Hyvän olon hormonidieetti -nettiluentosarja on nyt tältä erää pidetty. Keskiviikon tallenteen pääset katsomaan tuttuun tapaan alta. Joni teki teille lukijoilleni vielä sisällysluettelonkin, jonka löydät videon alapuolelta.
Tällä kertaa linjoilla oli kanssani meidän viisas valmentajamme Hanna-Kaisa Raninen, joka omassa valmennustyössään kohtaa viikottain stressistä ja suolisto-ongelmista kärsiviä asiakkaita. Hanski on hyvällä menestyksellä auttanut monia näissä haasteissa. Olikin kiva saada häneltä hyvin käytännönläheistä tietoa siitä, miten he valmennuksissa lähtevät purkamaan näitä tilanteita.
HUOM! Aiempien webinaarien tallenteet:
– Osa 1: Hormonit, laihdutus ja kehonkoostumuksen muutos – TÄÄLTÄ
– Osa 2: Uni, hormonit ja laihdutus & käytännön vinkit unen parantamiseen – TÄÄLTÄ
Hyvän olon hormonidieetti -verkkokurssin pilottiryhmä starttaa 7.3.2016 – vielä ehdit mukaan!
Hyvän olon hormonidieetti -webinaari #3: Stressi, suolisto ja hormonit
00:00: Alkuesittelyt ja haasteita netin kanssa (lähetys pätkii alussa ja kuvanlaatu on huono, pahoittelut siitä => korjaantuu 10 minuutin kohdalla)
12:00: Miten stressi määritellään: mikä on stressiä?
13:40: Stressin kokonaiskuorma eli allostaattinen kuorma
20:00: Voiko stressi olla myös hyvä asia?
22:45: Miten stressi vaikuttaa hormoneihin?
26:35: Stressi ja kilpirauhashormonit
28:00: Miten stressi vaikuttaa laihtumiseen?
29:00: Stressi ja univaje
33:22: Mitä tarkoittaa stressin vähentäminen käytännössä? Vinkkejä ja esimerkkejä
45:40: Case-esimerkki: mitä jos vatsaongelmien syy onkin jossain muualla kuin vatsassa?
55:55: Millaiset vatsan tuntemukset ovat normaaleja ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota?
56:55: Optimaalinen kakka
1:00:00: Lisääkö liika tieto stressiä?
1:02:00: Miten vatsaa voisi hoitaa?
1:14:00: Miten elimistön liika happamuus vaikuttaa?
1:17:30: Mistä voi johtua kova turvotus?
1:24:00: Jos verensokeri heittelee, mitä kannattaa tehdä?
1:26:00: Miten paljon uskaltaa syödä pähkinöitä?
1:30:40: Hanskin keinot hyvään uneen rauhoittumiseen – mitä valmentaja tekee itse täyden päivän jälkeen?
Jos kaipaat tukea & inspiraatiota näiden asioiden käytäntöön viemiseen, tule mukaan maanantaina 7.3.2016 alkavalle Hyvän olon hormonidieetti -verkkokurssille. Kurssi keskittyy ensisijaisesti Hyvän olon hormonidieetti -kirjan oppien käytäntöön viemiseen. Mukaan pääsee vielä ensimmäisen kurssiviikon aikana. Tervetuloa, pian startataan!
Hyvän olon hormonidieetti -webinaari numero 1 on nyt pidetty! Hurjat 1600 kiinnostunutta ilmoittautui mukaan ja tallennettakin on katsottu jo Youtuben mukaan 6000 kertaa. Voikohan tuo luku pitää paikkaansa? Aivan käsittämätön lukema joka tapauksessa. Joni teki näppäränä miehenä webinaarin sisällysluettelon, jonka avulla voit kelata suoraan sinua kiinnostavaan aiheeseen. Sen löydät tämän postin lopusta. Alta pääset katsomaan webinaarin.
Muistathan rekisteröityä myös TOISEEN ja KOLMANTEEN webinaariin. Maanantaina 22.2.2016 toisessa webinaarissa aiheena on uni, hormonit ja laihdutus. Kolmannessa webinaarissa 2.3.2016 jutellaan stressin ja suolisto-ongelmien yhteydestä hormonitoimintaan ja näiden vaikutuksesta laihtumiseen – tai lähinnä siitä, miksi ne hankaloittavat laihtumista ja mitä niille voi tehdä. Kolmanteen webinaariin nappaan kaverikseni valmentajamm Hanna-Kaisa Ranisen, jolle nämä aiheet ovat valmennustilanteissa arkipäivää. Saamme arvokasta tietoa käytännön teoista joita Hanski auttaa valmennettaviaan tekemään ongelmien ratkaisemiseksi.
Vaikka sinun ei tarvitsisi laihduttaa, voi webinaareista olla silti iloa – samat asiat pätevät kehonkoostumuksen muuttamiseen ja hyvän olon saavuttamiseen ylipäätään.
Jos kirjan opit tuntuvat itselle tärkeiltä ja haluaisit viedä ne käytäntöön, suosittelen lämpimästi kahdeksan viikon Hyvän olon hormonidieetti -verkkokurssia. Kurssi starttaa 7.3.2016 ja voit varmistaa paikkasi jo nyt TÄÄLTÄ.
Webinaarin sisältö
00:00: Alkupuheet ja esittelyt
06:00: Valmennusfilosifiasta muutama sananen
07:15: Mikä on Hyvän olon hormonidieetti -kirja?
