mennessä Kaisa | loka 7, 2020 | Elämäntavat, Ravinto, Reseptit, Yhteistyö
Kaupallinen yhteistyö: Paulúns
Jos on tottunut aina syömään aamupalan eikä voisi kuvitellakaan lähtevänsä päivän touhuihin ilman sitä, voi olla hankalaa ymmärtää miksi joillekin aamiainen ei tunnu merkitsevän mitään. Kyse on kuitenkin automaattisista tavoista, erilaisista biologisista rytmeistä ja myös arvoista – asioista joita ei usein muuteta pelkästään kertomalla tutkimustuloksia säännöllisen syömisen hyödyistä.
Jos haluaisit syödä aamupalan, mutta se tuntuu hankalalta aamun kiireestä johtuen, kokeile seuraavia:
1. Mene aiemmin nukkumaan
Yksinkertainen, mutta ei aina niin helppo neuvo saada enemmän aikaa aamuihin on mennä aiemmin nukkumaan. Katsoin taannoin dokumentin nukkumisesta, jossa kerrottiin että brittien uni on vähentynyt viimeisen 50 vuoden aikana kaksi tuntia vuorokaudessa. Tuo on aivan hurja luku – neljäsosa koko unen tarpeesta!
Suomessa ei taideta olla ihan noin rankoissa lukemissa, mutta silti suomalaisten sanotaan nykyisin nukkuvan keskimäärin liian vähän. Monilla puhelin tulee sänkyyn mukaan ja ryöstää unesta jopa 30-60 minuuttia. Tuoreen tutkimuksen mukaan puhelimen käytön rajoittaminen puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa lyhentää nukahtamisaikaa, pidentää unen määrää, parantaa unenlaatua, vähentää ennenaikaista heräämistä, kohottaa mielialaa ja parantaa työmuistia. Huikea lista ja loppupeleissä aika pienellä muutoksella.
Toisilla ongelmana on se, ettei malta mennä nukkumaan kun vihdoin on omaa aikaa töiltä tai lapsilta. Myös iltapainotteinen biologinen rytmi voi hankaloittaa ajoissa pehkuihin painumista.
Voisitko ajatella meneväsi nukkumaan puoli tuntia aiemmin kuin nyt? Silloin aamulla voisi herätä vaikka 10 minuuttia nykyistä aiemmin ja tuossa ajassa ehtisit syödä.
2. Vaihda aamun some- tai uutishetki aamupalan syömiseen
Siinä missä puhelin ryöstää aikaa yöunelta, se tuntuu vievän aikaa myös muilta hyvinvointiamme tukevilta tavoilta. Moni valmennettavani on todennut, että aamulla heti herättyä tulee katsottua sängyssä läpi somekanavat, uutiset tai sähköposti. Vasta sitten noustaan ylös ja usein tässä kohti onkin jo aikamoinen kiire.
Mitä jos asettaisitkin itsellesi sen verran sääntöjä ruutuaikaan, että puhelimen saa avata vasta kun aamupala on syöty ja aamutoimet tehty?
3. Syö nopeaa, helppoa ja terveellistä
Jos aamupala ei ole rutiini, voivat hyvinvointiblogien chiapuurot, kauniisti katetut smoothiebowlit ja banaaniletut tuntua aika kaukaiselta väkertämiseltä omien aamujen rinnalla. Aloita mahdollisimman matalalla kynnyksellä!
Sanon usein valmennettaville, että hyvän ja huonon valinnan tekemiseen menevä aika on sama. Ajattelemme, että on nopeaa hakea kahvilasta croissant ja kahvi mukaan työmatkalla. Siinä voi kuitenkin oikeasti mennä jopa pidempään kuin nopean ja terveellisen aamupalan laittamisessa itse!
Kokeilepa oikeasti, kauanko menee kun kippaat rahkan tai kasvijogurtin kulhoon, annostelet päälle Paulúnsin granolaa ja pilkot kaveriksi banaanin tai kaadat sekaan marjoja. Väitän, ettei aikaa kulu sen pidempään kuin mitä käyttäisit kahvilassa jonottaessasi.
4. Sido aamupala arvoihisi
Moni meistä ajattelee arvostavansa omaa terveyttään ja arjen hyvinvointiaan, mutta se ei kuitenkaan näy tekojen tasolla. Valmennuksissa minulla on tapana kysyä: miten kalenterisi heijastaa arvojasi – mille todella annat aikaasi? Onko arkesi linjassa sen kanssa, mitä asioita todella haluat vaalia?
Arvoja voi ajatella kompassin neulana, joka antaa suuntaa omalle toiminnalle. Arvojen mukaan eläminen ei aina suinkaan ole helppoa eikä edes mukavaa. Se on kuitenkin merkityksellistä ja palkitsevaa. Joskus tarvitsemme siihen ystävällisyyttä itseämme kohtaan: teemme vaivalloiselta tuntuvia asioita, mutta samalla tiedämme ne oikeiksi omien arvojemme kannalta.
Jos hyvinvoinnin vaaliminen on sinulle tärkeä arvo, mielestäni sen tärkeydestä kannattaa muistuttaa itseään heti aamulla. Aivojesi automaatiot ohjaavat sinua vanhaan suuntaan, joten aluksi tarvitset tietoisuutta ja jämäkkyyttä. Muistuta itseäsi heti herättyäsi siitä, miten haluat tänään arvojesi ohjaavan päivääsi.
5. Valmistele aamupala etukäteen jo edellisenä iltana
Syksyn tullen omiin aamuihini on tullut muutosta, sillä poikamme meni kouluun ja itse aloitin ratsastustunnit kahtena aamuna viikossa. Tähän saakka olemme olleet melkoisen hitaita aamujen kanssa, mutta nyt on skarpattava – muksulla on kolme kasin aamua.
Keskiviikkoisin minun täytyy lähteä tallille jo seitsemän jälkeen aamulla, joten aikaa aamupalalle ei ole kovinkaan paljoa. Itselleni aamupala on asia josta en halua luistaa missään tilanteessa, joten ekana aikaisena keskiviikkoaamuna valmistelin aamiaisen edellisenä päivänä jääkaappiin: sokeritonta mangojogurttia, raejuustoa, Paulúnsin granolaa ja viinirypäleitä.
Mies puolestaan lataa meillä kahvinkeittimen jo illalla valmiiksi, joten eka näin aikainen aamu oli suorastaan hämmentävän helppo. Kello soi kuudelta, pistin kahvin tippumaan, nappasin valmiin aamupalan kaapista ja ehdin jopa lukea kirjaa sohvalla aamukahvia siemaillessani.
