mennessä Kaisa | marras 3, 2011 | Hormonidieetti, Kirjan kirjoittaminen, Unelmat
Olin viikonloppuna Helsingin Kirjamessuilla, en pelkästään vierailemassa vaan myös puhumassa. Tavoitteita selvästi kannattaa asettaa. Reilu vuosi sitten sanoin kustannustoimittajalleni, että tavoitteeni on sitten tämän kirjan tiimoilta olla puhumassa Helsingin Kirjamessuilla.
Vasta käveltyäni Messukeskukseen sisälle sunnuntaina, tajusin kuinka hurja tavoite se oikeastaan edes oli. Me suomalaiset todellakin olemme kirjakansaa – kirjojen paljous messuilla oli aivan järjettömän suuri. Kaivoin tämän hämmennyksen saattelemana esiin hiukan tilastotietoa: vuonna 2005 tietokirjoja julkaistiin reilut 9600 kappaletta ja kaunokirjoja 2000 kaippaletta (lähde), nykyään ehkä vieläkin enemmän. Vain murto-osa kirjailijoista pääsee puhumaan messuilla lukijoilleen omasta kirjastaan. Minulle kuitenkin kävi näin, minkä lie onnenkantamoisen tuloksena.
Pari viikkoa sitten olin puhumassa myös Terveysmessuilla kirjastani. Lukijakysymyksiä tuli yllättävän paljon miniluentoni jälkeen – aihe selvästi mietityttää kovasti. Ihmettelenkin, minkä vuoksi näistä hormoniasioista ei puhuta enemmän ja nimenomaan ratkaisukeskeisellä otteella?
Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavia ja kakkostyypin diabeetikoita on Suomessa molempia ainakin puoli miljoonaa. Lääkitys ei ole ainoa ratkaisu elimistön hormonaalisen tilan kohentamiseen. Se ei korjaa alkuperäisiä syitä ongelmiin. Mielestäni tarvitaan kattavampaa, selkokielistä informaatiota siitä, kuinka jokainen voi ehkäistä omilla elämäntavoillaan parhaansa mukaan esimerkiksi näitä sairauksia.
Kirjan kolmas painos on tulossa ulos ensi viikolla. Hormonidieetti on myynyt paremmin kuin olisin osannut odottaa. Siitä on kirjoitettu lehdissä, blogeissa ja keskustelupalstoilla. Tällä hetkellä lehtipisteissä on Trendi ja Kauneus & Terveys -lehdet, joissa on juttua kirjasta. Kirjastoissa on varauksia satamäärin.
On ollut upeaa nähdä, kuinka moni on saanut kirjasta konkreettisia työkaluja omaan elämäänsä. Hahmottelen hiljalleen seuraavaa kirjaani. Tästä hormoniaiheesta tarvitaan selvästi lisää haloota. Toivottavasti muutkin terveydestä kirjoittavat ja puhuvat tarttuvat aiheeseen! Jalka- ja kirjoitustyötä on edessä, jotta asia saadaan isossa mittakaavassa näkyviin.
Maanantaina 7.11. pidän Hormonidieetti-aiheisen yleisöluennon kotikonnuillani Kajaanissa. Etelä-Suomessa seuraavat yleisöluennot järjestetään 29.11. Tampereella ja 30.11. Helsingissä. Näiden luentojen teemana on hormonien ja unen yhteys.
Toivottavasti tapaamme luennoilla! 🙂
mennessä Kaisa | marras 2, 2011 | Elämäntavat, Hormonidieetti, Insuliini, Kirjan kirjoittaminen, Kortisoli ja muut stressihormonit, Ravinto
Olen seurannut mielenkiinnolla medioissa vellovaa ravitsemuskeskustelua. Hauskaa, kuinka tunteella kiinnitymme omiin mielipiteisiimme optimaalisesta, kaikille sopivasta ruokavaliosta. Onko sellaista ylipäätään? Itse en usko niin.
Elimistö on systeemi, jossa yhtä osaa ei voi erottaa toisista, eikä elimistöä sen vallitsevasta ympäristöstä. Olemme tavallaan eri ihmisiä eri ikäkausina ja eri elämäntilanteissa. Tietysti myös geneettinen perimä, terveydentila ja elimistön hormonaalinen tila vaikuttavat siihen, millaista ruokaa elimistö hyödyntää hyvin. Uskon, että oppimalla tiedostamaan oman elimistön hyvinvoinnin tilaa voi jokainen tunnistaa itse, mikä ravintosuuntaus kenellekin on sopivin.