09:30: Taitojen opettamisesta ja ymmärryksen lisäämisestä
12:30: Esimerkkejä hormonitoiminnasta ja systeemeistä
15:30: Miten päästä eroon “vaikeasta laihduttamisesta” – onko helppo laihduttaminen mahdollista?
18:00: Miten päästään tilaan, jossa rasva palaa ja hormonitoiminta on tasapainossa?
EDIT: Tämä blogiposti sai paljon huomiota marraskuussa 2014, kun julkaisin sen. Koska aihepiirin ympärillä on ollut erityisen paljon keskustelua tänä syksynä valmennuksissamme – ja ”säästöliekki” tuntuu olevan jopa entistä yleisempi ilmiö – haluan nostaa tämän uudelleen sivujeni kärkeen. Toivottavasti tekstistä on sinulle apua, etenkin jos kamppailet väsymyksen ja ruoan rajoittamisen (tai huomaamattoman liian vähäisen syömisen) kanssa. -Kaisa
***
”Voikohan mulla olla kilpirauhasen vajaatoiminta tai testot matalalla? Väsyttää, eikä mikään oikein huvita. Treenikään ei kulje.”
Sain tällaisen viestin miespuoliselta ystävältäni kesällä. Vastasin hänelle, tuntien hänen historiansa ja treenityylinsä: ”Minkäs verran sä syöt? Tuleeko tarpeeksi hiilareita?”
”No hiilareita lähinnä treenin jälkeen. Ei mulla nälkä ole.”, hän vastasi.
”Kokeilepa lisätä ruokamäärää ja hiilareita joka aterialle. Huilaa vähän treeneistä. Katsotaan sit lisää.”
Meni viikko, sain tekstiviestin. ”Kiitos! Nyt on pirteä olo. Treeni kulkee ja testokin tuntuu olevan nousussa.”
Tarinan opetus? Väsymys ei todellakaan aina johdu hormonien epätasapainosta, jota pitäisi mitata tai lääkitä. Usein syy on jossain paljon arkisemmassa. Kuten siinä, että syö liian vähän. Ruokaa yleisesti, tai hiilareita.
Nimittäin hiilareita VOI syödä liiankin vähän. Itse asiassa varsin helposti. Kun hiilarimäärä putoaa liian alas, samoin käy usein ruoan energiamäärälle. Vähähiilarisella nälkä ei tule niin herkästi.
Meillä oli eilen Optimal Performancen tiimipäivä. Kävimme läpi valmennuksissa esille nousseita asioita. Valmentajamme kertoivat, että yksi yleisimmistä valmennusteemoista tällä hetkellä on hiilareiden lisääminen. Niitä pelätään aivan turhaan. Varsin moni elää edelleen siinä uskossa, että mahdollisimman vähän ruokaa & mahdollisimman vähän hiilareita on oikea tapa syödä (ja laihtua).
Mahdollisimman paljon ruokaa ja mahdollisimman paljon hiilareita – niin että kehonkoostumus pysyy samana tai paranee – on oikea tapa syödä. Tämä voi tarkoittaa eri ihmisille hyvin eri asioita. ”Paljon hiilareita” on hyvin suhteellinen käsite, riippuen jokaisen ihmisen omasta hiilarintarpeesta ja -sietokyvystä.
Liikkuja tarvitsee hiilareita
Liian pieni energiansaanti väsyttää. Myös liian vähäinen hiilarinsaanti väsyttää – etenkin aktiiviliikkujia ja stressaantuneita. Pitkäaikainen tärkkelyshiilareiden (riisi, pasta, peruna yms.) syöminen pelkästään treenin jälkeen tai satunnaisesti saattaa olla se syy, miksi puhti on poissa, treeni ei kulje, harjoittelusta ei palaudu ja mieliala on matalalla. Myös uni voi kärsiä liian matalasta hiilarimäärästä.
Hiilareita on saatava, jos meinaa pitää energiantuotannon, aineenvaihdunnan ja onnellisuuskemikaali serotoniinin tuotannon käynnissä. Pelkät rehut lautasella eivät riitä, jos treentehon pitäisi pysyä korkealla. Onpa hiilareilla muitakin suotuisia vaikutuksia: laatuhiilarit pitävät suolistopöpöt tyytyväisenä. Tämä puolestaan vaikuttaa mm. immuunijärjestelmämme toimintaan ja sitä kautta vireystilaan.
Vähähiilarinen on yleensä aluksi varsin mainio vireystilan nostaja. Kannatankin esim. vähähiilarista aamupalaa, jos aamuisin väsyttää, töissä pitäisi olla skarppina ja oma liikunta-aika osuu vasta iltaan.
Poikkeuksen tekevät aktiiviurheilijat, jotka usein tarvitsevat hiilareita myös aamupalalla. Ei-niin-aktiiviselle ihmiselle vähähiilarinen aamupala (ja usein myös lounas) toimivat mainiosti väsymyksen karkottajina. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koko ruokavaliosta pitäisi pudottaa hiilarit pois!
Stressi ja vähähiilarinen eivät sovi yhteen
Stressin aikana erittäin vähähiilarinen ruokavalio voi olla huono juttu. Stressi yhdistettynä hyvin matalaan hiilarinsaantiin – ja usein myös liian vähäiseen energiansaantiin – lisää adrenaliinin ja kortisolin eritystä ja heikentää kilpirauhashormonien toimintaa.
