen virkeä ja nukkunut hyvin, jaksan ottaa lapsen kiukut, jännitykset, viivyttelyt ja vaikeammat tunnetilat vastaan aivan toisella tavalla kuin väsyneenä ja huonosti nukkuneena. Molempien kohdalla kyse on siis käytännössä stressin säätelystä.
Kun suunnittelimme HappyMe:n kanssa tätä postausta, mietimme kuinka voisin avata omega-3-lisän hyötyjä jotenkin konkreettisesti. Yksi asia, joka tutkimusten kautta tiedetään, on se että ”omega-3-rasvahappo DHA edistää aivotoiminnan pysymistä normaalina”. Tähän liittyen ajattelin kirjoittaa siitä, mitä tämä normaali aivotoiminta voisi tarkoittaa. Tässä olen käyttänyt pohjana omaa Palaudu ja vahvistu -kirjaani ja Sajaniemen & hänen kollegoidensa loistavaa Stressin säätely -kirjaa.
Mitä aivoissa tapahtuu, kun ne toimivat normaalisti?
Aivot ovat äärimmäisen monimutkainen elin.
DHA-rasvahapon on tutkimuksissa todettu edistävän aivotoiminnan pysymistä normaalina. Tutkittu vaikutus aivoihin saavutetaan syömällä rasvaista kalaa 2-3 kertaa viikossa tai ottamalla 250 mg DHA:ta päivittäin ravintolisänä.
Aivojen eri tasot ohjaavat elimistön koko hermojärjestelmää. Alhaalta ylöspäin katsottuna tasot voidaan jakaa yksinkertaistettuna sensorimotoriseen, emotionaaliseen ja kognitiiviseen tasoon.
Aivojen alemmat tasot huolehtivat eloonjäämisestä. Alin taso on aivorunko, jota liskoaivoiksikin kutsutaan. Se vastaa ihmisen vaistonvaraisista reaktioista ja monista tiedostamattomista tapahtumista kuten sydämen toiminnasta, verenpaineen säätelystä ja hengityksestä.
Limbinen järjestelmä vastaa tunnepitoisista muistikuvista, oppimiskyvystä, vieteistä, reaktiokyvystä ja yhteyden muodostamisesta toisiin ihmisiin ja paikkoihin. Se ikään kuin vastaa kysymykseen siitä, onko joku asia miellyttävä vai epämiellyttävä. Perustunteet kuten turvattomuus ja turvallisuus prosessoidaan limbisen järjestelmän kautta.
Muistin toiminnasta vastaa pääosin limbisen järjestelmän alueella sijaitseva hippokampus, joka säätelee myös stressijärjestelmän toimintaa. Hippokampus vertaa uusia tietoja vanhoihin kokemuksiin. Se avustaa toiminnallaan tunnemerkitysten määrittämisestä vastaavia mantelitumakkeitta.
Mantelitumakkeet ovat aivojen ”palohälytin” ja ne toimivat nopeammin kuin järkiaivot (eli aivojen otsalohko), jonne tieto erilaisista tapahtumista myös välittyy. Kun mantelitumakkeet aistivat vaaran, ne lähettävät salamannopeasti viestin hypotalamukseen ja aivorunkoon. Näin stressireaktio ja ihmisen toiminta uhkatilanteessa voi käynnistyä jo ennen kuin järkiaivot tajuavat, mitä olemme tekemässä.
Aivojen korkein taso eli aivokuori vastaa tietoisesta ajattelusta. Sitä voidaan nimittää ihmis- tai järkiaivoiksi. Tämä on aivojen kognitiivinen taso. Aivokuoren avulla pystymme suunnittelemaan, tulkitsemaan viestejä vuorovaikutuksessa ja muuten ulkomaailmasta, arvioimaan, järkeilemään, muistamaan ja havaitsemaan tietoisia tuntoaistimuksia, liikkumaan tietoisesti ja ylipäätään harkitsemaan, kuinka toimia erilaisissa tilanteissa. Luovuus, kyky havainnoida itseämme osana suurta maailmankaikkeutta, hengellisyys, uskomusjärjestelmät, mielikuvitus ja empatia ovat myös aivokuoren tuotteita.
Aivokuoren otsalohko, otsan takana oleva alue, vastaa kaikkein monimutkaisimmista ajattelu- ja suunnitteluprosesseista. Etuotsalohko tuottaa todellisuutta esittäviä kuvauksia, joiden avulla mieli voi luoda erilaisia käsitteitä tässä hetkessä, ajatella menneitä kokemuksia tai luoda erilaisia näkymiä tulevaisuuteen.
Etuotsalohkon eri osat vastaavat siis esimerkiksi huomiokyvystä, toisen ihmisen kanssa samalle aaltopituudelle virittäytymisestä, tunteiden tasapainottamisesta, itsetuntemuksesta ja moraalisesta tietoisuudesta. Otsalohkojen toiminta on olennaista, kun haluamme kyetä toimimaan viisaasti tilanteen edellyttämällä tavalla. Etuotsalohkot kehittyvät jopa 23–25 vuoden ikään asti.
”Liikealueet sijaitsevat molemmissa aivopuoliskoissa otsalohkon takaosassa. Tuntoalueet taas sijaitsevat päälakilohkon etuosassa. Toiminta menee ristiin siten, että oikea aivopuolisko säätää vasemman puolen tuntoa ja liikettä, ja päinvastoin.
Aivojen takaosassa ovat näköalue, kuuloalue ja tuntoalue, eli sinne tulee näiden aistien välittämä tieto.
Vasen aivopuolisko ohjaa kielellisiä toimintoja, joita ovat mm. puheen ymmärtäminen ja tuottaminen, kirjoittaminen ja laskeminen sekä kielellisen aineksen muistaminen.
Oikea aivopuolisko käsittelee, ymmärtää ja muistaa nähdyn, hahmottaa ulottuvuuksia ja ympäristön etäisyyksiä ja suuntia, mikä mahdollistaa liikkumisen samoin kuin sijaintien ja kulkureittien muistamisen. Silmän ja käden yhteistyö sekä kasvojen ilmeiden tunnistaminen perustuvat oikean aivopuoliskon toimintaan.”
Aikamoinen paketti nuo meidän aivomme! Pidetään niistä huolta. Ja koska lapset eivät osaa vielä itse säädellä omaa toimintaansa, koitetaan tehdä hyviä valintoja pikkuisten kasvun ja kehityksen suhteen.
HappyMe-geelitabletit on se tapa, jolla meillä kotona turvataan 5-vuotiaan DHA:n saanti. Julius nirsoilee edelleen kalalle, joskin nyt on alkaneet kalapullat maistua satunnaisesti (kiitos paljon teille, ketkä vinkkasitte asiasta!).
Jos et ole vielä tutustunut HappyMe:hen, niin voit lukaista tämän blogipostini aiheesta. Mun lukijana saat ekasta pakkauksesta 50 prosentin alennuksen 🙂
PS. Tämä posti on tehty yhteistyössä HappyMe Suomen kanssa. Kaupallinen yhteistyö tarkoittaa sitä, että yritys sponsoroi kirjoitustani (ts. saan siitä palkkaa).