Paùlunsin granoloiden ero tavallisiin granoloihin on merkittävä, sillä ne eivät sisällä lisättyä sokeria. Monet tavalliset granolat saattavat sisältää niin paljon sokeria, että se on merkattu toisena ainesosana heti esimerkiksi kauran jälkeen ainesosaluetteloon (ainesosat merkataan siihen aina paljousjärjestyksessä).
6. Syö aamupala työpaikalla
Jos aamulähtö on superaikainen tai aamupala ei vain maistu heti herättyä, ei huolta. Voit aivan hyvin syödä vasta vähän myöhemmin. Harmillisen moni skippaa kokonaan aamupalan ja kärvistelee lounaaseen, jolloin edessä on herkästi aivan liian suuri annos ja iltapäivän väsähdys.
Jos työsi mahdollistaa aamiaisen syömisen työpaikalla, vie työpaikan kaappiin suosikkisi Paulúnsin tuotteista, litran jogurttipurkki ja viisi hedelmää – siinä on koko viikoksi aamupalatarpeet. Takuulla parempi vaihtoehto kuin se, että kärsit nälässä lounaaseen saakka!
Kolme reseptiä nopeisiin aamuihin
Suklaata, banaania ja granolaa
Aamupala satokauden marjoista
- kreikkalaista jogurttia tai kasvijogurttia (esim. kreikkalaistyyppinen soijajogurtti)
- mustaviinimarjoja ja puolukoita
- Paulúnsin granolaa
Proteiinipitoinen aamun aloitus
- sokeroimatonta jogurttia
- raejuustoa
- viinirypäleitä, banaania (tai muuta suosikkihedelmääsi)
- Paulúnsin granolaa
Maukkaita syysaamuja sinulle ja perheellesi!
mennessä Kaisa | syys 15, 2020 | Elämäntavat, Ravinto, Reseptit, Vatsa
Hippu auttaa. Kuten aina. Pilko parsakaalin varsi smoothien sekaan tai surauta sosekeittoon mukaan!
Koronan myötä keväällä muhun iski ruokahaluttomuus. Siihen ei pahemmin auttanut kesä eikä loma, ja vähitellen huomasin että oon päätynyt syömään lähinnä sitä mikä kussakin hetkessä tuntuu menevän alas. Kasvisten osuus väheni ja leipää tuli syötyä enemmän kuin mun keholleni tekee hyvää.
Terveellinen syöminen edellyttää mun kokemukseni mukaan aina jonkin verran tietoisuutta. Mitä vieraampaa se on, sitä enemmän tietoisuutta alkuun tarvitaan. Ennen pitkää hyvät ruokailutottumukset automatisoituvat. Ja sitten elämässä tulee taas jotain sellaista vastaan, joka heilauttaa tavat sinne niiden heikommalle tasolle. Ei ehkä ole kauhean realistista olettaa, että kun kerran muuttaa ruokavaliotaan, niin sitten se pysyy mahtavana päivästä toiseen ilman minkäänlaista vaivannäköä tai heilahduksia sinne tänne.
Joustavuus syömisessä tekee mielelle hyvää, mutta aika ajoin on hyvä tarkistaa ettei ole ajanut omalta kartaltaan ulos. Ettei ole matkalla sellaisten tapojen automaatioihin, jotka eivät enää palvele omaa hyvää vointia.
Elokuussa herneet, mansikat ja kaikki muukin ihana tuore helpotti hommaa. Saa nähdä, uppoavatko talven myötä lanttu- ja nauristikut samalla vauhdilla…
Lisää ja korvaa ennen kuin ajattelet vähentämistä
Sen sijaan että olisin ajatellut ”nyt pitää vähentää viljat minimiin” tai ”nyt lopetan leivän syömisen”, tsekkasin syömistäni siitä puuttuvien asioiden näkökulmasta. Mulla sekä sairaana että huonon ruokahalun myötä yleensä kasvikset putoavat vähemmälle.
Valitettavan harvoin tekee mieli kattilatolkulla parsakaalia. Tykkään kyllä kasviksista – joihin siis itse miellän niin vihannekset, yrtit, marjat kuin hedelmätkin – mutta onhan niiden syöminen vähän vaivalloisempaa kuin monen muun ruuan. Joten valmennuksissamme käyttämän ajatuksen ”lisää ja korvaa, niin heikommat valinnat vähenevät” myötä päätin lisätä kasvisten käyttöä.
Kasvikset tekevät hyvää suolistobakteereille
Elokuusta asti olen nyt sitten tsempannut. Syön itse enemmän kasviksia ja tietoisesti syötän niitä myös meidän tuoreelle ekaluokkalaiselle enemmän.
Meillä puhutaan usein masupöpöistä ja ruuista joista ne tykkäävät. Masupöpöt auttavat meitä pysymään terveenä, tekevät meille energisoivia vitamiineja ja auttavat pysymään hyvällä mielellä. Masupöpöjen kuvia katsomme Giulia Endersin Gut-kirjasta 😁 Ja puhutaan siitä, että jos sokeria ja herkkuja syö ihan liikaa niin supersankaripöpöt sairastuu, ja pahispöpöt saa liikaa virtaa.
Muutama keino jolla olen lisännyt kasviksia:
1) Joka päivä smoothie. Tämä on mulle ylivoimaisesti helpoin keino. Smoothieen laitan yleensä:
- banaanin ja joskus myös omenan
- pinaattia, lehtikaalia tai parsakaalin varren
- marjoja 300-400g
- avokadoa tai 1 tl Puhdistamon soijalesitiinijauhetta (tekee koostumuksesta kermaisen)
- lorauksen kookosmaitoa ja
- 1/2 dl chiasiemeniä tai pellavansiemenrouhetta.
Tästä satsista riittää usein kahdelle päivälle, jos muut perheenjäsenet ei ota.
2) Välipalaksi hedelmiä ja vihanneksia, esim. omena ja porkkanaa & hummusta. Kaverina jotain proteiinipitoista, esim. keitetty muna.
3) Kirsikkatomaattien napostelu ruokaa laittaessa. Ne menee siinä ikään kuin ohimennen ja helposti on tullut syötyä jo 200g rehuja ennen kunnon ruokaa.