Itse epäilen, että tämä kombo oli osasyy oman aineenvaihduntani hajoamiseen. Vuonna 2005-2006 olin erittäin niukkaenergisellä fitness-kisadieetillä vuoden ajan. Syksyn 2006 SM-kisoihin dieettasin kolme kuukautta syöden maksimissaan 40 grammaa hiilareita päivässä, treenaten samaan aikaan vähintään kaksi tuntia päivässä. Dieettini ei kuulunut yhtäkään tankkauspäivää, jolloin hiilareita olisi syöty reilummin. Samaan syssyyn tein vielä diplomityötäni. Tällä yhdistelmällä taisin rakentaa pohjat seuraavien vuosien pahoinvoinnilleni.
Koska olin voinut kisadieettini ajan erittäin hyvin, mieleeni jumittui ajatus siitä, että VHH-ruokavalio on minulle paras ruokavalio. Siksi jatkoin sinnikkäästi hiilareiden rajoittamista vuosien ajan.
Olin VVH-uskossa. Ajattelin, että se on ratkaisu lähes kaikkeen ja sopii lähes kaikille.
Minua hävettää, että olen ohjeistanut tällä tavoin myös monia asiakkaitani. Ne laihtumista tavoittelevat valmennettavat, jotka eivät syystä tai toisesta jatkaneet esim. viiden valmennuskerran jälkeen kanssani, ovat voineet jäädä siihen käsitykseen että hiilareita pitäisi rajoittaa lopun ikää. Tämä ei ole totta.
Edelleenkin voin itse parhaiten melko vähähiilarisella ruokavaliolla. Minusta ei ikinä tule sellaista hiilarinpuputtajaa, että 70 prosenttia ruokavaliostani olisi hiilareita. Ruokavaliossani on edelleen viikottain päiviä, jolloin ainoat hiilarinlähteet ovat vihanneksia. Mutta enää en usko, että en vain voi syödä ollenkaan hiilareita (siis muita kuin vihanneksia ja marjoja).
Erittäin vähähiilarinen ruokavalio on hyvä rasvanpolton käynnistäjä, mutta loppuiän ruokavalioksi siitä on nykyisessä elämänrytmissä vain harvoille.
Kehotyyppi vinkkaa hiilarintarpeesta
Meitä on toki erilaisilla hiilarin sietokyvyillä varustettuna, mutta yhteistä on se, että kaikki tarvitsevat hiilareita – oman elimistönsä tarpeen mukaan. Hiilareilla tarkoitan tässä nyt yhteisesti kaikkia hiilarinlähteitä: vihanneksia, marjoja, hedelmiä, tärkkelyksiä, maitotuotteiden hiilareita jne. Minimimääränä hiilareiden saannille pidetään 130 grammaa päivässä ja sekin on suurelle osalle vielä liian vähän, etenkin jos harrastaa kuormittavaa liikuntaa.
Tässä Precision Nutritionin mainiossa infografiikassa on havainnollistettu sitä, miten erilaisten kehotyyppien ruokavaliot kannattaisi koostaa. Alla olevat kuvat on leikattu siitä. Klikkaamalla kuvia pääset tutkimaan koko infografiikkaa.
Nyt tätä lukiessasi kannattaa pitää mielessä, että jos olet nainen, et välttämättä ole O-tyyppi vaikka luuletkin niin. Sata prosenttia miehistä ei myöskään ole lihaksikkaita V-tyyppejä, kuten he saattavat luulla. Naisten ja miesten kehonkuvat harvoin pitävät paikkaansa. Naiset luulevat olevansa lihavampia kuin ovat ja miehet luulevat olevansa hoikempia / lihaksikkaampia kuin ovat. Tämä on ihan tutkittu juttu.
Minusta kehotyyppejä kannattaa ajatella jatkumona. Erittäin harva on suoraan esim. O-tyyppi, useammin kyseessä on V- ja O-tyypin välimuoto. Tällöin esim. passiivinen V-O-painonpudottaja saa hyviä tuloksia suht vähähiilarisella ruokavaliolla, mutta aktiivisesti liikkuva V-O tai O tarvitsee hiilareita palautuakseen treeneistä ja polttaakseen rasvaa tehokkaasti.
On sanomattakin selvää, että V-tyypin fyysistä työtä tekevä ja kuormittavaa kilpaurheilua harrastava tarvitsee eri määrän hiilareita kuin toimistokopissa päivät pitkät istuva O-tyypin ylipainoinen henkilö. Olemme yksilöitä, niin elimistön toiminnan kuin myös aktiivisuustason ja stressinsietokyvyn suhteen.
Miten hiilareita nostetaan?
Jos olet kitkuttanut vähähiilarisella tai yrittänyt rajoittaa hiilareita jo pidemmän aikaa etkä saa niitä tuloksia joita haluaisit saada, voi olla aika kokeilla jotain muuta.
Paranna ensin hiilareiden laatua. Suosi pääasiassa hitaasti imeytyviä tärkkelyshiilareita kasvisten ja marjojen lisänä. Treenien jälkeen sopivat myös nopeat hiilarit kuten banaani, taatelit ja valkea riisi.
