mennessä Kaisa | marras 29, 2020 | Ruokayliherkkyydet ja -allergiat, Stressinhallinta, Vatsa, Yhteistyö
Kaupallinen yhteistyö: Vahvakauppa.fi
Suoliston vaikutuksen omaan hyvinvointiin muistaa usein vasta sitten, kun jotain on pielessä. Jos maha on kipeä, toimii epäsäännöllisesti ja turpoilee milloin mistäkin, on aika mahdotonta kokea voivansa hyvin. Parasta olisi, jos mahaa ei juuri tarvitsisi ajatella!
Suolistossa elää noin kahden kilon verran erilaisia mikrobeja. Niitä on kymmenen kertaa enemmän kuin koko vartalossasi soluja. Iso osa suolistomikrobeista on symbiootteja: ne auttavat ylläpitämään terveyttämme ja me niiden. Me annamme niille kodin ja ruokaa, ne antavat vastalahjaksi oman työpanoksensa, auttaen mm. aineenvaihdunnan ylläpidossa, hormonien toiminnassa, vitamiinien valmistuksessa ja imeytymisessä sekä immuunijärjestelmän säätelyssä.
Huono bakteerikanta aiheuttaa epämukavia oireita
”Huonot” eli terveydelle jollain tavoin haitalliset bakteerit mm. aiheuttavat tulehduksen lisääntymistä ja saattavat olla osasyynä erilaisiin terveydellisiin ongelmiin kuten allergioihin, vatsavaivoihin, kipuihin, masennukseen ja iho-ongelmiin.
Bakteeritasapainoa saattaa huonontaa esimerkiksi liian vähäinen kuidun ja hiilihydraattien saanti, liiallinen sokerin ja valkaistun viljan määrä ruokavaliossa ja pitkäaikainen tai akuutti kova stressi. Stressin myötä hyvät bakteerit ottavat osumaa ja huonot puolestaan saavat lisää elintilaa itselleen.
Myös joidenkin lääkkeiden käyttö (esimerkiksi pitkäaikainen tulehduskipulääkkeiden käyttö, mielialalääkkeet), hormonaalinen ehkäisy ja hormonikorvaushoito voivat vaikuttaa suoliston bakteeritasapainoon. Jos esimerkiksi oman lääkityksen vaikutuksesta mikrobiomiin kaipaa lisäinfoa, löytyy googlella melko helposti tietoa: esimerkiksi tätä tekstiä varten etsin ”SSRI drug effects on gut microbiome”.
En ajattele, että tällaista pitäisi säikähtää. Joskus lääkkeet ovat välttämättömiä. Mutta meidän olisi hyvä tietää millaiset niiden kokonaisvaikutukset ovat: silloin osaamme vaalia terveyttämme viisaasti. Esimerkiksi jatkuvasti tulehduskipulääkkeitä syystä tai toisesta syövän, tai mielialalääkettä käyttävän voi olla järkevää hoitaa vatsaa on säännöllisesti (tai joillakin ihmisillä jopa jatkuvasti).
Antibioottikuurit pyyhkivät suolistosta sekä huonot että hyvät bakteerit. Suolistoflooran normalisoitumiseen menee kuukausia, hankalimmillaan jopa vuosia. Toisinaan suolisto saattaa voida huonosti pitkään antibioottikuurin jälkeen. Tällöin vatsaa kannattaa pyrkiä hoitamaan sekä ruokavalion että hyvälaatuisten probioottien avulla.
Probiootit ovat eläviä mikrobeja, jotka vaikuttavat positiivisesti suoliston bakteerikantaan. Niiden käyttö auttaa tasapainottamaan suolistomikrobien tasapainoa. Hyvät bakteerit vievät elintilaa huonoilta ja jotkut niistä myös kolonisoivat suolistoa, eli muuttavat sinne pysyvästi asumaan ja siten parantavat suoliston bakteeritasapainoa.
Mikrobiomilla on yhteys aivoihin
Suoliston bakteerikannalla on hämmästyttäviä vaikutuksia hyvinvointiimme. Tiedetään, että mikrobiomilla on vaikutusta mm. kivun tuntemuksiin, painon säätelyyn, mielialaan, oppimiseen, muistiin, ruokahaluun ja tunnetiloihin.
Suolistobakteerien yhteys aivoihin tapahtuu hermoston, immuunijärjestelmän ja hormonien avulla. Suoliston toiminta vaikuttaa vagus- eli kiertäjähermoon, jonka kautta signaalit kulkevat aivoihin ja saavat aikaan erilaisia vasteita, esim. alakuloisen tai epämukavan olotilan. Suolisto vaikuttaa myös suoraan immuunijärjestelmän ja hormonien toimintaan, jotka puolestaan kommunikoivat aivojen kanssa.
Mikrobiomi ilmeisesti vaikuttaa jopa ihmisten käyttäytymiseen. Ihmistutkimuksissa on saatu tietoa siitä, että bakteerikannalla voi olla vaikutusta tunnetilojen säätelyyn, mm. ahdistuneisuuden ilmenemiseen erilaisissa stressitilanteissa. Ahdistukseen liitetään myös dysbioosi eli bakteerikannan epätasapaino. Mutta voisiko mahan hoitaminen ja bakteerikannan tasapainottaminen lievittää ahdistusta? Sen osalta tutkimus on toistaiseksi epäselvää (lähde).
Ruoki mikrobeja ja hoida vatsaa
Mitä tälle ihmeelliselle bakteerimassalle sitten tulisi tehdä, jotta se voisi hyvin? Kuinka saamme pienenpienet bakteerit puolellemme ja pitämään huolta mielestä, immuniteetista ja kaikesta mihin ne ikinä osallistuvatkaan?
Ruokavalion osalta keskeistä roolia näyttelevät kuidut. Tämän takia vihannekset, marjat ja hedelmät saisivat olla isossa osassa lautasen sisältöä jokaisella aterialla. Täysjyväviljoista saadaan myös tarpeellisia hiilareita, jotka ovat tarpeellisia suolistobakteerien hyvinvoinnille. Pelkästään jo kasvisten runsaalla lisäyksellä ruokavalioon, sekä höttöhiilareiden vaihtamisella kuitupitoisiin saadaan suoliston hyvinvoinnille välttämättömiä muutoksia aikaan.
Toisinaan on hyvä kokeilla järeämpää apua. Jos maha edellä mainituista huolimatta turpoilee, toimii epäsäännöllisesti ja ilmavaivat ovat riesana, voi olla hyvä kokeilla saisiko apua tilanteeseen bakteerikannan tasapainottamisesta. Me olemme valmennuksissa käyttäneet apuna maitohappobakteereja alusta saakka, ja yksi valmiste on erityisen tuttu meille: Vivomixx.
Vivomixx on jauhemuotoinen maitohappobakteerisekoitus – mielestäni se on paras maitohappobakteeri, jota olen itse käyttänyt ja jota olemme käyttäneet valmennettavillamme. Tutkimuksia Vivomixxistä ja sen edeltäjästä, VSL#3:sta on satoja aina painonhallinnasta tulehduksellisiin suolistossairauksiin.
Vivomixxin iso miinus on sen hinta. Paketti maksaa apteekeissa ja terveyskaupoissa noin 30 euroa. Kun Vahvakauppa ehdotti minulle yhteistyötä Vivomixxiin liittyen ja kertoi heidän myyvän sitä jopa 10 euroa edullisemmalla kuin muut kaupat, suostuin yhteistyöhön mielelläni. Tällä hetkellä Vivomixxin hinta Vahvakaupassa on vain 20,20 euroa.