Syötkö sä tarpeeksi kasviksia? Millä pienellä keinolla voisit lisätä vaikka 200 g vihanneksia, hedelmiä tai marjoja sun päivään?
mennessä Kaisa | syys 3, 2020 | Elämäntavat, Mielen hyvinvointi, Ravinto, Ravintolisät, Reseptit
Jonkin aikaa sitten resilienssitohtori, poliisin Karhu-ryhmän entinen johtaja Harri Gustafsberg kysyi minua mukaan mielenkiintoiselta kuulostavaan projektiin. Harrin viikkoihin kuuluu usein paljon reissaamista: koulutus- ja luennointimatkoja, televisiosarjan kuvausta ja milloin mitäkin. Ei varsinaisesti helpoin mahdollinen arki säännöllisen syömisen kannalta.
Harri toivoi, että tekisimme yhdessä välipalatuotteen, joka kulkisi mukana ja ravitsisi sekä kehoa että mieltä. Jotain pikkuisen parempaa kuin tavalliset proteiinijuomat. Ja niin syntyi The Mind Powder: jauheesta veteen sekoitettava juoma, josta saat proteiinia, marjoja ja maitohappobakteereja kaikki yhdestä tuotteesta.
Kuusi yleistä kompastuskiveä syömisessä
Minulle itselleni ei ole ollenkaan tavatonta miksailla keittiössäni smoothieen kaikkea marjoista ja hedelmistä superfoodjauheisiin. Harrille ja monelle muulle tuo ei kuitenkaan ole ihan sitä tavanomaisinta arkea, eikä se myöskään houkuta. Kehon ja mielen suorituskykyä täytyy pystyä pitämään yllä vähällä vaivalla. Omilla asiakkaillani näen usein mm. tällaisia kompastuskiviä ruokavaliossa:
- Ruokarytmi on epäsäännöllinen.
- Aamupalalla on liian vähän proteiinia.
- Välipala jää välistä.
- Kasvikset jäävät liian vähiin ja marjoja tulee syötyä liian vähän hedelmiin nähden.
- Kala joko puuttuu ruokavaliosta tai sitä syödään liian harvoin.
- Illalla syöminen riistäytyy käsistä, kun päivällä on tullut syötyä epäsäännöllisesti. Tai viikonloppuna tulee syötyä vähän väliä, koska viikolla on syöty liian vähän ja epäsäännöllisesti.
Ihan kaikkia näistä ei The Mind Powderilla pysty korjaamaan – kalarasvat tai kalaproteiini välipalajauheessa ei kuulosta kauhean miellyttävältä 😀 Mutta useampaa haastetta voidaan tämän jauheen avulla taklata, jos se tuntuu itselle hyvältä ja helpolta vaihtoehdolta.
Mitä The Mind Power -juoma sisältää?
- Lihasmassan säilymistä ja kasvua sekä luuston normaalina pysymistä edistävää proteiinia heraproteiinin muodossa
- Runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita, flavonoideja ja antioksidantteja sisältäviä marjoja
- Tehokkaita itiömuotoisia Lactospore-maitohappobakteereja.
Heraproteiini sisältää täydellisen aminohappokoostumuksen. Aminohappoja tarvitaan mm. lihasten proteiinisynteesiin ja aivojen hermovälittäjäaineiden tuotantoon. Heraproteiinin on havaittu tutkimuksissa saavan tehokkaasti aikaan kylläisyydentunnetta, vähentävän elimistön hapetusstressiä ja tulehdusta sekä tasapainottavan verenpainetta.
Mustikka, mustaherukka, puolukka ja mansikka sisältävät terveydelle tärkeitä vitamiineja, kivennäisaineita ja erilaisia polyfenoleja sekä kuitua. Tutkimuksissa on havaittu marjojen olevan hyödyllisiä aivojen terveydelle. Marjojen tehoaineet hillitsevät matala-asteista tulehdusta, jonka uskotaan nykyisin olevan monien kroonisten sairauksien taustalla. Tulehdus heikentää elimistön palautumiskykyä ja lisää väsymyksen tunnetta.
LactoSpore-maitohappobakteerit (Bacillus Coagulans MTCC 5856 -kanta) ovat erittäin vakaita: itiöt selviytyvät mahan happaman sisällön läpi paksusuoleen saakka. Tämän jauheen voi lisätä vaikka kuumaan puuroon, ja maitohappobakteerit säilyvät silti toimintakykyisinä perille asti.
Kolme tapaa käyttää The Mind Powderia
Tapa 1: Täydennä aamupalaa tai muuta ateriaa The Mind Powderilla
Tässä varsin tavallinen suomalainen aamupala: leipää juustolla, ja bonuksena vielä omena (hedelmää tai mitään muutakaan kasvista ei valitettavasti monelta aamiaiselta löydy). Ongelma tällaisessa aamupalassa on niukaksi jäävä proteiininsaanti. Runsaampi proteiini aamupalalla auttaa pitämään olon kylläisenä pidempään ja olon skarppina töissä. Lasissa minulla on tässä 2 mittaa The Mind Powderia sekoitettuna kolmeen desiin vettä. Ahne kissani Hippu haluaisi syödä juustot leivältäni 😀
The Mind Powderilla voi helposti lisätä myös jogurtin proteiinimäärää. Suosittelen syömään aamupalalla ainakin 20 grammaa proteiinia. Parista desistä jogurttia tulee vasta noin 7 grammaa. Kun sekoitat 1-2 kauhallista The Mind Powderia joukkoon, nostat heti jogurttiaamiaisen proteiinimäärää ja saat samalla lisäyksellä marjoja ja maitohappobakteereja.
Tapa 2: Lisää The Mind Powder puuron kaveriksi juomana tai sekoita suoraan puuroon
Yllä olevassa kuvassa on mun iltapuuroni, jonka kaveriksi olen tehnyt The Mind Powder -juoman. Aina ei tee mieli syödä raejuustoa tai jäisiä marjoja puurossa – tykkään eniten puurostani pelkällä kookosöljysilmällä. The Mind Powderin sisältämät itiömuotoiset LactoSpore-maitohappobakteerit ovat siitä poikkeuksellisia, että ne eivät tuhoudu kuumassa kuten tavalliset maitohappobakteerit. Tämän jauheen voit siis lisätä halutessasi vaikka kuumaan puuroon, ja maitohappobakteerit säilyvät silti toimintakykyisinä perille asti.
Tapa 3: Sellaisenaan välipalaksi
Kolmas tapa on kaikessa yksinkertaisuudessa sheikata jauhe veteen ja kulauttaa alas. Tämä sopii etenkin heille, joilla muuten välipala tai aamupala jäisi kokonaan välistä.