Toivon, että kirjani – ja muiden lukemattomien terveyskirjojen – lukeminen ei pelkästään lisää tietoa, vaan potkaisee lukijan toimintaan. Pelkkä tieto ei todellakaan tee autuaaksi. Vasta käyttäytymisen muutoksen kautta tapahtuu oppimista ja tulokset alkavat näkyä – kenellä hitaammin, kenellä nopeammin. Kukaan ei tunne sinun elimistöäsi yhtä hyvin kuin sinä itse.
Ehkä urheilit nuorena valtavasti, rasva ei tarttunut kroppaasi ja voit hyvin runsashiilihydraattisella ruokavaliolla. Nykypäivän elo liikkumattomana toimistotyöntekijänä jenkkakahvoineen ei enää kuitenkaan oikeuta hiilareiden tankkaamiseen samalla tavalla, saati pidä sutjakassa kunnossa ja terveenä. Kenties pärjäisit nykytilassasi paremmin kasvis-proteiini- ja rasvapainotteisella ruokavaliolla tai vähintäänkin tarkastamalla hiilareiden laatua mahdollisimman hitaasti imeytyvien suuntaan.
Tai ehkä olet elänyt elämäsi sohvaperunana ruokkien itseäsi voileipäpinoilla ja maitolitroilla. Sen jälkeen olet karppaamisen ja urheiluinnostuksen kautta mukauttanut elimistöäsi. Turha rasva on palanut itsekseen pois elämäntapamuutoksen ja insuliiniherkkyyden parantumisen myötä. Jossain kohti vastaan voi tulla päivä, jolloin sinun kehosi suurella todennäköisyydellä sietää monenlaisia hiilihydraatteja hyvin ja huomaat voivasi paremmin, kun sisällytät niitä ruokavalioosi.
Kovan työstressin puskiessa päälle elimistö voi parhaiten, kun ruokavaliossa pitää jonkin verran hitaasti imeytyviä hiilareita. Magnesiumia ja kalaöljyä kannattaa lisätä kortisolin tasapainottamiseksi ja insuliiniherkkyyden ylläpitämiseksi. Stressaantunut elimistö tarvitsee myös roimasti kasviravinteita esimerkiksi marjojen ja vihreiden vihannesten kautta torjuakseen hapetusstressiä. Totaalikarppaaminen pelkällä salaattilinjalla tai runsashiilihydraattinen, ns. virallisterveellinen ruokavalio ovat mielestäni kovan stressin alla elävälle yhtä huonoja vaihtoehtoja.
Tosiasia taitaa kuitenkin olla, että moni stressaantunut on usein kykenemätön viilaamaan ruokavaliotaan. Kunhan edes muistaisi juoda ja syödä – muutakin kuin kahvia ja huoltoasemasämpylää tai lohtusuklaata.
Ikääntymisen myötä insuliiniherkkyys usein heikkenee ja aineenvaihdunta hidastuu, kenties lihaskudoksen vähenemisen vuoksi. Insuliiniherkkyyttä ja vilkasta aineenvaihduntaa voi ylläpitää esimerkiksi lisäämällä lihaskudoksen määrää painoharjoittelulla (kyykkyä, maastavetoa… ei laitteissa istumista) ja nostamalla proteiininsaantia. Toinen vaihtoehto on korvata tärkkelyshiilihydraatteja kasviksilla, mikäli haluaa pysyä hyvässä kunnossa niin ulkonäöllisesti kuin myös terveydellisesti.
Jos vatsa on ollut kuralla kuukausitolkulla, ei leipä- ja viljapainotteinen ruokavalio sitä mitä suurimmalla todennäköisyydellä paranna. Tässä kohti vaikkapa raakaravintoon siirtyminen voi yhtä lailla olla katastrofaalinen vaihtoehto. Hetkellisesti elimistö tarvitsee kenties aivan muunlaista ruokaa – vaikkapa paljon sosekeittoja – kuin mikä sille sopii parantumisen tapahduttua.