Vahvakaupasta saat 10 % alennuksen koodilla kaisajaakkola, kun ostat vähintään kolme tuotetta kerralla. Vahvakaupan valikoimasta löydät luontaistuotteita keskittyen erityisesti vatsan ja suoliston terveyteen.
Vivomixx -jauhe sisältää 450 miljardia elävää maitohappobakteeria ja bifidobakteeria 8 erilaisesta kannasta. Sitä on saatavilla myös 112 miljardia bakteeria kapselimuodossa. Monissa ns. tavallisissa maitohappobakteereissa on 10 miljardia bakteeria per kapseli, joten näihin verrattuna Vivomixxin bakteerien määrä on suuri.
Suosittelen aina aloittamaan Vivomixxin maltillisesti – vaikkapa teelusikan kärjellisestä per päivä. Tuotetta voi käyttää kuuriluonteisesti tai jakaa pussin tai kapselin useammalle päivälle. Kun maha ei oireile (esim. vatsan löysyydellä tai ilmavaivoilla), voit lisätä annosta. Usein Vivomixxiä käytetään aluksi vähintään kuukauden ajan joka päivä. Normaali suositusannos on pussi (4,4 grammaa) per päivä. Vivomixx sopii myös lapsille.
Kannattaa lukea Vahvakaupan sivuilta Vivomixx-arvosteluita, sieltä todella näkee miten monipuolinen ja toimiva valmiste on kyseessä.
mennessä Kaisa | marras 12, 2020 | Mielen hyvinvointi, Opiskelu, Yhteistyö
Yhteistyössä Joylla – yhteistyön myötä olen osallistunut Joyllan Positive Psychology Practitioner -koulutukseen.
Oletko joskus kokenut sen tilan, kun teet jotain hyvin keskittyneesti ja positiivisessa mielentilassa, täysin tekemiseesi uppoutuen? Sillä tavoin, että ajantaju katoaa ja jälkeenpäin aika tuntuu hävinneen hämmästyttävällä tavalla jonnekin?
Se mitä teet ei välttämättä ole helppoa, vaan saatat keikkua taitojesi rajoilla niin, ettei mielessäsi mahdu olemaan mitään muuta kuin se mihin keskityt. Tekemisessä tai olemisessa voi olla syvää iloa ja tunne uppoutumisesta. Jälkikäteen miettiessä se tuntuu sujuneen omalla painollaan ilman pakottamista. Tätä kutsutaan flow’ksi, ”optimaaliseksi kokemukseksi”.
Positive Psychology Practitioner -koulutuksen toisena osa-alueena oli uppoutuminen. Tämä osa-alue olikin todella mieluinen. Uppoutumisen teemaan liittyvät mm. yllä kuvattu flow ja mindfulness.
Jos missasit positiivisen psykologian blogisarjani ensimmäisen osan jossa kerroin mm. kukoistuksen kehyksestä, lue se täältä: Kokemuksia positiivisen psykologian opiskelusta
Flow on äärimmäinen uppoutumisen kokemus
Uppoutumisella tarkoitetaan kokemusta, jossa olemme läsnä tässä hetkessä. Monelle flow on varmasti terminä tuttu ja se liittyy uppoutumiseen. Flow on se ihana kokemus, kun olemme täysin läsnä, keskittyen voimakkaasti siihen mitä teemme, taitojemme rajojen kanssa sopivassa suhteessa. Liian helppo tai liian vaikea tekeminen ei vie meitä flow’hun. Flow-kokemuksessa tietoisuus itsestä vähenee (kerrankin ”sisäinen höpöttäjä” on hiljaa) ja usein aika tuntuu pysähtyvän tai katoavan.
Minulla flow syntyy nykyisin useimmiten ratsastaessa. Tunti katoaa kertakaikkiaan vain jonnekin ja samaan aikaan tuntuu että olen hevosen selässä päättymättömässä nykyhetkessä, en missään muualla. Usein hepan selästä nousemisen jälkeen olo on jollain tavalla puhdistunut, elpynyt ja positiivisella tavalla rennon raukea. Ellei sitten alla ole ollut otus, jonka kanssa en löydä minkään sortin yhteyttä – silloin ei flow’ta ole näköpiirissä!
Flow-tila syntyy siis silloin, kun haastetta on riittävästi ja kyvykkyytemme suoriutua haasteesta on riittävän korkea.
Flow on tutkimusten mukaan yhteydessä positiiviseen affektiin, eli henkilön luontaiseen taipumukseen kokea positiivisia tunteita.
Voisiko siis olla niin, että kun flow-tiloja saa kokea yhdellä elämänsä osa-alueella – vaikkapa harrastuksessa – niin tämä hyvä suorastaan ”valuu” muihinkin elämän osa-alueiseen, kuten perhe-elämään, parisuhteeseen tai työhön…? Oman kokemukseni mukaan näin on, joskaan en muista oliko PPP-koulutuksessa tästä puhetta.
Missä sinä olet kokenut flow’ta? Onko sun elämässäsi sellaisia kivoja asioita, joiden parissa tunnet olevasi vahvoilla oman osaamisesi suhteen, ja ne kuitenkin haastavat sinua sopivasti?
Kuva: Joylla (flow-luennolta PPP-koulutuksesta).
Mindfulness on halua kohdata itsensä ”nyt on näin” -asenteella
Mindfulness on osa uppoutumisen osa-aluetta. Mindfulness-tutkimukset ovat lisääntyneet suorastaan räjähdysmäisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mindfulnessia tutkitaan nykyisin hyvin moniin eri teemoihin liittyen: nopealla vilkaisulla listalta löytyy mm. ahdistus, lasten koulunkäynti, krooninen kipu, diabetes ja traumoista selviytyminen. Tässä ajattelin kuitenkin kertoa omista kokemuksistani, sillä voin käsi sydämellä todeta, että mindfulness on yksi vaikuttavimmista asioista jonka olen omaan hyvinvoinnin työkalupakkiini lisännyt.
Aloitin mindfulness-ohjaajakoulutuksen syksyllä 2016. Olin kesällä joutunut jäämään uupumuksen, PTSD:n ja masennuksen takia sairauslomalle eikä vointini ollut häävi. Poissa oli kaikki se innostus, uteliaisuus ja oppimisen halu jotka olivat määrittäneet monin tavoin elämääni koko yrittäjyyteni ajan. Oli vain järkyttävä väsymys, ilottomuus, vaihteleva ahdistus ja alakulo, arkea häiritsevät pelot ja toivottomuus.
En voi sanoa, että olisin hyväksynyt näitä olotiloja, saati kokenut myötätuntoa itseäni kohtaan. Niitä mindfulness-harjoitusten myötä kuitenkin alettiin harjoittelemaan pieni askel askeleelta. Viikottainen psykoterapia auttoi myös tässä. Aika monta kertaa on saanut itselleen todeta, ”nyt on näin”. Nyt on näin siitä huolimatta, että toivoisi asioiden olevan toisin.
Mindfulnessilla tarkoitetaan hyväksyvää, tietoista läsnäoloa. Sitä, että tietoisesti käännämme huomion tähän hetkeen ja siihen millaisena se ikinä meille aukeneekaan: ajatuksiin jotka lipuvat mielen läpi, tämän hetken tunnetilaan, kehon tuntemuksiin ja näistä syntyviin toimintaimpulsseihin. Voimme katsoa, kuunnella, haistaa, maistaa ja tuntea tietoisesti aistimuksissa viipyillen. Pyrimme aistimaan tämän hetken kokemustamme hyväksyvällä asenteella, myötätuntoisesti. Pyrkimys ystävällisyyteen ja ”ei-arvosteluun” on tärkeä osa mindfulnessia.