Itse olen napannut juoman esimerkiksi ratsastustunnin jälkeen, keskellä siivoustalkoita ja sellaisina iltapäivinä, kun olen tehnyt vähän turhan tiiviisti töitä. Tiedän ettei ole hyvä lähteä hakemaan poikaani iltapäiväkerhosta syömättä välipalaa – väsyneenä ja nälkäisenä en ole aina kauhean kiva äiti. Ei, edes hyvinvoinnin ammattilaiset eivät muista aina syödä, siksi on hyvä olla nopeita vaihtoehtoja. Se ettei aina ehdi ja muista on kovin inhimillistä.
Kuten tuttavani Satu, kahden pienen lapsen hoitovapaalla oleva äiti, kirjoitti mulle Whatsappissa: ”Ihanan kuuloinen uutuus teiltä tullut Harrin kanssa, kuulostaa tosi hyvältä! Mulla tuppaa herkästi kiireessä välipala unohtua tai ei vaan tee mieli syödä. Ehkä pakko tilata!”
Täydellisessä maailmassa tietysti kaikki meistä söisivät viisi optimaalista ateriaa päivittäin tasaisin väliajoin… mutta niin kauan kun maailma ei ole täydellinen, pitää mennä sillä mitä se nyt on 🙂
Tilaa The Mind Powder tästä!
mennessä Kaisa | huhti 6, 2020 | Kortisoli ja muut stressihormonit, Palautuminen, Ravinto, Reseptit, Yhteistyö
Kaupallinen yhteistyö: Paulúns
”Olen tosi huono syömään aamupalaa, ei mulle maistu mikään heti kun herään.”
”Mä en kertakaikkiaan ehdi syödä aamulla, se on aivan mahdotonta tässä lapsiperheen härdellissä.”
”Aamuisin väsyttää niin paljon, etten jaksa laittaa mitään. Juon vain mukin kahvia… tai pari.”
Kuulostaako tutulta? Nämä ovat suoria lainauksia seuraajiltani ja ystäviltäni, joiden kanssa on tullut käytyä keskusteluja aamupalasta ja sen merkityksestä alkuvuoden 2020 aikana. Kun julkaisin somessa tämän vuoden Paulúns-yhteistyöni, kirvoitti tämä hyviä keskusteluja. Moni tuntee minut aamupalan puolestapuhujana. Olen ollut sitä itse asiassa jo yli kymmenen vuotta, siitä saakka kun aloin valmentaa ihmisiä hyvinvoinnin parissa. Proteiinipitoinen aamupala on aina ensimmäinen ravintomuutos, jonka teemme valmennuksessa.
Pari viimeistä viikkoa ovat saaneet monen rutiinit sekaisin – minunkin. Jokainen meistä taitaa etsiä tällä hetkellä uutta omaa normaaliaan.
Jos tässä hässäkässä aamiainen ei ole maistunut, tai se on yksinkertaisesti unohtunut, ei hätää. Muutamalla viikolla ei ole mitään merkitystä ravitsemuksen ison kokonaisuuden näkökulmasta. Tästä hetkestä eteenpäin voimme tehdä pikkuisen parempia valintoja, toinen toistamme tukien.
Aamupalan skippaaminen kohottaa kehon stressiä
Aamupalalla on iso merkitys päivän stressinsäätelyn kannalta. Juuri nyt monilla meistä on stressihormonitaso selvästi koholla. Esimerkiksi aamun ennenaikainen herääminen, heikko unen laatu, ärtyisyys, kriittisyys, keskittymiskyvyn puute ja ahdistuneisuus voivat liittyä tähän.
Pelkkä kahvi ja stressi ovat huono yhdistelmä: kofeiini kiihdyttää ns. stressihermoston toimintaa ja kohottaa kortisolia. Pelkällä kahvilla energiataso ei pysy lounaaseen saakka tasaisena. Huono jaksaminen ei välttämättä tunnu vielä aamupäivällä, mutta viimeistään iltapäivällä ja illalla aamun syömättömyys kostautuu. Makeanhimo, ns. ”tunnesyöminen” tai hankaluudet tunnistaa kylläisyyttä voivat johtua ihan puhtaasti siitä mitä ET ole syönyt.
Olisi viisasta syödä proteiini- ja hiilaripitoinen aamupala, sillä aamupalan skippaaminen lisää kehon stressiä. Linkin takaa löydät blogipostini aiheesta, jonka kirjoitin Paulúns-yhteistyön tiimoilta viime vuonna.
Juuri nyt tämä on erityisen tärkeää, sillä oman jaksamisen kannalta vireystilan säätely on keskeisessä roolissa. Voimme auttaa kehoa ja mieltä ravinnon avulla, eikä kyse ole mistään massiivisesta elämäntaparemontista, vaan hyvin pienistä teoista.
Miltä tuntuu, kun alkaa syödä kunnollisen aamupalan kahvin sijaan?
Helmikuussa minä ja Paulúns haastoimme somessa mikrovaikuttajia Paulúns-aamupalahaasteeseen. Tarkoituksena oli syödä viikon ajan Paulúns-aamupalaa ja kokeilla miten se vaikuttaa omaan oloon ja jaksamiseen. Oli aivan mahtavaa seurata ihmisten postailuja! Ja kuinka paljon monen olo muuttuikaan – sitä ei todella usko ennen kuin itse kokeilee.
Haluankin haastaa SINUT kokeilemaan tätä samaa, jos aamusi lähtevät nykyisin käyntiin pelkällä kahvilla tai pikkuruisella aamupalalla. Jos innostut lähtemään mukaan, liitä postaukseesi mukaan nämä tägit: #aamupalahaaste #paulunsaamu #paulunshetki #paulunssuomi @paulunssuomi @kaisaj. Jaan omassa somessani teidän postauksianne ❤️
Paulúnsin valikoima jatkaa vain kasvamistaan, eikä ainakaan vaihtoehdoista jää kiinni ettetkö löytäisi ideoita aamiaiseen. Uusimpana Paulúns-tuoteperheeseen on tullut hasselpähkinävoilla maustettu Pehmeä Mysli, jossa maistuvat hasselpähkinä, manteli ja taateli. Jos et välitä niin rapeasta ja rouskuvasta myslistä, tämä sopii varmasti suuhun paremmin.