Usein liian vähäinen hiilarinsaanti johtaa siihen, että ennen pitkää pakottava sokerinhimo vie karkkipussille. Jos esimerkiksi ahmaisee yhdessä illassa 400 gramman karkkipussin, olisi paljon fiksumpaa ollut ajoittaa tuo sama hiilarimäärä vaikkapa bataatista, täysjyväriisistä ja täysjyväleivästä tasaisesti parin päivän ajalle.
Jos väsymys vaivaa, liikunta kuuluu olennaisena osana arkeesi ja oma hiilarinsaanti rajoittuu tällä hetkellä pelkkiin kasviksiin ja hedelmiin tai kasviksiin + treenin jälkeen syötäviin hiilareihin, tee näin:
Jos pelkäät painon pompsahdusta, lisää tärkkelyshiilareita hitaasti. Tärkkelyshiilareita ovat esimerkiksi bataatti ja täysjyväriisi. Aluksi parhaita aikoja ovat treeniä ympäröivä aika ja ilta. Esimerkiksi edellisessä blogipostissani oli tasaisen verensokerin esimerkkipäivä, jossa hiilareita oli ilta-aterialla (joka sopisi treenin jälkeiseksi ateriaksi) ja iltapalalla. Jos syöt nyt hiilareita treenin jälkeen, lisää annos myös iltapalalle. Iltahiilarit parantavat unta, sillä ne vaikuttavat serotoniinin tuotantoon. Nukut syvemmin ja palaudut treeneistä paremmin. Sen jälkeen 4-7 päivän jälkeen lisää toinen annos välipalalle tai lounaalle. Nosta näin hiilareita ylöspäin vähitellen.
Kun hiilareita lähdetään nostamaan, on naisille sopiva kerta-annos noin 25-30 grammaa hiilaria ja miehille 50-60 grammaa hiilaria. Esimerkiksi lautasellisesta kaurapuuroa (35 grammasta kaurahiutaleita) banaanilla, kanelilla ja raejuustolla saa noin 45 grammaa hiilareita.
Jatka näin 1-2 viikkoa ja tarkista tilanne. Missä mennään? Onko olo erilainen? Onko vyötärölle tullut lisää tavaraa? Muista, että jos olet rajoittanut hiilareita pitkään, ovat kehosi glykogeenivarastot tyhjemmät kuin hiilareita päivittäin syödessäsi. Paino saattaa pompahtaa hieman ylöspäin (sillä jokainen hiilarigramma imee samalla 3g vettä), mutta painonnousu tasaantuu kyllä. Tutkiskele olotilaasi ja havannoi miten homma etenee.
Vain kokeilemalla voit oppia, mikä sinun kehollesi toimii parhaiten.
Huom: Tämän blogipostin tarkoitus ei ole sanoa, että VHH-ruokavalio olisi huono ruokavalio. Osalle se sopii mainiosti. Jos olet virkeä, palaudut urheilusta hyvin, nukut hyvin, vatsasi toimii loistavasti, aineenvaihduntasi pelaa, pääkroppa on skarppi ja painosi on normaalilukemissa (ja syöt VHH-ruokaa) – jatka ihmeessä! Pointtina on tuoda esille asiaa, jonka olemme havainneet valmennuksissa: jokaisen ihmisen ei tarvitse ja kuulu olla vähähiilarisella ruokavaliolla. VHH sopii erinomaisesti niille, joilla on leppoisa elämänrytmi, paino nousee herkästi hiilareita lisätessä ja elimistöä painaa mahdollisesti esim. sukurasite kakkostyypin diabeteksesta.
*****
Kaipaatko lisää apua? Oikotie Optimaaliin 2.0 -verkkokurssille pääsee nyt mukaan!
Kuulostaako tutulta?
Olet yrittänyt elämäntapamuutosta jo monta kertaa
Tiedät terveellisestä elämästä ehkä kohtuullisesti (tai jopa paljon), mutta tieto ei näy käytännön elämässäsi
Haluaisit laihtua, mutta tulosta ei tule
Makean- tai suolaisenhimo on säännöllinen kaverisi
Syöt epäsäännöllisesti eikä ruokailutottumuksissasi tunnu olevan ”rotia”
Nykyiset liikunta- ja ravintotottumuksesi eivät tuo sinulle haluamiasi tuloksia
Et tunne olevasi paras versio omasta itsestäsi
Arkesi tuntuu kaoottiselta, eivätkä terveelliset elämäntavat ole mukana rutiininomaisesti
Mielialasi kaipaa kohennusta
Stressiä on liiaksi, mutta et tiedä mistä päästä lähtisit purkamaan sitä
Tiedät että sinun pitäisi ottaa itseäsi niskasta kiinni, mutta siirrät asiaa eteenpäin jatkuvasti
Flunssat ja muut pöpöt tarttuvat sinuun herkästi
Tiedät, että jos jatkat näin, ei tilanteesi vuoden tai viiden vuoden kuluttua ole ainakaan nykyistä parempi.
Jos tunnistit itsesi edellisestä listasta, tämä valmennus on tehty sinulle. Siihen on kiteytetty valmennusosaamisemme monen vuoden ajalta – joka ikinen OO-valmennus on aina hieman parempi, sillä muokkaamme sisältöä jatkuvasti. Tule mukaan – nähdään pian ensimmäisissä tehtävämoduuleissa, ne ovat heti käytössäsi kun kirjaudut sisään! Lisätietoja & ilmoittautumaan pääset täältä.