Mindfulness on yksinkertaista, mutta ei helppoa
Alkuun mindfulness-meditaation saaminen arkeen oli todella, todella vaikeaa. Kaksivuotisen koulutuksen aikana harjoitus kuitenkin vähitellen asettui arkeeni ja aloin huomata merkittäviä positiivisia hyötyjä. Mindfulness-meditaatio oli erilaista kuin miten olin meditoinut aikaisemmin. Siinä missä aiempi meditaatioharjoitukseni piti sisällään lähinnä hengitys- ja visualisointiharjoituksia, nyt mukaan tulivat keholliset meditaatioharjoitukset ja pyrkimys sanoittaa omaa kokemusta harjoituksen jälkeen.
Koska käymäni koulutus tähtäsi siihen, että voisin ohjata 8-viikkoisia Mindfulness-Based Stress Reduction -kursseja, teimme pitkälti samoja harjoituksia joita MBSR-koulutuksessakin tehdään. Näitä olivat mindfulness-kehomeditaatio, mindfulness-istumameditaatio ja mindfulness-jooga. Omien kokemusten ja tuntemusten avaaminen koulutusryhmälle ja omalle harjoituskaverille oli todella tärkeä osa prosessia.
Kun aloitin mindfulnessin harjoittamisen, olin vielä varsin ankara, vaativa ja kriittinen itseäni kohtaan. Niinpä myös odotukseni meditaation ”onnistumisesta” olivat jokseenkin epärealistisia. Väistelin harjoituksia, jotta en tekisi niitä väärin. Aika pian huomasinkin, että hyvänen aika – ihan hirveän paljon oman elämäni tekemisiä määrittää se, teenkö asioita ”oikein” vai ”väärin”. Vaikka kuinka olin lempeä ja armollinen muille ja muiden tekemisille, itseäni kohtaan olin kuitenkin vaativa. Tämä oli iso oivallus. Aloin tarkastella tätä taipumustani mindfulness-harjoitusten kautta.
Mindfulnessin hyödyt – oma kokemukseni
Jossain vaiheessa mindfulnessin hyödyt alkoivat olla käsinkosketeltavia. Siinä missä ennen en tuntunut olevan läsnä oikein missään, pystyin nyt tulemaan ulos päästäni ja palaamaan kehooni melkein missä tahansa. Kun juoksin kiireessä bussipysäkille, tulin tietoiseksi kehostani ja vein huomion jalkoihini, rauhoitin hengitystäni ja kiirettäni. Kun riitelimme puolisoni kanssa, huomasin hetken jossa henkeni meinasi salpautua, halusin paeta paikalta ja mennä toiseen huoneeseen itkemään – ja pystyinkin sanomaan tämän ääneen. Kun olin lupautunut taas jonnekin kissanristiäisiin vain velvollisuudesta ja lähtöpäivänä olin totaalisen poikki, pystyinkin huomaamaan väsymykseni ja levon tarpeeni, ja toteamaan että nyt jään kotiin palautumaan.
Mindfulnessin (ja psykoterapian) kautta aloin tunnistaa paremmin omia tunteitani, tarpeitani ja reaktioitani. Aloin huomata hetkiä, joissa haluaisin oikeasti olla läsnä enkä henkisesti sadan kilometrin päässä miettimässä jotain siinä hetkessä epäolennaista työasiaa. Huomasin lumen narskumisen kenkien alla. Huomasin lapseni pienen pehmeän kehon, jota sain rutistaa aamulla herättyämme. Huomasin porkkanan heleän oranssin, kun pilkoin sitä leikkuulaudalla tehdessäni perheelle ruokaa.
Niin paljon hetkiä, jolloin autopilotti oli aiemmin ohjannut minut vain toimimaan ja ajettelemaan lisää. Ei tuntemaan, aistimaan, kuulemaan ja huomaamaan. Hidastamaan.
Huomasin myös ylikierroksilla käyvän mieleni kun heräsin kello kahdelta yöllä keskeltä unta – ja tiesin että mieli rauhoittuu, kun palautan huomion kehooni. Huomasin ”pitäisi”-ajatukset jotka piiskasivat minua tekemään asioita, jotka eivät palvelleet hyvinvointiani. Ja kun aloin huomata, pystyin muuttamaan käyttäytymistäni. Ja kuten Viktor E. Frankl on viisaasti todennut, näissä hetkissä on todella mahdollisuus kasvuun ja vapauteen.
Kuva on Ulrika Björkstamin ja minun Resilienssi ja palautuminen -yhteisluennon slide. Luennolla käsittelemme mm. mindfulnessin hyödyntämistä stressinsäätelyn ja resilienssin voimavaratekijöinä.
Mindfulnessin neljä avaintaitoa
Kirjassa Voimaa – Hyvän elämän polku (K. Lipponen, A. Litovaara, A. Katajainen) kuvataan mindfulnessin neljää avaintaitoa näin:
- Taito huomata, että huomiosi ei ole siellä, missä haluaisit sen olevan
- Taito siirtää huomio pois sieltä, missä et halua sen olevan
- Taito sijoittaa huomio sinne, mihin haluat
- Taito pitää huomio siellä, missä haluat sen olevan
Mistään tämän mystisemmästä mindfulnessissa ei siis ole kyse – nämä ovat taitoja, joista on hyötyä aivan tavallisessa arjen elämässä. Ei siis tarvita lootusasentoa, ei suitsukkeita, ei meditaatiotyynyä tai mitään muutakaan härpäkkeitä. Mindfulnessin harjoittamiseen tarvitaan vain riittävästi itsekuria asettua paikalleen ja harjoitella näitä taitoja vaikka sitten äänitteen avulla tai menemällä alkuun kurssille. Tästä on käytännössä kyse kaikessa meditaatioharjoittelussa. Huomaamisesta, ja huomion tarkoituksellisesta siirtämisestä tiettyyn meditaation kohteeseen (kuten vaikka hengitykseen tai mantraan), sekä sen pitämisestä tuossa kohteessa. Heikommalla tai paremmalla menestyksellä!
Helpottavana tietona voinen kertoa, etten edelleenkään vuosien harjoittamisen jälkeen kykene meditoimaan niin, etteivätkö ajatukseni harhailisi. On iso harhaluulo, että pitäisi olla levollinen meditoidakseen, tai kyetä pitämään mieli tyhjänä. Olen meditoinut vihaisena ja tylsistyneenä, levottomana ja surullisena, innostuneena ja väsyneenä. Eniten merkitsee halu tutkia tätä hetkeä ystävällisellä asenteella.
Mindfulnessilla on paljon tutkittuja hyötyjä. Kuva on kirjasta Voimaa – hyvän elämän polku.
mennessä Kaisa | loka 27, 2020 | Ajatukset, Mielen hyvinvointi, Opiskelu, Positiivinen psykologia, Yhteistyö
Yhteistyössä Joylla – yhteistyön myötä olen osallistunut Joyllan Positive Psychology Practitioner -koulutukseen.
Positiivista psykologiaa kuvataan hyvän elämän tieteeksi. Se on psykologian haara, jonka keskiössä on ihmisen hyvinvointi, kukoistus, vahvuudet ja voimavarat sekä näiden kehittäminen.