Lisäksi kaupoista löytyvät nyt myös Paulúnsin fiksut ja terveelliset pähkinäpatukat, joihin olen tykästynyt kovasti. Oma suosikkini on niistä aivan ihana cashew-kookos-vadelma, jonka tykkään syödä aamulla kahvin kanssa, jos kunnon aamupala ei vielä maistu (minullakin ruokahalu on kärsinyt tämän poikkeusajan myötä).
Kaikissa uutuuksissa on sama taattu Paulúns-laatu: ei lisättyä sokeria, tosi hyvä maku sekä paljon vitamiineja ja kivennäisaineita luontaisista lähteistä (mm. siemenet, kaura). Ravintovalmentaja peukuttaa ja suosittelee hankkimaan hyvän valikoiman kaappeihin! 👍
Tässä muutamia kokemuksia aamupalahaasteesta:
(Linkeistä pääset suoraan blogi- tai Instagram-postiin josta olen tekstin ja kuvan lainannut. Blogeista löytyy myös aivan ihania reseptejä helpottamaan kiireisiä, tai juuri nyt muuten vain stressaavia aamuja.)
”Mulla on niin paljon enemmän voimavaroja, kun huolehdin nykyään omasta syömisestäni ja liikunnasta. Paulúns ja @kaisaj haastoivat kokeilemaan parempaa aamupalaa viikon ajan. Otin aika haasteellisen viikon, koska samalla viikolla on ollut Tildan yöimetysten lopetus 🙈😁Huolimatta näistä kaikista valvotuista öistä, pidin huolen kunnon aamupalasta ja tiedättekö, oon saanut niin hyvän startin jokaiseen päivään, että oon jaksanut tosi hyvin! 😍Tänään pistin croissant -valmistaikinan sisään Paulúns granolaa ja tarjoilin perheelle ihanan aamiaisen ❤️” –Miia Metso
”Aamupalan syöminen on tuonut myös paljon energiaa päivääni ja koulussa ensimmäiset aamutunnit ovat kuluneet paljon paremmissa merkeissä, kun ei tarvitse nolostella kurnivaa mahaa ja energiaa riittää hyvin lounasaikaan asti!” – Elizaveta
”Uuden aamupalarutiinin myötä huomasin muutoksia omassa jaksamisessa ja hyvinvoinnissa. Ravitsevan aamupalan myötä tuntui, että aamupäivän työt hoituivat paremmalla energialla ja jotenkin aivot tuntuivat olevan paremmin mukana ja hereillä. Keskittyminen oli siis aamupäivisin ehdottomasti helpompaa ja näin myös tulokset tietysti parempia. Aamupala myös säännöllisti koko päivän ateriarytmiä, jos työskentelin tavalliseen tapaan kotoa, ja säännöllisen ateriarytmin koin itsessään auttaneen yleiseen jaksamiseen, vatsan toimintaan ja vireystilaan. Kokonaisuudessaan oma olo oli reippaampi!” – Elli Leppiniemi
” Haasteen myötä on tullut keskityttyä enemmän hyvän aamupalan kokoamiseen ja kokeiltua uusia aamupalaideoita! Haasteen mukana tarttui mukaan myös paljon uusia aamupalalemppareita ja huomasin kunnon aamupalan vaikuttavan positiivisesti koko päivän ajan jaksamiseen. Varsinkin illalla mun tulee käytyä jääkaapilla napostelemassa mutta tuo iltasnäkkäilykin jäi oikeestaan kokonaan haasteen aikana pois. Tää oli hyvä viikko!” – Milla Gronstrand
”Kiitos @kaisaj että haastoit mut syömään viikon ajan kunnollisia ja terveellisiä aamiaisia. Kun keskityin aamiaisiin erityisesti, keksin olla luovempi niiden kanssa ja valmistaa niitä jo edellisenä iltana helpottaakseni mahdollista aamukiirettä. Kun söin hyvin aamulla, en ahminut niin paljon päivällä. Kliseistä, mutta totta se oli. Ja siis granolakupit ja gluteeniton granolatuorepuuro HELLO 🤤” –Venla Kokkonen
Muutaman minuutin aamupalavinkit á la Kaisa:
Pehmeää mysliä, viinirypäleitä, pensasmustikoita ja rahkaa
– Paulúns Pehmeää Mysliä
– 1 purkki soijarahkaa tai sokeritonta rahkaa
– Viinirypäleitä
– Pensasmustikoita
Granolaa, veriappelsiinia ja kreikkalaista jogurttia
– Paulúns Pehmeää Mysliä
– 1 veriappelsiini kuorittuna ja pilkottuna
– Kreikkalaista jogurttia
Blogipostin kuvat: Svante Gullichsen
mennessä Kaisa | elo 25, 2019 | Elämäntavat, Insuliini, Ravinto, Reseptit, Yhteistyö
Kaupallinen yhteistyö: Paulúns Suomi
Tätä kirjoittaessani monessa perheessä taiteillaan loman loppumisen ja arjen alkamisen taitekohdassa. Jos teidän perheenne on yhtään kuten meidän, ei siirtymä ole ollut täysin mutkaton. Kesälomalla aamupalan ajankohta on venähtänyt ja samoin on käynyt nukkumaanmenolle. Meillä juuri eskarin aloittanut pikkutyyppi vanuttuu sängyssä aamuisin liian pitkään ja nirsoilee aamupalalle.
Jos tänä syksynä tekisi yhden tapamuutoksen, sen kannattaisi olla ravitseva aamupala – koko perheelle. Aloita jostakin niin nopeasta ja helposta, ettet pysty puhumaan itseäsi ulos päätöksestäsi. Monesti muutokset kaatuvat liian isoihin suunnitelmiin, joiden toteutukseen voimat eivät riitäkään arjessa.
Aikuisten aamupalan merkityksestä olen kirjoittanut aiemmin: se parantaa jaksamista läpi päivän ja saa meidät tekemään parempia ruokavalintoja loppupäivän ajan. Aamupalan skippaaminen puolestaan lisää kehon stressiä. Tämä voidaan jopa mitata, sillä kortisolitaso on korkeampi aamupalan väliin jättävillä. Turhan korkea kortisoli lisää impulsiivisuutta, kiireen tunnetta ja ärtyneisyyttä. Silloin valitsemme todennäköisemmin kahvilan tiskistä jättikorvapuustin kuin vihersmoothien.