Kello soi 5.02. Tänään on aika lähteä Mikkeliin, jonne meno vaatiikin hiukan monimutkaisempaa sompailua VR:n matkavälineillä. Joni keittää aamukahvit ja paistaa luomujauhelihaa, minä laitan itseni sillä välin valmiiksi. On yllättävän virkeä olo. Edellisenä iltana ennakoin aikaista herätystä menemällä nukkumaan jo kello 21 jälkeen.
Juomme aamupalaksi edellisenä iltana tehtyä mustikka-mansikka-puolukka -smoothieta, syömme lihaa ja juomme aamukahvit höpötellen niitä näitä (täällä lisää tyypillisestä aamupalastani). Smoothiehen olen laittanut pakurikääpäteetä nesteeksi ja sekaan D3-vitamiini-tippoja, maitohappobakteereja (avaamalla pari kapselia smoothien sekaan) ja viherjauhetta. Vastustuskyky on kovilla, kun olen koko ajan reissussa ja isojen ihmisjoukkojen keskellä, eikä tässä stressiltäkään voi välttyä. Ennen sairastelin koko ajan, mutta en enää. Täältä löydät muita hyväksi havaitsemiani ravintolisiä ja viherjauheita. Monia saa ihan suomalaisista luontaistuotekaupoista.
Joni vie minut asemalle ja juna lähtee kohti etelää seitsemän paikkeilla. Junassa saan tsemppausta sattumalta viereen istahtavalta tutulta, jonka kanssa jutustelemme hänen ravitsemusopinnoistaan ja Eckhart Tollen kirjoista. Minun täytyy kuitenkin tehdä junareissun ajan töitä, koska olen luvannut tiimilleni kasaavani vihdoin painokelpoisen tuote-esitteen Optimal Performancen myymistä ravintolisistä. Pienessä firmassa jotkut asiat vain jäävät roikkumaan eikä kaikelle koskaan tahdo olla aikaa. Nyt yritän hoitaa tämän aivan liian kauan odottaneen tehtävän valmiiksi. Laitan blogiini myös sähköpostiini eilen kolahtaneen lukijakertomuksen, joka sai hymyn huulille.
Junassa syön varhaisen lounaan jonka olen pakannut mukaan. Edellisenä iltana tekemässäni salaatissa on tammenlehtisalaattia, naudanpaistia, kelp-merilevää, lehtikaalisipsejä murusteltuna ja inkamarjoja. Jälkkäriksi juon kahvin ja syön pari palaa raakasuklaata. Minulla on yleensä laukussa mukana vähän jotain hyvää. Näin sorrun enää harvemmin hölmöihin herkkuihin jotka syömishetkellä tuntuvat hyvältä idealta, mutta joista tulee myöhemmin paha olo.
Kahden junanvaihdon ja pakkasen pureman nenän saattelemana saavun Mikkeliin kello 11. Olen katsonut etukäteen kaupungin salitarjontaa ja ilokseni huomannut, että Fressi löytyy myös Mikkelistä. Tampereella treenaan nimittäin Fressi Sykkeellä ja sama jäsenyys käy kaikilla Suomen Fressi-saleilla. Käyn tekemässä intensiivisen reilun puolen tunnin treenin. Se menee näin:
Teen A-liikkeet putkeen ja lepään 30 sekuntia, toistan kierrokset kolmesti. B- ja C-liikkeitä kaksi kierrosta molempia samaan tapaan. B-kierrosten välissä 30 sekuntia lepoa ja sama juttu C-kierrosten välillä. Hiki tulee ja olo on loistava. Lyhyillä palautumisajoilla voi saada kasvuhormonin eritystä kiihtymään jolloin kudokset uusiutuvat (emmekä vanhene ennenaikaisesti) ja rasvanpoltto kiihtyy.
Treenin aikana otan BCAA-aminohappoja, jotka antavat lihaksille välitöntä energiaa. Palautumisjuoma jäi kotiin, joten treenin jälkeen juon mukaan ottamaani smoothieta ja otan lisää BCAA:ta (niitä minulla on aina käsilaukussa, koska ne auttavat pitämään pääkopan skarppina vaikka joskus ateriaväli venyisi). Vatsani ei enää tykkää heraproteiinista joten tavallisesti käytän palautumisjuomana kasvipohjaista Sun Warrior Blend -proteiinijauhetta banaanin tai taatelien kera.
Luento alkaa kello 13. Sitä ennen puhelimen karttasovellus on kävelyttänyt minut väärään paikkaan, mutta adrenaliiniryöpyn saattelemana ehdin ajoissa (ja hikisenä) kirjastolle. Kirjaston videotykkikin on rikki ja pöydällä nököttää pikkuruinen varatykki. Tämän päälle kuulen vielä, että luento ei voikaan kestää kahta tuntia koska kirjasto sulkeutuu silloin kun luennon on määrä loppua. Joudun siis tekemään vielä viime hetken muutoksia ja harmikseni moni aiemmilla luennoilla ajatuksia herättänyt luentokalvo saa jäädä väliin. Yllättäviä tilanteita mahtuu aina reissuille.
Kuva on Oulun luennolta ma 14.1.2013
Saliin on kerääntynyt onnekseni mukavasti väkeä, ei siis tullut turhaan käytettyä kokonaista lauantaipäivää reissaamiseen. Tällä luennolla miehiä on selvästi vähemmän kuin muissa kaupungeissa. Yleisökysymykset ovat hyviä ja ihmisiä jää juttelemaan vielä luennon jälkeen. Signeeraan kirjoja ja vastailen kysymyksiin.