Positiivinen psykologia keskittyy ihmisessä ja yhteisöissä olevaan hyvään ja sen kasvattamiseen
Positiivisen psykologian tutkimusaiheisiin kuuluvat esimerkiksi:
- positiiviset tunteet kuten kiitollisuus, ilo, myötätunto, onnellisuus ja toivo,
- vahvuudet ja niiden hyödyntäminen elämän eri osa-alueilla, esimerkiksi positiivinen pedagogiikka jota voidaan hyödyntää koulumaailmassa ja mm. auttaa oppilaita tunnistamaan ja käyttämään omia luonteenvahvuuksiaan,
- merkitys: merkityksellinen työ ja elämä,
- uppoutuminen, työn imu, mindfulness ja flow
- traumaperäinen kasvu ja resilienssi eli muutoskykyisyys,
- aikaansaamisen eri osa-alueet kuten motivaatio, flow ja sinnikkyys
- ihmissuhteet ja niihin liittyvät teemat, kuten vuorovaikutus, rakkaus, empatia, myötätunto ja itsemyötätunto sekä
- keho-mielen hyvinvointi ja positiivinen terveys.
Toisin sanoen kaikki se, joka saa meidät kukoistamaan ja parantaa elämänlaatuamme. Positiivinen psykologia tutkii sitä, mikä tekee elämästä elämisen arvoista. Näitä asioita ei tutkita vain yksilötasolla, vaan myös yhteisöjen ja organisaatioiden näkökulmasta.
Meillä positiivinen psykologia on kulkenut valmennuksissa mukana ihan alusta saakka, vaikka en osannut vuosikausiin nimetä tiettyjä valmennusteemoja ja -tehtäviä siihen liittyviksi. Esimerkiksi kiitollisuuspäiväkirjan pitäminen on yksi tunnetuimmista positiivisen psykologian interventioista. Sitä meillä on käytetty vuodesta 2009 saakka!
Positiivisen psykologian teemat sitoutuvat tiiviisti niihin asioihin, joita haluamme valmennusasiakkaidemme kanssa vahvistaa. Arvomaailman kirkastaminen ja omien arvojen mukainen elämä, optimismi, omien vahvuuksien tunnistaminen, toiveikkuuden vahvistaminen, kiitollisuus ja ilo pienistäkin edistysaskeleista, myötätunto, stressinsäätelytaitojen opettelu esimerkiksi mindfulnessin avulla, itsearvostuksen ja itsevarmuuden lisääntyminen omaa hyvinvointia kunnioittavien tekojen kautta… yhtymäkohtia on lukemattomia.
Onko positiivinen psykologia pakkopositiivisuutta?
Positiivinen psykologia ei tarkoita tekopirteyttä tai toksista positiivisuutta – sitä että hampaat irvessä hymyillään vaikka elämä heittäisi kunnolla kapuloita rattaisiin.
Ehkä helposti ajatellaan, että positiivinen psykologia on kevyttä self-helppiä – peilin edessä hoettavia voimalauseita, kurjan väkisin kääntämistä kivaksi tai mielen voiman käyttämistä siten että vaikeat tunteet sivuutetaan. Ero yltiöpositiiviseen ajatteluun ja ”fake it ’til you make it” -tyyliseen menestys- ja onnellisuushumppaan on se, että positiivisen psykologian taustalla on tutkimusta.
Vaikka positiivisen psykologian tutkimukset keskittyvät myönteisiin tunteisiin ja kokemuksiin kuten toivoon, onnellisuuteen, kiitollisuuteen ja myötätuntoon, tämä ei tarkoita sitä että hankalat tunteet ohitettaisiin. Tunteiden tunnistamisen ja säätelyn taitojen vahvistaminen sekä tunteiden moninaisuuden tutkiminen on yhtä lailla positiivisen psykologian kenttää.
Monet tunteet ovat ns. ambivalentteja: eivät vain positiivisia tai negatiivisia. Esimerkiksi suru mielletään negatiiviseksi tunteeksi, mutta sitä voidaan katsoa myös toisesta näkökulmasta. Suru kertoo rakkaan ja tärkeän menetyksestä ja kaipauksesta, siitä millä on ollut merkitystä meille. Usein suru myös luo yhteyttä ihmisten välille, jos kykenemme jakamaan sen toisten kanssa ja antautumaan toisten kannatteluun.
Vaikka positiivinen psykologia on vielä melko tuore psykologian haara, on 20 vuoden aikana ehtinyt jo kertyä aimo kasa tutkimustietoa näiden aihepiirien merkityksestä hyvinvoinnille. Näihin pureudun tulevissa blogiposteissa, sillä tämä postaus aloittaa blogisarjan jossa käsittelen positiivisen psykologian aihepiirejä ja reflektoin myös Positive Psychology Practitioner -koulutuksessa oppimiani asioita.
Positiivisen psykologian koulutusta suomeksi: kokemuksia Positive Psychology Practitioner -koulutuksesta
Positive Psychology Practitioner -koulutus on suomenkielinen Joyllan ja Tampereen kesäyliopiston yhteistyössä järjestämä 32 opintopisteen koulutus, joka perehdyttää positiivisen psykologian teemoihin ja työkaluihin. Koulutus on vihdoin osaltani loppusuoralla lisäajan puitteissa – kiitos superpaljon joustosta Joyllalle ❤️
Olen kamppaillut aika tavalla oman uupumukseni jälkeen kognitiivisen suorituskyvyn haasteiden kautta. Esimerkiksi mieleenpainamisen kyky ja aikaansaaminen ovat ottaneet rankasti osumaa. Välillä ihan vain luentojen kuunteleminen on ollut mahdottomuus, kun tuntuu että aivot eivät suostu ottamaan mitään uutta asiaa vastaan. En siis ole pystynyt tekemään koulutusta normaalilla aikataululla, mutta on ollut upeaa että Joyllalla ollaan ymmärretty tämä ja olemme pystyneet muokkaamaan aikataulua sellaiseksi, että saan ennen pitkää homman pakettiin.
Kukoistuksen kehys eli PERMA
Positive Psychology Practitioner -koulutuksessa käydään läpi positiivisen psykologian aihepiirejä PERMA-kehyksen kautta. PERMA on positiivisen psykologian ”isän”, psykologian professori Martin Seligmanin malli kukoistuksesta. PERMA tulee sanoista positive emotions, engagement, relationships, meaning ja accomplishment.
Kukoistuksen kehys eli PERMA-hyvinvointimalli. Kuvan lähde: Joylla.
Minun käymäni Joyllan koulutus oli puolen vuoden mittainen, ja nyt koulutus on pidentynyt kahdeksaan kuukauteen. Se aikana käydään todella kattavasti läpi kukoistuksen kehyksen osa-alueita luentojen, verkkotapaamisten ja itseopiskelun kautta. Koulutuksesta ja tulevien ryhmien aikatauluista voi lukea lisää täältä.
Vaikka teemat olivat itselleni monin tavoin tuttuja jo ennen PPP-koulutuksen alkua, tuli koulutuksessa silti paljon uutta ja vanhempi tieto jäsentyi jotenkin selkeämpään muotoon omassa mielessäni. Etenkin todella vahva painotus tutkimustietoon jäi positiivisena mieleen. Monilla luennoilla käytiin myös läpi kritiikkiä, jota tutkimuksia ja yleisesti positiivisen psykologian eri teemoja kohtaan on annettu. Minusta tämä oli jotenkin vaikuttavaa ja loi sellaisen ilmapiirin, että koulutus on tieteeseen pohjautuvaa. Tiede pyrkii aina kumoamaan itseään, eikä positiivinen psykologia ole tästä erillinen.
Ehkä mieleenpainuvimpana itselleni tässä koulutuksessa jäivät luennot vahvuuksista. Teimme VIA Character Strengths -kyselyn (saatavilla ilmaiseksi täältä) ja saimme kuunnella luennot kaikista eri vahvuuksien osa-alueista sekä miettiä kuinka omia vahvuuksia voisi tuoda enemmän mukaan omaan arkielämään. Kaikilla vahvuuksilla voi olla myös haittapuolensa, ja näistä oppiminen luennoilla oli myös tosi kiinnostavaa.