Lapsille aamupalan tärkeys on aivan yhtä suuri kuin aikuisille. Tutkimuksissa on havaittu yhteys aamupalan syömisen ja lasten kognitiivisten kykyjen (kuten keskittymiskyvyn ja muistin) sekä koulumenestyksen välillä. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että aamupalan syövillä lapsilla oli kaksi kertaa niin suuri todennäköisyys saada keskitason ylittävä arvosana kokeesta kuin niillä, jotka eivät syöneet aamupalaa. Tutkimukseen osallistui 5000 walesilaista 9-11-vuotiasta oppilasta.
Lasten tunnesäätelyn kehittyminen on kaiken lisäksi vasta harjoitteluasteella. Sen vuoksi säännöllisen ruokarytmin merkitys korostuu: kukaan meistä ei ole hyvä tunteidensa hallinnassa nälkäisenä, kaikkein vähiten lapset. On helpompi välttää totaaliset meltdownit kun verensokeri pysyy tasaisena säännöllisellä syömisellä ja fiksuilla ruokavalinnoilla. Pakko silti sanoa, että taaperoiden, uhmaikäisten ja supernirsojen vanhemmat, myötätuntoni on kanssanne! Uhmakohtauksia ei tietty aina voi välttää edes parhaalla ruokavaliolla, jos muksu on tulta ja tappuraa temperamentiltaan.
Nykyisin monet vanhemmat ovat mahtavan valveutuneita tunnetaitojen opettamisessa lapsille. Emme välttämättä tule ajatelleeksi, että verensokerin tasaisena pitävällä ruokavaliolla on tässä myös iso rooli.
Paulúns toi keväällä kauppojen murohyllyille linssihiutaleet, jotka meillä ovat asettuneet kivaksi lisäksi aamu- ja välipalojen vaihtoehtoihin. Ravintosisältö on mainio ja tarkkaan mietitty. Ja maistuvatko ne linsseiltä? Eivät yhtään! Ennemminkin maukkailta, rapeilta ja täysjyväisiltä corn flakes -tyylisiltä murohiutaleilta. Linssihiutaleista ei tule lötköjä nopeasti, vaikka muksu ei heti tulisi syömään: ne voivat liota kauramaidossa hetken aikaa ja rapeus säilyy silti kivasti.
Hiutaleista 25 prosenttia on linssijauhoa ja loput täysjyvämaissi- ja riisijauhoa. Lisättyä sokeria ei ole lainkaan. Makuja on kaksi: vadelma-kookos ja chiansiemen-kaneli.
Nirsoksi heittäytynyt 5-vuotiaamme ei koske pitkällä tikullakaan linsseihin, jos niitä on salaatissa tai muuten lisukkeena. Olin yllättynyt, kun linssihiutaleet maistuvat välipalaksi ihan sellaisenaan. Ne ovat nopeasti nälkäisen suun eteen saatavia ja kivoja naposteltavia, sopivat lapsen sormiin mukavasti. Juliuksen suosikkimaku on vadelma-kookos. Pinkit kookoslastut ja kuivatut vadelmanpalat tekevät annoksesta ilmeisesti lapselle varsin houkuttelevan. Lisään usein lautaselle vielä kaveriksi tuoreita vadelmia tai omenansiivuja ja cashewpähkinöitä.
Toinen maku eli chiansiemen-kaneli, maistuu minulle itselleni hyvin rahkan, kreikkalaisen jogurtin, soijarahkan tai kahviin tarkoitetun kauramaidon ja pähkinöiden kanssa. Jos en syö rahkaa linssihiutaleiden kanssa, otan aterialle proteiinilisäksi vielä esimerkiksi keitetyn kananmunan tai pari.
Kuitua 100 grammassa linssihiutaleita on 10 g. Tavallisissa maissihiutaleissa on kuitua 3 grammaa ja riisimuroissa vain 1,5 grammaa samassa määrässä muroja. Monet kuitumurot yltävät kyllä samaan kuin Paulúnsin linssihiutaleet, mutta niistä taas puuttuvat linssit ja lisänä on usein sokeria. Proteiinin määrä jää myös usein alemmas.
Paulúnsin linssihiutaleissa on proteiinia enemmän kuin tavallisissa muroissa. Jos omaan ja lapsen ruokavalioon haluaa tuoda palkokasveja ja lisätä proteiininsaantia kasvikunnan ruuista, on tämä on varsin helppo tapa siihen.
Linssien hyvä juttu on myös niiden matala glykeeminen indeksi eli GI. Toisin sanoen, ne eivät kohota verensokeria nopeasti vaan auttavat pitämään sen pitkään tasaisena. Verensokerivaikutusta voidaan kuvata GI-arvolla. Mitä korkeampi numero, sitä nopeammin ruuan hiilihydraatit imeytyvät ja voimakkaammin verensokeri nousee. Alle 50 GI-arvo on matala ja yli 70 on korkea. Glukoosi eli rypälesokeri on arvoltaan 100.
Tutkimuksissa on havaittu myös GI:n merkitys lasten keskittymiskyvylle: matalan GI:n aamupala tukee paremmin lasten keskittymiskykyä koulussa kuin korkean GI:n aamupala. Matalan GI:n aamupala voisi olla esimerkiksi linssihiutaleita, normaalirasvaista jogurttia, pähkinöitä ja marjoja tai omenaa. Korkean GI:n aamupala taas voisi olla esimerkiksi sokerisia maissilastuja, hilloa ja rasvatonta maitoa.
Tavallisten maissilastujen GI on noin 80. Linssien GI on vain noin 30. Linssihiutaleet lienevät jostain 30 ja 60 välimaastosta, sillä täysjyväriisijauhon GI on 60 ja maissijauhon GI on 70. Ero on kuitenkin siinä, että Paulúnsin linssihiutaleissa sekä maissi- että riisijauhot ovat täysjyvää, eikä hiutaleisiin ole lisätty yhtään sokeria. Omien testailujeni perusteella linssihiutaleet pitävät varsin hyvin nälkää, joten oletettavasti niiden vaikutus verensokeriin ei ole voimakas.
Hyvin vähän kuitua ja paljon nopeaa hiilihydraattia sisältävän aterian jälkeen verensokeri laskee nopeasti. Kun verensokeri laskee nopeasti, myös näläntunne palaa pian ja ärtymys tai väsymys seuraavat. Tasainen verensokeri pitää olon skarppina, ei aiheuta voimakkaita notkahduksia jaksamisessa tai tunnetiloissa ja auttaa lasta pitämään hyvän mielen läpi päiväkoti- tai koulupäivän.