Omalla kohdallani näyttää siltä, että viljakiintiöni ainakin rukiin osalta on syöty täyteen. Kehoni ei tykkää siitä, vaikka se kuinka olisi paperilla suomalaista superruokaa. Maitotuotteet puolestaan saavat nenäni tukkoon. Jollekin muulle ongelmallisia ruoka-aineita voivat olla vaikkapa pähkinät, raakakaakao tai kananmunat. Yhden superruoka voi olla toisen myrkky.
Nämä ovat vain esimerkkejä siitä, miksi minun mielestäni kaikille sopivia ravitsemussuosituksia ei ole olemassa. Perusasiat pysyvät aina samoina suuntauksesta riippumatta. Jokaisessa terveyttä edistävässä ruokavaliossa suositellaan esimerkiksi runsasta vihannesten, hedelmien ja marjojen syöntiä, sekä riittävää välttämättömien rasvahappojen, proteiinin ja kuitujen saantia.
Kun perusasiat ovat kunnossa, on loppuosa helppo muokata kokeilemalla erilaisten suuntausten sopivuutta omalle elimistölleen. Kyse ei ole pelkästään hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen jakaumasta, vaan myös erilaisten ruoka-aineiden sopivuudesta. Vireystila, unenlaatu, vatsan toiminta, veriarvojen paraneminen, vartalon muokkautuminen sekä urheilun ja työn suorituskyky kertovat kyllä, kun oikea yhdistelmä osuu kohdalle.
Kuvat: MSN.com, Exfatgurl.com
![Hormonidieetti-kirja on kaupoissa]()
mennessä Kaisa | elo 5, 2011 | Hormonidieetti, Kirjan kirjoittaminen
Tiedätkö miten hassu fiilis tulee, kun kävelee Akateemiseen kirjakauppaan ja näkee oman kirjansa hyllyssä kaikkien muiden kirjojen joukossa?
Kieltämättä vatsanpohjaa kipristi ja jännä onnentunne täytti koko kehon päästä varpaisiin. Oma kirja kirjakaupoissa – tässäkö se nyt tosiaan on? Vuosi sitten tästä kirjasta ei ollut valmiina muuta kuin ajatukset päässäni ja sisällysluettelo. Toki olin lukenut tuhansia tunteja näistä aiheista ja reissannut ympäri maailmaa koulutuksissa. Tiedonhakuun ja asioiden järjestämiseen käytännön ymmärrykseksi meni eniten aikaa. Suurin osa kirjan teksteistä syntyi lopulta noin kolmen kuukauden aikana vuoden 2011 keväällä. Olen hyvin nopea kirjoittamaan sitten kun istun alas ja vain kirjoitan.
Kirjaa voi tilata Tammen kaupasta nyt kampanjahintaan 20,40e. Kirjakaupoissa hinta näyttää olevan noin 25 euron kieppeillä. Tammen normaalihinta on 27,20e.
Mistä kirja kertoo? Suomen suosituin ravintobloggaaja, Christer Sundqvist tiivisti sen hyvin tähän kirja-arvioonsa:
”Kustannusosakeyhtiö Tammi on julkaissut Kaisa Jaakkolan taidokkaasti kirjoittaman kokonaisvaltaisen laihdutuskirjan. Minä pidin kirjasta. Uskoisin, että sinäkin pidät.
Mikä kirjassa on hyvää?
Ensinnäkin on ilo lukea sujuvasti kirjoitettua kirjaa ruokavaliosta. Tässä kirjassa ei luvata pikaista kilojen karistamista vaan luodaan edellytykset koko elämän kestävälle prosessille, jossa on mahdollisuus saavuttaa optimaalinen elämänhallinta.
Hormonidieetti on täsmälaihdutusta. Kirjassa esitellään lukuisin esimerkein Suomessa toistaiseksi aika vähäiselle huomiolle jääneet Charles Poliquinin täsmäaseet rasvanpolttoon. Rasvan kertyminen elimistöön voidaan estää lieventämällä stressiä, korjaamalla ravitsemukselliset vajeet ja puhdistamalla elimistö myrkyllisistä ainesosista.