Omassa testissäni merkittävimmiksi luonteenvahvuuksiksi tulivat nämä:
Jotenkin tämän osa-alueen kautta sain itseltänin ”luvan” siihen, että kauneuden ja erinomaisuuden arvostus (ykkösvahvuuteni) on omassa arjessani tärkeä osa hyvinvointiani. Aikaisemmin herkästi ajattelin, että se on tavallaan ”turhaa” ja mitään tuottamatonta, ja olen vain toisinaan turhan nipo asioiden laadun ja estetiikan suhteen… mutta nyt tajuan, että kyse onkin omasta vahvuudestani jota voin hyödyntää niin tavallisessa arjessa kuin myös työssäni.
Kauniiden hetkien huomaaminen ja luominen – olipa kyse sitten pysäyttävän upeasta maisemasta luonnosta, aamukahvista näteimmässä suosikkimukissani tai kauniista luentoslideistä – tuo minulle merkitystä ja iloa.
Kerron tulevissa blogipostauksissa lisää myös vahvuuksista, niiden tunnistamisesta ja hyödyntämisestä. Jos positiivisen psykologian aihepiirit kiinnostavat, helppo tapa sukeltaa niihin on Voimaa – hyvän elämän polku -kirja.
Voin täydestä sydämestä suositella PPP-koulusta kaikille – se antaa paljon ajattelemisen aihetta sekä omaan elämään että työelämän kehittämiseen. Seuraavan Positive Psychology Practitioner -koulutuksen startti on marraskuussa, vielä ehtii mukaan!
mennessä Kaisa | loka 7, 2020 | Elämäntavat, Ravinto, Reseptit, Yhteistyö
Kaupallinen yhteistyö: Paulúns
Jos on tottunut aina syömään aamupalan eikä voisi kuvitellakaan lähtevänsä päivän touhuihin ilman sitä, voi olla hankalaa ymmärtää miksi joillekin aamiainen ei tunnu merkitsevän mitään. Kyse on kuitenkin automaattisista tavoista, erilaisista biologisista rytmeistä ja myös arvoista – asioista joita ei usein muuteta pelkästään kertomalla tutkimustuloksia säännöllisen syömisen hyödyistä.
Jos haluaisit syödä aamupalan, mutta se tuntuu hankalalta aamun kiireestä johtuen, kokeile seuraavia:
1. Mene aiemmin nukkumaan
Yksinkertainen, mutta ei aina niin helppo neuvo saada enemmän aikaa aamuihin on mennä aiemmin nukkumaan. Katsoin taannoin dokumentin nukkumisesta, jossa kerrottiin että brittien uni on vähentynyt viimeisen 50 vuoden aikana kaksi tuntia vuorokaudessa. Tuo on aivan hurja luku – neljäsosa koko unen tarpeesta!
Suomessa ei taideta olla ihan noin rankoissa lukemissa, mutta silti suomalaisten sanotaan nykyisin nukkuvan keskimäärin liian vähän. Monilla puhelin tulee sänkyyn mukaan ja ryöstää unesta jopa 30-60 minuuttia. Tuoreen tutkimuksen mukaan puhelimen käytön rajoittaminen puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa lyhentää nukahtamisaikaa, pidentää unen määrää, parantaa unenlaatua, vähentää ennenaikaista heräämistä, kohottaa mielialaa ja parantaa työmuistia. Huikea lista ja loppupeleissä aika pienellä muutoksella.
Toisilla ongelmana on se, ettei malta mennä nukkumaan kun vihdoin on omaa aikaa töiltä tai lapsilta. Myös iltapainotteinen biologinen rytmi voi hankaloittaa ajoissa pehkuihin painumista.
Voisitko ajatella meneväsi nukkumaan puoli tuntia aiemmin kuin nyt? Silloin aamulla voisi herätä vaikka 10 minuuttia nykyistä aiemmin ja tuossa ajassa ehtisit syödä.
2. Vaihda aamun some- tai uutishetki aamupalan syömiseen
Siinä missä puhelin ryöstää aikaa yöunelta, se tuntuu vievän aikaa myös muilta hyvinvointiamme tukevilta tavoilta. Moni valmennettavani on todennut, että aamulla heti herättyä tulee katsottua sängyssä läpi somekanavat, uutiset tai sähköposti. Vasta sitten noustaan ylös ja usein tässä kohti onkin jo aikamoinen kiire.
Mitä jos asettaisitkin itsellesi sen verran sääntöjä ruutuaikaan, että puhelimen saa avata vasta kun aamupala on syöty ja aamutoimet tehty?
3. Syö nopeaa, helppoa ja terveellistä
Jos aamupala ei ole rutiini, voivat hyvinvointiblogien chiapuurot, kauniisti katetut smoothiebowlit ja banaaniletut tuntua aika kaukaiselta väkertämiseltä omien aamujen rinnalla. Aloita mahdollisimman matalalla kynnyksellä!
Sanon usein valmennettaville, että hyvän ja huonon valinnan tekemiseen menevä aika on sama. Ajattelemme, että on nopeaa hakea kahvilasta croissant ja kahvi mukaan työmatkalla. Siinä voi kuitenkin oikeasti mennä jopa pidempään kuin nopean ja terveellisen aamupalan laittamisessa itse!
Kokeilepa oikeasti, kauanko menee kun kippaat rahkan tai kasvijogurtin kulhoon, annostelet päälle Paulúnsin granolaa ja pilkot kaveriksi banaanin tai kaadat sekaan marjoja. Väitän, ettei aikaa kulu sen pidempään kuin mitä käyttäisit kahvilassa jonottaessasi.
4. Sido aamupala arvoihisi
Moni meistä ajattelee arvostavansa omaa terveyttään ja arjen hyvinvointiaan, mutta se ei kuitenkaan näy tekojen tasolla. Valmennuksissa minulla on tapana kysyä: miten kalenterisi heijastaa arvojasi – mille todella annat aikaasi? Onko arkesi linjassa sen kanssa, mitä asioita todella haluat vaalia?
Arvoja voi ajatella kompassin neulana, joka antaa suuntaa omalle toiminnalle. Arvojen mukaan eläminen ei aina suinkaan ole helppoa eikä edes mukavaa. Se on kuitenkin merkityksellistä ja palkitsevaa. Joskus tarvitsemme siihen ystävällisyyttä itseämme kohtaan: teemme vaivalloiselta tuntuvia asioita, mutta samalla tiedämme ne oikeiksi omien arvojemme kannalta.
Jos hyvinvoinnin vaaliminen on sinulle tärkeä arvo, mielestäni sen tärkeydestä kannattaa muistuttaa itseään heti aamulla. Aivojesi automaatiot ohjaavat sinua vanhaan suuntaan, joten aluksi tarvitset tietoisuutta ja jämäkkyyttä. Muistuta itseäsi heti herättyäsi siitä, miten haluat tänään arvojesi ohjaavan päivääsi.
5. Valmistele aamupala etukäteen jo edellisenä iltana
Syksyn tullen omiin aamuihini on tullut muutosta, sillä poikamme meni kouluun ja itse aloitin ratsastustunnit kahtena aamuna viikossa. Tähän saakka olemme olleet melkoisen hitaita aamujen kanssa, mutta nyt on skarpattava – muksulla on kolme kasin aamua.