Me aikuisina näytämme esimerkkiä omalla aamupalan syömisellämme – muistetaanhan siis, että niin kiire ei saa olla, etteikö itse ehtisi syömään! Laita kokeiluun vaikka nämä kaksi meidän keittiön suosikkireseptiä, jotka löydät alta.
Maidoton mustikka-linssihiutalekulho
– kaura- tai soijamaitoa
– Paulúns Linssihiutaleita, chiansiemen-kaneli
– kourallinen cashewpähkinöitä
– tuoreita mustikoita
Vadelmia ja linssihiutaleita jogurtilla
– maustamatonta jogurttia tai kreikkalaista jogurttia, makeuta tarvittaessa stevialla tai omena- tai ananasmehulla
– tuoreita vadelmia
– Paulúns Linssihiutaleita, vadelma-kookos
PS. Aikaisemmista Pauluns-postauksista on tullut mahtavasti palautetta, tosi moni on kertonut tykästyneensä granoloihin ja supermysleihin. Kiva kuulla, että näillä mun ruokavinkeilläni on vaikutusta siihen miten teillä syödään! 🙂
Lähteet:
– The Effects of Breakfast and Breakfast Composition on Cognition in Children and Adolescents: A Systematic Review
– The effect of breakfast composition and energy contribution on cognitive and academic performance: a systematic review.
– Association between breakfast consumption and educational outcomes in 9–11-year-old children
– Breakfast glycaemic index and cognitive function in adolescent school children
mennessä Kaisa | maalis 6, 2019 | Elämäntavat, Ravinto, Reseptit, Yhteistyö
Kaupallinen yhteistyö: Paulúns.
Mitä sinä söit tänään aamupalaksi? Vaikka joka kolmas suomalainen ajattelee että aamupala pelastaa päivän, vain 44 prosenttia meistä syö aamupalan kotona ennen töihin lähtöään (1).
Joka viides lähtee töihin pelkän kahvikupposen voimalla. Useimmilla aamupalan väliin jättämisen syy on kiire.
Hyvällä ruokarytmillä on suuri merkitys jaksamisen ja elimistön palautumisen kannalta. Liian heikolla aamupalalla liikkeelle lähtevä tulee helpommin syöneeksi päivän mittaan mielitekojensa mukaan, sen sijaan että jaksaisi miettiä mitä suuhunsa pistää.
Säännöllinen syöminen voi parantaa palautumista heijastelevaa sykevälivaihtelua jopa 40 prosenttia verrattuna siihen, että ihminen söisi epäsäännöllisesti. Hyvä ruokarytmi alkaa aamupalasta (2). Aamupala auttaa säännöstelemään syömistä: esimerkiksi lounaan valinta helpottuu tyypillisesti ensimmäisestä päivästä saakka kun syöt aamupalan.
Kunnollisen aamupalan avulla saisimme heti yhden suomalaisten sudenkuopan ohitettua, nimittäin liian suuren lounasruuan. Yön jäljiltä elimistö on jo energiavajeessa ja jos aamupalan jättää välistä, sitä suuremmaksi vaje kasvaa aamupäivän aikana. Lounasaikaan olemme jo verensokerivuoristoratamme vietävissä.
Terveellä ihmisellä verensokeri ei laske koskaan liian alas, vaan elimistö pitää sen normaalilla tasolla sitä säätelevien hormonien, kuten glukagonin ja stressihormonien avulla. Ikävä kyllä nämä voivat saada olon ärtyneeksi tai kiukkuiseksi.
Nälkäkiukku ja ”voisin syödä hevosen” -olo lounasaikaan johtuvat mm. näistä hormonaalisista tekijöistä ja aamupäivän myötä kertyneestä ”nälkävelasta” (vrt. univelka, tämä on termi jota ravitsemustieteilijä Patrik Borg käyttää). Tällöin työpaikkaruokalassa tulee tankattua lautaselle hillitön annos ja vetäistyä perään vielä jälkiruoka.
Jos alla olisi hyvä aamiainen, olisi helpompi tehdä hyviä valintoja. Hyvin moni tietää, miten olisi hyvä syödä, mutta ei vain saa vietyä tietoa käytäntöön. Mitä aamulla voisi sitten syödä, jos väsyttää, on kiire, eikä meinaa ehtiä mitään?
Minun mielestäni kannattaa lähteä liikkeelle siitä, että tekee mahdollisimman fiksua ja mahdollisimman nopeasti. Tänä päivänä tämä on jopa ihan mahdollista: Paulúnsin tuotteista löytyy monta tosi helppoa ja herkullista vaihtoehtoa. Tämä kombohan ei sinänsä ole ihmeellinen – monia helppoja ja herkullisia vaihtoehtoja löytyy kyllä (kuten vaikka croissant kahvilasta). Erityistä on se että Paulúnsin valikoimassa yhtenä avaintekijänä on myös terveellisyys.
Paulúnsin granolat, gluteenittomat granolat ja paleo-granolat, supermyslit, superriisit ja murot eivät sisällä lisättyä sokeria ja ne ovat runsaskuituisia – niissä on siis huomioitu erityisesti verensokerin säätelylle merkittävät tekijät. Ravintoarvot ovat tosi hyviä, sillä tuotteet sisältävät esimerkiksi siemeniä, täysyväkauraa, chiasiemeniä ja pian tulossa olevat murot jopa linssejä.
Sarja on ruotsalaisen ravitsemusfysiologi Fredrik Paulúnin kehittämä, ja hänellä oli sitä tehdessään yksi tärkeä tavoite: kehittää tuotteita, joiden avulla terveellisten valintojen tekeminen olisi vähän helpompaa ja hauskempaa. Minusta se on kyllä onnistunut varsin hyvin.
Olen käyttänyt Paulúnsin gluteenitonta granolaa jo useamman vuoden. Superriisin ja paleogranolan laitoin testiin heti, kun ne tulivat kauppoihin. Siksi olin innoissani, kun Paulúnsilta kysyttiin minua täksi vuodeksi heidän yhteistyökumppanikseen 🙂
Granolaa meillä on aina kaapissa kiireisiä aamuja ja laiskoja iltoja varten. Mitään muuta en oikein kaupasta kelpuutakaan kaappiin, sillä en tykkää siitä että tavalliset arkiruuat ovat täynnä piilosokereita (kuten myslit, murot ja granolat usein ovat). Paulúnsin granolat eivät ole lisätyllä sokerilla ryyditettyjä kuten muromyslit yleensä ovat.