Olen tosi iloinen siitä vastaanotosta jonka nämä kirjani ovat saaneet. Minusta se kertoo kahdesta asiasta: 1) ihmiset ovat valveutuneita ja haluavat itsenäisesti lähteä parantamaan oloaan ja 2) nykyiset keinot terveyden ja hyvän olon löytämiseen eivät ole riittäviä (ja keinoiksi tarjoillaan valitettavan usein lääkkeitä, ruoansulatusjogurtteja, pussikeittodieettejä ja ties mitä). Moni on kiittänyt erilaisesta lähestymistavasta terveyteen ja kansantajuisesta kielestä kirjoissa.
Tähän mennessä jokaisella näistä luennoista on kysytty yksi sama kysymys:
”Mitä pitäisi tehdä, kun on kilpirauhasen vajaatoiminta, Thyroxin on ollut jo kauan käytössä mutta oireet pysyy ja olo on huono?”
En jotenkin pysty käsittämään, miten tähän asiaan ei puututa terveydenhuollossa. ”Arvot on viitteissä, kaikki on hyvin.” Entä jos kaikki ei ole hyvin? Kyllä ihminen tietää milloin voi hyvin ja milloin ei.
Jokaisella luennolla kerron saman tarinan: en ole lääkäri enkä siksi voi sanoa mitä kenenkin pitäisi tehdä. Mutta voin kertoa millainen tilanne minulla oli ja miten sain siihen avun. Se löytyy kilpirauhasseikkailustani täältä blogista. Eli ongelmana voi olla se, että jos ei koskaan tutkita mihin muotoon kehoon lisätty T4-hormoni elimistössä muuntuu, voi puolet totuudesta jäädä näkemättä.
T4-hormoni eli tyroksiini voi muuntua kudoksissa aktiiviseen T3-muotoon tai edellisen vaikutuksia estävään rT3-muotoon (käänteinen T3). Käänteisen T3-hormonin muodostus lisääntyy esim. infektion, sairauksien ja kroonisen stressin aikana. Jos keho jää tähän ”jarruhormonia” muodostavaan tilaan, voi lopputulos olla se että T4:n muuntuminen rT3-muotoon jatkuu, T3-taso jää alas ja aineenvaihduntaa aktivoivia vaikutuksia ei saada. Tilannetta voi verrata siihen, että ajat autolla käsijarru pohjassa. Autossa ei sinänsä ole mitään vikaa mutta käsijarru estää vauhdilla liikkumisen tai ainakin hankaloittaa sitä suuresti. T3 voi olla myös normaalilla tasolla, mutta jos T3/rT3-suhde on pielessä, voivat oireet edelleen olla päällä.
Minulla oli Armourin (T4:ä ja T3:a sisältävä kilpirauhaslääke) juuri näin: T3 oli jo hyvällä tasolla mutta rT3 oli noussut vieläkin enemmän ja näiden kahden suhde oli pielessä. Oireita oli edelleen enkä tuntenut olevani oma itseni. Vasta näiden solmujen purkaminen ns. rT3-puhdistuksen kautta vei mukanaan kaikki oireet. Nykyisin mitään vajaatoiminnan oireita ei enää ole, kunhan pidän stressinhallinnasta huolen. Minulla on edelleen käytössä pelkkä T3-lääkitys eli Liothyronin. Sen kanssa stressinhallinta onkin erittäin tärkeässä roolissa, koska pelkkä T3-lääke voi olla sydämelle rankka jos stressitaso on hyvin korkea. Minulla on kuitenkin käytössä kaikki luennoillakin läpikäymäni stressinhallintakeinot ja koen voivani nykyisin tosi hyvin. 🙂
Olen kuullut mitä rohkaisevampia ja toisaalta mitä surullisempia tarinoita tämän luentokiertueen aikana. Ihmisiä, jotka ovat saaneet itsensä ja parhaimmillaan myös läheisensä mahtavaan kuntoon kirjojen opeilla. Ja myös ihmisiä, jotka ovat kiertäneet lääkäriltä toiselle vuosien ajan saamatta apua ongelmiinsa. On niitä, joille on määrätty mielialalääkkeitä, happosalpaajia, unilääkkeitä ja ties mitä vuodesta toiseen eikä koskaan ole tarkemmin yritetty selvittää missä huonon olon syy oikein piilee. On niitä, jotka eivät ole kymmeneen vuoteen nukkuneet kunnolla. Mutta monella luennolla on myös ollut varsinkin keski-ikäisiä naisia, jotka ovat käyneet kiittämässä kirjojen uniosioista. Saan ilokseni tämän tästä seuraavanlaisia yksityisviestejä Facebookissa tai kasvokkain luennoilla: ”Hormonitasapaino-kirjasi on loistava. Itse pääsin unettomuudesta eroon ohjeillasi!” (lainaus erään naisen viestistä)
Paljon on niitä, jotka kysyvät minulta kysymyksiä joihin oma pätevyyteni ei mitenkään voi riittää. Kuinka minä voisin osata auttaa ihmisiä, joita erikoislääkäritkään eivät ole osanneet auttaa? Joskus en voi sanoa muuta kuin kehottaa kääntymään funktionaalisen lääketieteen lääkärin puoleen. Googlettamalla löytyy heistä enemmän tietoa. Ilman näitä laajemmin ihmisen kehon toimintaa katsovia lääkäreitä olisin varmasti itsekin jäänyt vaille apua.