Keskiviikkoisin minun täytyy lähteä tallille jo seitsemän jälkeen aamulla, joten aikaa aamupalalle ei ole kovinkaan paljoa. Itselleni aamupala on asia josta en halua luistaa missään tilanteessa, joten ekana aikaisena keskiviikkoaamuna valmistelin aamiaisen edellisenä päivänä jääkaappiin: sokeritonta mangojogurttia, raejuustoa, Paulúnsin granolaa ja viinirypäleitä.
Mies puolestaan lataa meillä kahvinkeittimen jo illalla valmiiksi, joten eka näin aikainen aamu oli suorastaan hämmentävän helppo. Kello soi kuudelta, pistin kahvin tippumaan, nappasin valmiin aamupalan kaapista ja ehdin jopa lukea kirjaa sohvalla aamukahvia siemaillessani.
Paùlunsin granoloiden ero tavallisiin granoloihin on merkittävä, sillä ne eivät sisällä lisättyä sokeria. Monet tavalliset granolat saattavat sisältää niin paljon sokeria, että se on merkattu toisena ainesosana heti esimerkiksi kauran jälkeen ainesosaluetteloon (ainesosat merkataan siihen aina paljousjärjestyksessä).
6. Syö aamupala työpaikalla
Jos aamulähtö on superaikainen tai aamupala ei vain maistu heti herättyä, ei huolta. Voit aivan hyvin syödä vasta vähän myöhemmin. Harmillisen moni skippaa kokonaan aamupalan ja kärvistelee lounaaseen, jolloin edessä on herkästi aivan liian suuri annos ja iltapäivän väsähdys.
Jos työsi mahdollistaa aamiaisen syömisen työpaikalla, vie työpaikan kaappiin suosikkisi Paulúnsin tuotteista, litran jogurttipurkki ja viisi hedelmää – siinä on koko viikoksi aamupalatarpeet. Takuulla parempi vaihtoehto kuin se, että kärsit nälässä lounaaseen saakka!
Kolme reseptiä nopeisiin aamuihin
Suklaata, banaania ja granolaa
Aamupala satokauden marjoista
- kreikkalaista jogurttia tai kasvijogurttia (esim. kreikkalaistyyppinen soijajogurtti)
- mustaviinimarjoja ja puolukoita
- Paulúnsin granolaa
Proteiinipitoinen aamun aloitus
- sokeroimatonta jogurttia
- raejuustoa
- viinirypäleitä, banaania (tai muuta suosikkihedelmääsi)
- Paulúnsin granolaa
Maukkaita syysaamuja sinulle ja perheellesi!
mennessä Kaisa | syys 18, 2020 | Palautuminen, Uni, Yhteistyö
// Kaupallinen yhteistyö: Matri //
Meillä on nukuttu nyt Matrin luonnonmukaisista materiaaleista valmistetussa Hilja-sängyssä puolitoista vuotta. Tämän saman ajanjakson aikana oma uneni on vihdoin uupumuksen ja masennuksen jälkeen parantunut ensin vähitellen ja lopulta tänä vuonna aimo harppauksin. Juuri nyt nukun paremmin kuin vuosikausiin – sikeää, useimmiten yhtäjaksoista unta, josta herään useimpina aamuina virkeänä ja monesti jopa ennen kellonsoittoa. Oura-sormuskin vahvistaa fiilikseni ja onnittelee useimpina aamuina loistavilla valmiuspisteillä.
Julius meni tänä syksynä kouluun, joten meillä on totuteltu useampiin kasin aamuihin kuin aikaisemmin. Yrittäjänä oli aikaisemmin helppo säätää omia aikatauluja kehon tarvitsemaan unimäärään ja -rytmiin. Herkkäunisena ja haastavien elämäntilanteiden jälkeen olen joutunut näkemään paljon vaivaa paremman palautumisen ja unen aikaansaamiseksi.
Erinomainen sänky on ollut hyvän unen tärkeä mahdollistaja. Vaikka päivällä ja illalla tekisi kaikki temput unen turvaamiseksi, voi surkea sänky silti rikkoa unenlaadun.
Hilja-sänkypaketit ovat nyt syyskuun 2020 loppuun saakka -15% alennuksessa Matrin myymälässä Helsingissä Kapteeninkadulla, Vepsäläisellä sekä muilla Matrin jälleenmyyjllä.
Hiljan kaikki materiaalit ovat luonnonmukaisia. Kuva: Matri
Asioita, jotka ovat hämmästyttäneet ja ilahduttaneet Hilja-sängyssä ja Matrin vuodevaatteissa
Yhtä hyvää sänkyä ei ole tullut vastaan yhdessäkään hotellissa. Kotona on paras nukkua – vaikka olemme käyneet Jonin kanssa pikku staycationeilla monessakin viiden tähden hotellissa. Hotelleissa käydessä itse asiassa aina huomaa, miten älyttömän hyvä sänky meillä onkaan kotona!
Jonin selkäkivut ovat loppuneet, eivätkä ne ole palanneet. Hyvä sänky tukee vartaloa oikealla tavalla. Kipu puolestaan aktivoi sympaattista hermostoa ja voi siten häiritä unenlaatua. Omat niskaongelmani ovat myös helpottaneet. Niitä aktivoi nykyisin vain akuutti stressi, ei enää sänky. Kivuton nukkuminen on mahtavaa. (Kirjoitin näistä kipuasioista ekassa Matri-aiheisessa postauksessani enemmän.)
Materiaalit pitävät pintansa, laatu on erinomainen. Esim. petivaatteissa ei näy minkäänlaista kulumaa puolentoista vuoden käytön jälkeen. Meillä on vain kaksi pussilakana-tyynyliinasettiä (perkaalipuuvillaiset ja viime keväänä hankkimani satiinipuuvillaiset). Ekan vuoden käytin pelkkiä perkaalipuuvillaisia: pesin, kuivatin ja laitoin takaisin sänkyyn jo pesupäivänä. Mielestäni on aikamoinen ihme, että petivaatteista ei löydy mitään muita jälkiä kuin lapsen jättämä vadelmatahra, jota en saanut pesussa pois. Tässä postauksessa kerron tarkemmin meidän materiaalivalinnoista Hiljan suhteen.
Kaikki sängyt ovat valkoisia. Tyyli syntyy kauniista helmalakanasta, päädystä ja vuodevaatteista. Kuva: Matri
Villainen sängynpääty on säilynyt hyvännäköisenä. Keväällä perheeseen liittyneet kissanpennut ovat suhanneet vauhdikkaiden leikkitouhujensa aikana sivuttain pitkin sängynpäätyä kuin supersankarit konsanaan. Samalla kun meidän farkkukankaalla verhoiltu sohva on ottanut osumaa pahemman kerran, niin Hiljan villaisessa päädyssä kynnenjälkiä näkyy ainoastaan valoa vasten tarkkaan katsottaessa.
Freyja ja Hippu ovat laittaneet sängynpäädyn koetukselle. Toistaiseksi se on kestänyt hyvin rallikissat!
Pienet korkean laadun merkit. Kirjekuorilakanat, jotka pysyvät paikallaan ja joita ei tarvitse korjailla petarin reunojen alle. Helmalakana, joka toimii samalla liukuesteenä petarille. Perkaalipuuvillaisen pussilakanan vetoketju, jonka myötä peitto pysyy sisällä helposti. Peiton ja tyynyjen pehmeät materiaalit, jotka tekevät joka ilta sänkyyn kömpimisestä arjen luksusta.