Kuitua granolassa on reilusti, joten kannattaa huomioida tämä kun ottaa sen käyttöön. Aloita varovasti, jos ruokavaliosi ei ole ollut kovin kuitupitoinen – iso osa suomalaisista syö liian vähän kuitua.
Tässä on sinulle kolme ideaa, joita voit kokeilla. Valmistamiseen menee vain muutama minuutti!
Omena-granolakulho jogurtilla
– 2-4 dl kreikkalaista jogurttia
– 1 kuutioiksi pilkottu omena
– 1 dl Paulúns kaneli, manteli ja omena -granolaa
Lusikoi kerroksittain jogurttia, pilkottua omenaa ja granolaa kulhoon. Ripauta päälle hiukan kookossokeria, jos kaipaat makeutta.
Tämä granola sisältää täysjyväviljaa (kauraa, spelttiä, täysjyvävehnää), siemeniä, mantelia ja omenaa. Täysjyväviljoista tulee reilusti kuitua. Spelttivehnästä, siemenistä ja mantelista saat kasviproteiineja jotka auttavat pitämään verensokerin vakaana. Nämä raaka-aineet sisältävät luonnostaan runsaasti kivennäisaineita ja vitamiineja.
Mustikkarahkaa ja gluteenitonta granolaa
– 2,5 dl mustikan makuista sokeritonta rahkaa tai sekoita itse maustamatonta rahkaa + hiukan hunajaa / steviaa, tai käytä soijarahkaa
– 1 dl mustikoita
– 1 dl Paulúns gluteenitonta mustikka, raparperi, kardemumma ja kaneli -granolaa
Kaada sokeriton mustikkarahka kulhoon, lisää päälle kohmeiset tai jäiset mustikat ja gluteeniton granola. Nauti aamukahvin kera 🙂
Gluteenittomassa granolassa täysjyvänä toimii kaura, jonka sisältämä beetaglukaani hidastaa verensokerin nousua ja siten ehkäisee aiemmin mainitsemaani nälkäkiukkua. Tiedät varmaan sen fiiliksen, kun on tullut mentyä liian pitkään ilman ruokaa, kaikki ärsyttää ja mieliala joutuu syöksykierteeseen – juuri sitä se ehkäisee. Tässä granolassa on mustikan, raparperin ja kauran lisäksi myös chiasiemeniä, joista saa tärkeitä omega-3-rasvahappoja.
Vadelma-mansikkasmoothieta ja paleogranolaa
Smoothie:
– 1 dl pakastevadelmia
– 1 dl pakastemansikoita
– 1/2 banaani tai 1dl pakastemangoa
– 2 dl maustatonta jogurttia, maustamatonta soija- tai kaurajogurttia
– loraus vettä, kookosvettä tai omenamehua, jos haluat juoksevamman smoothien
Annokseen lisäksi:
– 1/ 2 dl vadelmia
– 1 dl Paulúns hasselpähkinä, manteli ja vadelma -paleogranolaa
Blendaa ensin kaikki smoothien ainekset keskenään. Jos haluat juoksevamman smoothien, lisää joukkoon vettä, kookosvettä tai omenamehua. Kookosvedestä tai omenamehusta saat myös hiukan makeutta. Ilman nestettä smoothie on enemmänkin lusikoitava versio (itse tykkään juuri sellaisesta, vähän niin kuin voisi syödä aamupalaksi herkkujätskiä).
Kaada smoothie kulhoon ja lisää päälle paleogranolaa ja vadelmia. Jos käytät pakastevadelmia, odota muutama minuutti kunnes vadelmien päälle tulee kaunis jäähile… ja annos on valmis Instagramiin 😉
Paleogranola sisältää melkein 80 % siemeniä ja pähkinöitä ja kivasti proteiinia. Se on tosi hyvä valinta niille, jotka eivät halua aamupalaan kovinkaan paljon hiilareita tai eivät käytä viljoja ruokavaliossaan. Ainesosina ovat mm. auringonkukansiemen, bataattipyree, kurpitsansiemen, taatelipyree ja chiansiemen. Tykkään itse tästä tosi paljon ja käytän sitä usein juurikin aamulla, sillä otan aamupalalla mieluiten hiilareita marjoista ja hedelmistä. Iltaa kohti syön enemmän tärkkelyshiilareita (ja lisään esim. jogurtin sekaan gluteenitonta granolaa) – tämä toimii minulle hyvin. Tärkkelyshiilihydraatit, kuten kaura ja täysjyväviljat, tukevat hyvää unta.
Kannattaa kokeilla, millainen aamupala on sinulle juuri paras. Tiedät sen siitä, että virta ei lopu kesken päivän ja lounaalla on helppoa tehdä fiksuja valintoja. Näihin annoksiin käyvät tietysti myös mitkä tahansa muut marjat ja hedelmät – improvisoi ja tee annos omista suosikeistasi. Toivon että saat näistä kolmesta reseptistä uutta inspiraatiota ja pääset helposti vauhtiin aamupalan kanssa!
PS. Haastan sut – tee oma Paulúns-annos, kuvaa se ja tägää Instagramissa näin: @paulunssuomi @kaisaj #pauluns #paulunshetki #syöhyvinaamulla. Maaliskuussa kuvan postanneiden kesken arvon kuun lopussa Palaudu ja vahvistu -kirjani (jos osallistujia tulee ainakin kymmenen) 🙂 Sitä on myyty jo lähes 10 000 kappaletta – uskon että sinäkin hyötyisit!
Lähteet:
1) Maaseudun Tulevaisuus, Oletko sinäkin yksi heistä? Alle puolet suomalaisista syö aamiaisen ennen kotoa lähtöä 12.01.2018
2) Firstbeat, LiTM Jaakko Kotisaaren haastattelu, Palaudu ja vahvistu -kirjaan keväällä 2018
———–
Haluaisitko vielä lopuksi vastata muutamaan kysymykseen tähän blogipostaukseen liittyen?
Tutkimukseen pääset tästä.
Tutkimuksen tuloksien avulla pyritään tarjoamaan kiinnostavampaa sisältöä blogien lukijoille, sekä kehittämään bloggaajien ja brändien välistä yhteistyötä. Tutkimukseen vastaamiseen menee aikaa alle 5 minuuttia. Tutkimuksen toteuttaa Dagmar. Lisätietoja tutkimuksesta saat osoitteesta: research(at)dagmar.fi. Kiitos paljon avusta.