Kirjan kiinnostavinta antia on Kaisa Jaakkolan avomielisesti esittelemät omakohtaiset kokemukset hormonien vaikutuksista oman elimistönsä toimintaan. Urheilijatausta on luonut edellytykset hyvinkin tarkalle oman elimistönsä toimintojen analysoinnille. Moni löytää itsensä Jaakkolan kuvaamasta hormonihärdellistä.
Itse uskoisin, että Poliquinin kehittämä BioSignature -menetelmä on saanut parhaan mahdollisen esittelyn tässä Jaakkolan uutuusteoksessa. BioSignature-menetelmä perustuu siihen ilmeisen oikeaan oletukseen, että kehonkoostumus heijastaa hormonitasapainoa. Mittaamalla rasvakerrosten paksuus tietyistä kohdista voidaan arvioida hormonien liian suuri tai pieni määrä ja tehdä tarvittavat muutokset ravitsemukseen ja elämänhallintaan.
Esimerkiksi navan ympärille kertyvä rasvakerros on merkkinä siitä, että elimistö on stressitilassa ja erittää liikaa kortisolia. Jenkkakahvat ovat merkkinä siitä, että suuhun on eksynyt aivan liian paljon hiilihydraatteja. Reisien ja pakaroiden runsaat rasvakerrokset ovat merkkinä naishormonien epätasapainosta. Yläselän paksu ihopoimu viittaa huonoon hiilihydraattien sietokykyyn.
Kirjassa käydään innostavaan tapaan läpi eri keinoja millä saadaan ylimääräiset rasvakerrokset hupenemaan. On hienoa havaita miten rohkeasti Jaakkola liputtaa hiilihydraattien vähentämisen puolesta. Kun turhan suuret hiilihydraattiannokset korvataan laadukkailla rasvoilla ja proteiineilla, voidaan luoda edellytykset pysyvälle hyvää tekevälle elämänmuutokselle.
Suosittelen Kaisa Jaakkolan kirjaa kaikille pysyvästä painonhallinnasta kiinnostuneille suomalaisille, joita kiinnostaa kokonaisvaltainen terveyden ylläpito. En olisi laisinkaan yllättynyt jos kirjankustantaja olisi kiinnostunut tarjoamaan Kaisa Jaakolalle jatko-osaa. Kirjaa lukiessa nimittäin tiedonhalu kasvoi!”
Christer Sundqvist, ravintovalmentaja (FT)
Christer Sundqvist on tutkitusti Suomen suosituin terveysbloggaaja (blogi osoitteessa http://sundqvist.blogspot.com/). Hän toimii sillanrakentajana ja tulkkina viranomaisten antamien tietojen ja laajan kansalaismielipiteen välillä. Hän on mieluusti edistämässä laajapohjaisia, tieteeseen ankkuroituja, vaihtoehtoisia (lue: elinehtoisia) terveyttä tukevia ratkaisuja. Sundqvistilla on biologin koulutus ja hän väitteli tohtoriksi vuonna 1987. Hän on saavuttanut merkittävää suosiota eri puolilla Suomea puhuessaan terveydestä kansan omalla kielellä ja tuomalla mukaan monia eri ilmaisukeinoja luennoilleen (ravintokaraoke, teatteri, huumori, satiiri, runot, laadukas musiikki). Kirjoissaan hän tuo esille terveysasiat omintakeisen yksinkertaisella tavalla.
mennessä Kaisa | heinä 31, 2011 | Kaisan kokemuksia, Kirjan kirjoittaminen
Huikeaa – kirjani Hormonidieetti kolahtaa kirjakauppoihin ensi viikolla. En taida oikein itsekään ymmärtää, miten merkityksellinen juttu kirjan julkaiseminen on. Se on tuntunut jotenkin niin luonnolliselta jatkumolta kaikelle sille mitä olen tehnyt ja kokenut. Oma jokseenkin kivikkoinenkin tie kehoni kanssa on ollut sellainen oppimatka, että toivon omien kokemusteni ja niiden myötä opiskelemani tiedon voivan auttaa muitakin.