Perkaallipuuvilla on kaunista ja laatu erinomainen. Näissä nukkuessa tulee aivan hotellifiilis. Kuva: Matri
Tieto siitä, että voin milloin vain vaihtaa sängyn väritystä ja päädyn & helmalakanan tyyliä. Sänky on pitkäaikainen ja arvokas hankinta. Uskalsin ottaa päätyyn hiukkasen poikkeavan värityksen – tuon ihanan vedenvihreän – koska tiesin, että sen voi vaihtaa käytännössä ihan milloin vain. Jos nyt haluan tilata siihen Matrilta uuden päällisen, hoituu päätyhupun vaihto yhtä helposti kuin lakanoiden vaihto sänkyyn. Alla olevalta videolta näkee, miten päädyn kangas vaihdetaan nopsasti ja miten helmalakana asettuu patjan alle. Tässä sängyn runko on tosin continental-tyylinen eli ns. jenkkisänky.
Tänäkin vuonna nukut yli 2500 tuntia
Nukumme vuodessa 2920 tuntia jos onnistumme saamaan kahdeksan tuntia unta yössä. Kolmasosa vuodesta menee toivon mukaan unessa. Noilla tunneilla on paljon merkitystä sen kannalta, kuinka mielekkäältä hereilläoloaika ja ylipäätään oma elämä tuntuu.
Juuri nyt satsaamme etätyöpisteisiin, parempiin työtuoleihin ja kotikuntosaleihin. Hankimme parempia autoja, jotta matka-ajo tuntuisi mukavammalta. Kesällä ratsastukseen hurahdettuani olen saanut kuulla, millaisia jättisummia lajin harrastajat laittavat satulaan. Ja paljonko vietämme tunteja näiden parissa?
Työ on ainoa, jossa päästään tunneissa edes lähelle tai yli sen, kuinka paljon vietämme aikaa sängyssä. Tunteihin nähden on hämmästyttävää, miten paljon olemme valmiita antamaan periksi nukkumisen laadussa ja mukavuudessa! Kai ajattelemme, että kun unessa ollaan ”tiedottomassa tilassa”, niin sillä mihin kroppansa ojentaa, ei ole niin merkitystä. On sillä.
Ei kannata kärvistellä kipeällä selällä, jumisella niskalla, tukkoisella päällä ja puutuneilla jäsenillä, jos on mahdollisuus vaihtaa sänky parempaan.
Tuossa meidän valitsemassa Hilja Classic -sängyssä:
- on käytetty ainoastaan ekosertifioituja, 100% luonnonmateriaaleja => sänky on täysin myrkytön, nukkumaympäristö on hengittävä ja turvallinen. Luulin aiemmin että vain futonit olisivat täysin luonnonmukaisista materiaaleista tehtyjä, mutta se ei pidä paikkaansa.
- pehmuste on Talalay-luonnonkumia, reunapehmuste ja pintatuki on kookoskuitua.
- on kaksi erillistä runkopatjaa, joiden jämäkkyys on valittu nukkujan kehon painon ja mieltymyksen mukaan (minulla medium, Jonilla firm) => runkopatjat ovat alapuolelta kiinni toisissaan metallisilla kiinnikkeillä.
- sijauspatja on Talalay-luonnonkumia ja sen päällinen luomupuuvillaa, päällisen saa vetoketjun ansiosta kahteen osaan ja se on helposti pestävissä.
- on oman maun mukaan valmistettu sängynpääty (valittavissa itseä miellyttävä muoto, kangas ja väri), helmalakanan ja sängynjalkojen ansiosta.
Oon saanut teiltä lukijoiltani kivasti kyselyitä Matri-kokemuksistani ja myös kiitoksia sitten kun omia Matri-sänkyjä on saatu kotin. Tällainen vaikuttamistyö on ihan parasta! Sydäntä lämmittää, kun saa edistää ihmisten palautumista ja samalla tukea suomalaista yrittäjyyttä.
Katarina & Risto hankkivat Hilja-sängyn. Niin kiva nähdä, kun satsataan hyviin yöuniin! (Kuva Katarinan ja Riston luvalla)
Kannattaa katsoa Matrin jälleenmyyjäsivulta, että missä Vepsäläisillä ja muissa liikkeissä pääsee kokeilemaan juuri Hilja-sänkyjä.
Matrilla on nykyisin useita shop-in-shoppeja Vepsäläisen liikkeissä ympäri Suomea. Uudet shopit löytyvät Oulun, Kuopion ja Jyväskylän Vepsäläisiltä. Tässä kuvassa alla uusi Oulun shoppi, näyttää ihanalta.
Matrin shop-in-shop Oulun Vepsäläisellä. Kuva: Matrin Facebookista
Kannattaa käydä koemakoilemassa sängyissä. Testaa kaikki eri rungot ja patjojen jämäkkyydet. Erilaisilla runkopatja-sijauspatja-komboilla saa erilaisen tuen keholle. Myyjien apua kannattaa ehdottomasti hyödyntää, he siirtelevät petareita eri runkopatjojen päälle ja pääset kokeilemaan mikä tuntuu itsellesi parhaalta.
Julius sai muuten keväällä ihan ikioman Matri-sängyn sinisellä päädyllä ja helmalakanalla, enkä ole postannut siitä blogiin vielä ollenkaan. Kävimme Matrin liikkeellä koepötköttelemässä yhdessä sänkyjä ja Julius sai itse valita värit sängynpäätyyn ja koristetyynyihin. Blogiposti lapsen laadukkaasta sängystä ja unenlaadun merkityksestä on siis tulossa – stay tuned!
Hilja toimii joka päivä luku- ja halipesänä. Maaretin kirja on minulla juuri nyt lukuvuorossa. Eniten tykkään lukea sängyssä, Hiljan päätyä vasten nojaten.
mennessä Kaisa | huhti 6, 2020 | Kortisoli ja muut stressihormonit, Palautuminen, Ravinto, Reseptit, Yhteistyö
Kaupallinen yhteistyö: Paulúns
”Olen tosi huono syömään aamupalaa, ei mulle maistu mikään heti kun herään.”
”Mä en kertakaikkiaan ehdi syödä aamulla, se on aivan mahdotonta tässä lapsiperheen härdellissä.”
”Aamuisin väsyttää niin paljon, etten jaksa laittaa mitään. Juon vain mukin kahvia… tai pari.”
Kuulostaako tutulta? Nämä ovat suoria lainauksia seuraajiltani ja ystäviltäni, joiden kanssa on tullut käytyä keskusteluja aamupalasta ja sen merkityksestä alkuvuoden 2020 aikana. Kun julkaisin somessa tämän vuoden Paulúns-yhteistyöni, kirvoitti tämä hyviä keskusteluja. Moni tuntee minut aamupalan puolestapuhujana. Olen ollut sitä itse asiassa jo yli kymmenen vuotta, siitä saakka kun aloin valmentaa ihmisiä hyvinvoinnin parissa. Proteiinipitoinen aamupala on aina ensimmäinen ravintomuutos, jonka teemme valmennuksessa.
Pari viimeistä viikkoa ovat saaneet monen rutiinit sekaisin – minunkin. Jokainen meistä taitaa etsiä tällä hetkellä uutta omaa normaaliaan.
Jos tässä hässäkässä aamiainen ei ole maistunut, tai se on yksinkertaisesti unohtunut, ei hätää. Muutamalla viikolla ei ole mitään merkitystä ravitsemuksen ison kokonaisuuden näkökulmasta. Tästä hetkestä eteenpäin voimme tehdä pikkuisen parempia valintoja, toinen toistamme tukien.