Neljältä hyppään taas junaan. Jatkan työhommien parissa ahkeroimista. Minulta odotetaan kommenttia newyorkilaisen Daily Health Newsin juttuun ystävänpäiväsuklaasta. Jutun koostaja oli törmännyt Precision Nutrition -sivuilla artikkeliini terveellisen suklaan valmistuksesta ja nyt tämä miljoonalevikkinen lehti halusi haastatella minua heidän ystävänpäivän herkuttelua käsittelevään juttuunsa. Netti kyllä saa aikaa mitä ihmeellisimpiä asioita, tällainen on todella absurdia. Suklaa-alkemisti Jaakko Halmetoja olisi kyllä ollut tähän juttuun paljon osuvampi asiantuntija.
Kun olen saanut töistä tarpeekseni, siirryn lukemaan Textbook of Functional Medicine -kirjaa. Helmikuussa Floridassa järjestettävä Cardiometabolic Advanced Practice Module on ensimmäinen funktionaalisen lääketieteen jatkokursseista joita käyn ulkomailla. Sitä ennen täytyy opiskella ennakkomateriaaleja läpi sydän- ja verisuoniterveydestä. Tämä on tärkeä aihe. Sydän- ja verisuonisairauksien hoitokustannukset ovat Suomessa vuosittain noin 918 miljoonaa euroa, joka on 17 prosenttia kaikista hoitokustannuksista. Itse uskon, että paremmalla stressinhallinnalla ja ruokavaliolla iso osa näistä ongelmista voitaisiin estää. Kolesterolilääkkeet eivät ole ratkaisu ongelmiin. Puolella sydänkohtauksen saavista on normaali kolesterolitaso.
Ensimmäistä kertaa tutustuin funktionaalisen lääketieteen aiheisiin vuonna 2009 BioSignature-kurssien ja sydän- ja verisuonitauteihin erikoistuneen lääkäri Mark Houstonin Cardiovascular Seminar -kurssin kautta. Myöhemmin kävin Suomessa kuusi Paula Heinosen kurssia. Institute for Functional Medicine on funktionaalisen lääketieteen ”alkulähde” ja nyt opiskelen siis IFM:n kursseja läpi. Viime toukokuussa kävin viiden päivän Applying Functional Medicine in Clinical Practice -kurssin Lontoossa. Nämä ulkomailla käydyt kurssit menevät kyllä selvästi syvemmälle aiheeseen ja etenkin opettavat käyttämään funktionaalisen lääketieteen työkaluja valmennustyössä.
Olen kuullut joidenkin sanovan, että ”hyvähän sen Kaisan on opiskella ja teettää testejä kun sillä on rahaa”. Tämä ei ihan pidä paikkaansa. Olen tehnyt todella kovasti töitä sen eteen että pystyn käymään kursseja maailmalla. Kaikki koulutukseni olen maksanut itse säästämilläni rahoilla. En todellakaan ole mikään kultalusikka suussa syntynyt porvarisperheen lapsi.
Olen myynyt omia tavaroitani, asunut koulutusreissuilla tuntemattomien ihmisten kodeissa ilmaiseksi ja nukkunut mitä ihmeellisimpien hostellien mixed dorm -huoneissa (mm. vieressä) koska rahaa ei ole ollut kuin kurssimaksuun ja lentoihin. Olen ajanut lainatulla pyörällä koulutuspaikalle kun vuokra-autoon tai taksiin ei ole ollut rahaa. Olen halunnut niin kovasti oppia näitä asioita että olen ollut valmis sietämään epämukavuutta, kuten budjettimatkailua halvoilla busseilla tai heräämistä kattilankansia yhteen hakkaavien lasten aamukonserttiin hotellihuoneen hellän syleilyn sijaan. Visa on ollut tapissa moneen otteeseen. Tämä tuleva Floridan kurssi on ensimmäinen, jonka aikana raaskin yöpyä kurssihotellissa.
Uskon, että kun jotain haluaa todella kovasti, siihen pystyy kyllä. Mutta joskus se vaatii hirvittävän paljon töitä ja vaivannäköä.
Junassa syön evääksi tekemäni toisen salaatin, jossa on tammenlehtisalaattia, naudanpaistia, cashew-pähkinöitä, omenaa ja saksanpähkinäöljyä.
Kun kello lähestyy kahdeksaa, häämöttää Tampere jo ihan lähellä. Joni hakee minut asemalta ja niin on tämäkin luentopäivä paketissa, kolmetoista tuntia sen jälkeen kun aamulla lähdin Tampereelta. Illalla rauhoitan kehoa ottamalla Yin Mag -valmistetta, joka sisältää mm. kehoa rauhoittavaa tauriinia ja magnesiumia. Nukun hyvät ja pitkät unet heräämättä kertaakaan. Sunnuntai on vapaapäivä, tiedossa on ulkoilua, joogaa ja kotoilua.
Joni on ollut mahtavasti apuna tämän luentokiertueen ajan vieden ja hakien minua mitä ihmeellisimpiin aikoihin junalle ja kotiin. Kiitoksen ansaitsee muutenkin koko tiimimme. Ilman näitä ihmisiä ympäri Suomea reissaaminen ei olisi mahdollista.