Kirjan synty on ollut aikamoisen ihmeellinen tapahtumien summa. Keväällä 2o10 olin vierailemassa vanhempieni luona Kajaanissa, synnyinsijoillani. Siellä tuhansien kirjojen kirjahyllyjen keskellä istuskellessani tuli isäni kanssa puheeksi eri säätiöiden apurahat. Isäni on kirjoittanut kolme kirjaa Eino Leinosta ja saanut niiden kirjoittamiseen itsekin apurahoja. Kaikki perheessämme äitiäni ja pikkusiskoani myöten ovat aina olleet intohimoisten lukijoiden joukkoa. Yleisin lahja meidän perheessä onkin aina tainnut olla kirja. Alla isä opettaa minua perheen tavoille vajaat 30 vuotta sitten. 😉
Isä siis mainitsi, että juuri tuona päivänä olisi kevään viimeinen hakupäivä Suomen Tietokirjailijoiden esikoiskirjailijan apurahaa varten. Sivulauseessa hän sanoi, etten siihen tietenkään enää ehtisi – kirjeenhän piti olla postissa vain muutamien tuntien kuluttua. No, yllytyshullu kun olen, sanoin että minulla on jo kirjaidea ja pystyn laittamaan sen kyllä paperille hyvinkin lyhyessä ajassa. Niin syntyi parin tunnin aikana kirjan sisällysluettelo ja vein sen postiin.
Iloiseksi yllätyksekseni toukokuun 2010 lopussa sähköpostissani oli viesti Tammelta: ”Onnea apurahasta – joko sinulla on kirjallesi kustantaja?” Tammen edustaja oli nähnyt apurahalistat ennenkuin tieto ehti edes minulle saakka. Tapasimme kesälomani jälkeen elokuun alussa ja allekirjoitin kustannussopimuksen.
Olen hyvin kiitollinen Suomen Tietokirjailijoille saamastani apurahasta ja Kustannusosakeyhtiö Tammelle avusta ison unelmani toteuttamisessa.
Vuoden 2010 lopussa, kamppailtuani omien jatkuvasti hankalammaksi käyneiden terveysongelmieni kanssa, mietin mahtaako koko kirjasta tulla yhtään mitään. Kyseenalaistin oppimiani asioita rankasti. Nyt kun vuoden 2011 aikana matka on vihdoin ollut hiljalleen kohti parempaa, olen yksinkertaisesti onnellinen kaikesta mitä on ollut ja mitä on juuri nyt. Sen olen ymmärtänyt selvemmin kuin ikinä aiemmin, että emme voi huijata kehoa. Se on aina viisaampi kuin oma mieleni ja uskomukset siitä, mikä mielestäni elämäntavoissani on hyvin, ja mitä teen (tai kuvittelen tekeväni) oikein.
Olen vielä matkalla omaan optimaaliseen olotilaani – ja takuulla nöyrempänä, enemmän oppineena ja kiitollisempana kuin jos kaikki olisi käynyt sormia napsauttamalla. Miehelleni Jonille olen erityisen kiitollinen hänen tuestaan. Kuva otettiin viime viikolla Hormonidieetti-kirjan treenikuvauksissa. Treeniohjelmat kuvineen ilmestyvät nettisivuille näinä päivinä.
Tällaiseen projektiin voi siis mahtua monenlaisia epätoivon ja toivon jaksoja. Lopulta kaikki menee juuri niinkuin kuuluu mennä. Vastoinkäymiset voivat aina opettaa jotain. Osaan arvostaa nyt terveyttäni ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin. Ja tulihan noista haasteista kirjaankin oma osansa. Pelkän pinnallisen rasvanpolttokirjan sijaan siitä syntyi selvästi syvällisempi opus. Toivon että myös lukijani saavat kipinän olla kunnossa elämää varten. Ei pelkästään kesää, lomamatkaa, kisatapahtumaa tai muuta yksittäistä hetkeä varten – vaan joka ikistä hetkeä varten.
Kirjan virallinen julkaisupäivä on 2.8.2011. Jotkut Optimal Performancen valmennettavista mainitsivat jo saaneensa kirjan käsiinsä, ja olen saanut positiivisia kommentteja myös lehdistökappaleiden lukijoilta. Hassua, että kirja on ensin muiden käsissä ja sitten vasta näen sen itse. Tuntuu, että kirjoittamisesta on jo ikuisuus, vaikka vasta kesäkuussa päästin kirjan käsistäni viimeisen kerran. Mielenkiinnolla odotan, mitä seuraavat kuukaudet tuovat tullessaan!