Aamupalan skippaaminen kohottaa kehon stressiä
Aamupalalla on iso merkitys päivän stressinsäätelyn kannalta. Juuri nyt monilla meistä on stressihormonitaso selvästi koholla. Esimerkiksi aamun ennenaikainen herääminen, heikko unen laatu, ärtyisyys, kriittisyys, keskittymiskyvyn puute ja ahdistuneisuus voivat liittyä tähän.
Pelkkä kahvi ja stressi ovat huono yhdistelmä: kofeiini kiihdyttää ns. stressihermoston toimintaa ja kohottaa kortisolia. Pelkällä kahvilla energiataso ei pysy lounaaseen saakka tasaisena. Huono jaksaminen ei välttämättä tunnu vielä aamupäivällä, mutta viimeistään iltapäivällä ja illalla aamun syömättömyys kostautuu. Makeanhimo, ns. ”tunnesyöminen” tai hankaluudet tunnistaa kylläisyyttä voivat johtua ihan puhtaasti siitä mitä ET ole syönyt.
Olisi viisasta syödä proteiini- ja hiilaripitoinen aamupala, sillä aamupalan skippaaminen lisää kehon stressiä. Linkin takaa löydät blogipostini aiheesta, jonka kirjoitin Paulúns-yhteistyön tiimoilta viime vuonna.
Juuri nyt tämä on erityisen tärkeää, sillä oman jaksamisen kannalta vireystilan säätely on keskeisessä roolissa. Voimme auttaa kehoa ja mieltä ravinnon avulla, eikä kyse ole mistään massiivisesta elämäntaparemontista, vaan hyvin pienistä teoista.
Miltä tuntuu, kun alkaa syödä kunnollisen aamupalan kahvin sijaan?
Helmikuussa minä ja Paulúns haastoimme somessa mikrovaikuttajia Paulúns-aamupalahaasteeseen. Tarkoituksena oli syödä viikon ajan Paulúns-aamupalaa ja kokeilla miten se vaikuttaa omaan oloon ja jaksamiseen. Oli aivan mahtavaa seurata ihmisten postailuja! Ja kuinka paljon monen olo muuttuikaan – sitä ei todella usko ennen kuin itse kokeilee.
Haluankin haastaa SINUT kokeilemaan tätä samaa, jos aamusi lähtevät nykyisin käyntiin pelkällä kahvilla tai pikkuruisella aamupalalla. Jos innostut lähtemään mukaan, liitä postaukseesi mukaan nämä tägit: #aamupalahaaste #paulunsaamu #paulunshetki #paulunssuomi @paulunssuomi @kaisaj. Jaan omassa somessani teidän postauksianne ❤️
Paulúnsin valikoima jatkaa vain kasvamistaan, eikä ainakaan vaihtoehdoista jää kiinni ettetkö löytäisi ideoita aamiaiseen. Uusimpana Paulúns-tuoteperheeseen on tullut hasselpähkinävoilla maustettu Pehmeä Mysli, jossa maistuvat hasselpähkinä, manteli ja taateli. Jos et välitä niin rapeasta ja rouskuvasta myslistä, tämä sopii varmasti suuhun paremmin.
Lisäksi kaupoista löytyvät nyt myös Paulúnsin fiksut ja terveelliset pähkinäpatukat, joihin olen tykästynyt kovasti. Oma suosikkini on niistä aivan ihana cashew-kookos-vadelma, jonka tykkään syödä aamulla kahvin kanssa, jos kunnon aamupala ei vielä maistu (minullakin ruokahalu on kärsinyt tämän poikkeusajan myötä).
Kaikissa uutuuksissa on sama taattu Paulúns-laatu: ei lisättyä sokeria, tosi hyvä maku sekä paljon vitamiineja ja kivennäisaineita luontaisista lähteistä (mm. siemenet, kaura). Ravintovalmentaja peukuttaa ja suosittelee hankkimaan hyvän valikoiman kaappeihin! 👍
Tässä muutamia kokemuksia aamupalahaasteesta:
(Linkeistä pääset suoraan blogi- tai Instagram-postiin josta olen tekstin ja kuvan lainannut. Blogeista löytyy myös aivan ihania reseptejä helpottamaan kiireisiä, tai juuri nyt muuten vain stressaavia aamuja.)
”Mulla on niin paljon enemmän voimavaroja, kun huolehdin nykyään omasta syömisestäni ja liikunnasta. Paulúns ja @kaisaj haastoivat kokeilemaan parempaa aamupalaa viikon ajan. Otin aika haasteellisen viikon, koska samalla viikolla on ollut Tildan yöimetysten lopetus 🙈😁Huolimatta näistä kaikista valvotuista öistä, pidin huolen kunnon aamupalasta ja tiedättekö, oon saanut niin hyvän startin jokaiseen päivään, että oon jaksanut tosi hyvin! 😍Tänään pistin croissant -valmistaikinan sisään Paulúns granolaa ja tarjoilin perheelle ihanan aamiaisen ❤️” –Miia Metso
”Aamupalan syöminen on tuonut myös paljon energiaa päivääni ja koulussa ensimmäiset aamutunnit ovat kuluneet paljon paremmissa merkeissä, kun ei tarvitse nolostella kurnivaa mahaa ja energiaa riittää hyvin lounasaikaan asti!” – Elizaveta
”Uuden aamupalarutiinin myötä huomasin muutoksia omassa jaksamisessa ja hyvinvoinnissa. Ravitsevan aamupalan myötä tuntui, että aamupäivän työt hoituivat paremmalla energialla ja jotenkin aivot tuntuivat olevan paremmin mukana ja hereillä. Keskittyminen oli siis aamupäivisin ehdottomasti helpompaa ja näin myös tulokset tietysti parempia. Aamupala myös säännöllisti koko päivän ateriarytmiä, jos työskentelin tavalliseen tapaan kotoa, ja säännöllisen ateriarytmin koin itsessään auttaneen yleiseen jaksamiseen, vatsan toimintaan ja vireystilaan. Kokonaisuudessaan oma olo oli reippaampi!” – Elli Leppiniemi
” Haasteen myötä on tullut keskityttyä enemmän hyvän aamupalan kokoamiseen ja kokeiltua uusia aamupalaideoita! Haasteen mukana tarttui mukaan myös paljon uusia aamupalalemppareita ja huomasin kunnon aamupalan vaikuttavan positiivisesti koko päivän ajan jaksamiseen. Varsinkin illalla mun tulee käytyä jääkaapilla napostelemassa mutta tuo iltasnäkkäilykin jäi oikeestaan kokonaan haasteen aikana pois. Tää oli hyvä viikko!” – Milla Gronstrand
”Kiitos @kaisaj että haastoit mut syömään viikon ajan kunnollisia ja terveellisiä aamiaisia. Kun keskityin aamiaisiin erityisesti, keksin olla luovempi niiden kanssa ja valmistaa niitä jo edellisenä iltana helpottaakseni mahdollista aamukiirettä. Kun söin hyvin aamulla, en ahminut niin paljon päivällä. Kliseistä, mutta totta se oli. Ja siis granolakupit ja gluteeniton granolatuorepuuro HELLO 🤤” –Venla Kokkonen
Muutaman minuutin aamupalavinkit á la Kaisa:
Pehmeää mysliä, viinirypäleitä, pensasmustikoita ja rahkaa
– Paulúns Pehmeää Mysliä
– 1 purkki soijarahkaa tai sokeritonta rahkaa
– Viinirypäleitä
– Pensasmustikoita
Granolaa, veriappelsiinia ja kreikkalaista jogurttia
– Paulúns Pehmeää Mysliä
– 1 veriappelsiini kuorittuna ja pilkottuna
– Kreikkalaista jogurttia
Blogipostin kuvat: Svante Gullichsen