Suuri kiitos myös niille kirjastoille, jotka ovat suhtautuneet luentoihin kannustavasti ja olleet mukana antamalla tiloja käyttöön. Esimerkiksi Pasilan kirjaston henkilökunta on jäänyt lämpimästi mieleen. Kajaanissa myös luennon järjestänyt Eino Leino -seura ja kaupunginkirjasto ansaitsevat maininnan. Siellä nimittäin kannettiin luentosaliin kirjaston kaikki tuolit jotka vain jostain huoneiden perukoilta löytyivät.
Luennot ovat vaivasta huolimatta juttu jonka olen halunnut tehdä. Koen että minulla on velvollisuus levittää tätä tietoa, joka on muuttanut oman elämäni paremmaksi. Uskon että ihmisten saamat oivallukset ja mahdollisuus terveempään, antoisampaan ja pidempään elämään ovat sen arvoisia. Tiedän että kaikilla ei ole rahaa valmennuksiin ja silloin tällainen luento saattaa kirjastosta lainatun kirjan ohella olla ainoa mahdollisuus saada lisää tietoa asiasta ja ehkä päästä kysymään se oma ja tärkeä kysymys. Olkoot nämä luennot vaikka sitten minun hyvä työni tälle vuodelle.
Jos olet ollut jollain maksuttomalla luennolla kuuntelemassa, toivon että viet hyvää eteenpäin ja annat vaikka kirjani jollekin ystävällesi lainaan.
Tämän kiertueen jälkeen otan jälleen aikaa itselleni ja keskityn hetkeksi ystävien tapaamiseen, omiin treeneihin ja Optimal Performancen töihin (kuten maaliskuussa Tampereella ja Helsingissä alkavan Terveys & Tasapaino -valmennuksen valmisteluun). Kevään aikana edessä on myös uuden kirjan kirjoittaminen.
Mutta ennen näitä vielä Pori ja toiseen kertaan Helsinki.
Kirjani deadlineen on enää pari hassua vuorokautta. Olen tehnyt pidempiä työpäiviä kuin koskaan. Samalla työn suorituskykyni on pysynyt uskomattoman hyvänä enkä ole taipunut stressin alle. Nukun sikeästi ja nukahdan heti kun menen sänkyyn. Tämä on ihan uutta – edellisen kirjan kirjoituksen loppuvaiheessa stressin fysiologiset vaikutukset tuntuivat paljon selkeämpinä. Olen innostunut ja energinen, ja vaikka paikat tässä kohti alkaa olla jo vähän puuduksissa istumisesta, jaksan tsempata täysillä loppuun.
Kirjan kanssa piisaa hoppua, mutta en kuitenkaan malta olla kertomatta mitä ihanaa on tulossa 🙂
Kesäkuussa olin upeassa Villa Mandalan retriittikeskuksessa viikonloppukurssilla. Tuo muutaman päivän loma oli yksi koko kesäni kohokohdista. Kurssi jonka kävin oli jooga- ja meditaatio-opettaja Jenni Kauppilan Rakkausretriitti. Huikea, huikea viikonloppu. Kirjoitan siitä jossain vaiheessa enemmän. Viikonloppu vaikutti minuun niin syvästi, etten ole saanut sanoja paperille. Monesti olen yrittänyt aloittaa, mutta en tiedä kuinka tuota kurssia voisi kuvata, sillä sanat eivät tee oikeutta niille tunnelmille ja oivalluksille joita siellä syntyi.
Kävellessäni Villa Mandalan suureen saliin kehoni lävitse kulkivat kylmät väreet – niin upea tunnelma tuossa paikassa oli.
Tuossa hetkessä tiesin, että täällä haluan itse järjestää unohtumattoman viikonloppukurssin, jossa osallistujat pääsevät rentoutumaan ja rauhoittumaan oman hyvinvointinsa äärelle.
Toivon ja tiedän, että juuri ne oikeat ihmiset joita tämän kurssin sisältö ja Villa Mandalan verkkosivujen kautta välittyvä tunnelma sykähdyttävät, lähtevät mukaan. Nähdään lokakuussa! 🙂
Tervetuloa viettämään kanssani unohtumatonta viikonloppua Villa Mandalaan 5.-7.10.2012!
Syökö stressi luovuuden ja innostuksen työhön? Nukutko yhtä vähän kuin abiturientti ennen yo-kirjoituksia? Häviääkö suklaalevy illassa tai mäyräkoira viikonlopussa huomaamatta? Oliko seksi mielessä viimeksi edellisellä vuosituhannella?
Tule viikonloppukurssille tarkastelemaan hormonitasapainoasi: se muovaa terveyttäsi, ajatuksiasi, valintojasi ja vartaloasi. Hormonit vaikuttavat koko elämääsi joka hetki.
Moni meistä on tietämättään kiitotiellä kohti kroonista sairautta, kuten kakkostyypin diabetestä tai kilpirauhasen vajaatoimintaa. Viikonloppukurssilla opit tiedostamaan ajoissa ruokavalion ja elämäntapojen vaikutukset hyvinvointiin ja hormonitasapainoon. Näet käytännössä, kuinka helppoa valintoja on tehdä ja kuinka muutokset vaikuttavat jo muutamssa päivässä energiatasoosi.
