Pidin ilmaisen webinaarin sunnuntaina 13.1.2019. Aiheena oli ”Kun elämäntapamuutos tuntuu mahdottomalta, kuinka siinä voi onnistua?” Kuvanlaatu on näköjään videolla harmillisen huono, mutta ääni kuuluu – laita siis vaikka kuulokkeet korviin ja lähde kävelylenkille samalla kun kuuntelet!
”Olen osallistunut 2 kertaa Hyvän olon hormonidieettiin ja Tribe-valmennus pyörii edelleen. Joka kerralla olen tuskastunut, kun en ole saanut mitään aikaiseksi. Vasta hiljan olen tajunnut, että olen ollut liian stressaantunut ja väsynyt, eikä mieli ole ollut mukana.”
Tässä on tärkeä pysähtymisen paikka monelle, jos oma ylipaino ärsyttää, mutta asialle ei saa pysyvää ratkaisua. Jos tunnistat itsesi Annan sanoista, kannattaa ehdottomasti kuunnella webinaarini. Olet nyt ihan oikeassa valmennuksessa, purkamassa tätä väsymystä ja stressiä, ihan kuten Annakin. Sen jälkeen on helpompi onnistua myös painonpudotuksessa.
Puhuin webinaarissa mm. laihtumisen esteistä, stressistä, unesta, tavoista ja hormoneista. Siitä, miten elämäntapamuutos useimmiten epäonnistuu, koska elämään ei ole raivattu sille tilaa ja koska sen tiellä on myös fysiologisia esteitä kuten ihan liian suurta stressikuormaa, tai univajetta.
Linkin saa jakaa kavereille – etenkin niille ikilaihduttajille, jojottajille, aina väsyneille sekä turhan paljon elämästä nautiskeleville (ja sitten olomuotoaan ja kipujaan voivotteleville).
Tässä vielä webinaarin kuvaus:
Mitä se edellyttää, että löytää pysyvämmän tavan pitää itsestään huolta?
Entä se, että pääsee eroon ylimääräisistä kiloista ilman itsensä rääkkäämistä?
Elämäntapamme vaikuttavat arjen jaksamiseen ja mm. elimistön aineenvaihduntaan ja hormonitoimintaan. Nämä puolestaan vaikuttavat siihen, kuinka helposti laihdut tai lihot.
Tässä webinaarissa käyn läpi, mitä pysyvän elämäntapamuutoksen tekeminen tarkoittaa. Opit tuomaan arkeesi lisää tapoja, joiden sivutuotteena paino laskee sopiviin lukemiin ja jaksat paremmin.
”Kuvittele lääkäri, joka tietää unesta melkein kaiken mahdollisen ja joka on jopa maanisuuteen asti kurinalainen niin, että pystyy paastoamaan pitkiäkin aikoja. Jopa hänellä, jonka lähtökohdat ovat näin suotuisat, voi olla vaikeuksia pitää kiinni terveellisistä elämäntavoista univajeen kuorman alla. Ei ihme, että suurin osa meistä, jotka emme ole kontrolloinnin puolijumalia, sortuu nopeasti.”
Näin vitsaili unitutkija Matthew Walker lääkäri Peter Attian podcast-haastattelussa, kun Attia kertoi vähäunisten öiden jälkeisistä hankalista päivistään. Attia totesi himoitsevansa univajeisena pitsaa aamiaiseksi – mutta pystyy pitämään ruokailunsa kurissa tarkalla suunnittelulla, koska tiedostaa taipumuksensa.
Tutkimusten mukaan uni ja erityisesti univaje vaikuttaa monilla tavoilla syömiseen, liikkumiseen ja moneen muuhun painonhallintaa säätelevään asiaan, mm. kylläisyys- ja nälkähormoneihin.
Hyvin nukkuneena:
– teemme parempia valintoja ravinnon suhteen
– syömme vähemmän energiamäärällisesti
– kulutamme enemmän energiaa
– meillä on suurempi motivaatio liikkua ja
– treenaamme intensiivisemmin.
Univajeessa emme harrasta esimerkiksi liikuntaa yhtä todennäköisesti kuin hyvin nukkuneena. Ja jos urheilemme, treeni ei ole yhtä tehokasta kuin kunnon unien jälkeen. Väsymme urheillessa jopa 30 prosenttia nopeammin kuin riittävän unen jälkeen. Maitohappoa kertyy enemmän ja keuhkojen hapenottokyky kärsii.
Vain kuusi tuntia yössä nukkuvat ihmiset saavat ruuasta tutkimusten mukaan suuremman määrän kaloreita kuin riittävästi nukkuvat. Huonosti nukkunut syö huomaamattaan vuorokaudessa jopa 200–500 kaloria enemmän. Tämä voi tarkoittaa jatkuvaa, hidasta painonnousua tai merkittäviä vaikeuksia saada painoa laskemaan. Univajeessa nimittäin myös ravinnon laatu kärsii: himoitsemme epäterveellistä syötävää ja valitsemme herkemmin sipsejä kuin salaattia.
Muutokset syömisen säätelyssä näkyvät jopa aivokuvissa. Kun vähän nukkuneille näytettiin tutkimuksessa kuvia erilaisista ruuista, aivojen alkukantaisemmat osat reagoivat voimakkaasti runsaskalorisiin ruokiin. Väsyneenä etuaivolohkon, joka normaalisti pitäisi mielihalut kurissa, toiminta vaikeutuu.
Hormonaaliset muutokset voivat olla osasyy energiansaannin suurenemiseen väsyneenä. Tutkimuksen mukaan ihmisillä, jotka nukkuvat viikon ajan 4–6 tuntia yössä, kylläisyyshormoni leptiinin eritys laskee. Leptiini kertoo aivoille, kun olemme kylläisiä, ettei enää tarvitse syödä. Vastaavasti nälkää viestivää hormonia, greliiniä, erittyy univajeessa enemmän. Väsyneen aivot luulevat, että täytyy syödä enemmän kuin oikeasti pitäisi.
Kuten Walker ja Attia podcastissa toteavat, koskaan ei ole liian myöhäistä alkaa nukkua paremmin. Vaikka olisi kärsinyt uniongelmista pitkään, sen ei tarvitse tarkoittaa, ettei tilanne voisi parantua. He vertaavat tilannetta siihen, kun pitkään tupakoinut lopettaa ja terveydentila alkaa parantua: joskus se johtaa laajempaan muutokseen, koska muutos olossa voi motivoida parantamaan muitakin elintapoja.
Hyvän olon hormonidieetti -verkkokurssillani opetellaan yhdessä terveyttä ja painonhallintaa tukevia tapoja, joista yksi on riittävä uni. Sitä pääsee parantamaan heti ennakkomateriaalien avulla, jotka ovat heti näkyvillä kun ilmoittaudut mukaan.
Virallisesti aloitamme Hyvän olon hormonidieetti -valmennuksen 6.1.2020. Ennen vuodenvaihdetta pääset mukaan ennakkohinnalla 79 euroa, sen jälkeen hinta nousee normaaliin 99 euroon. Lämpimästi tervetuloa mukaan!
kuinka koostetaan hyvä työpaikkalounas (mitä kannattaa jättää pois normaaleihin valintoihin nähden ja mitä ehdottomasti kannattaa tuoda lisää)
miten tehdä kotona nopea päivällinen ja
kuinka saadaan hyvät unet oikeanlaisella iltapalalla.
Koska olen tämmöinen sählä, niin näköjään joka webinaarissa on yllättysmomenttinsa – tällä kertaa se oli tietokoneen akku joka loppui kesken viimeisten katsojakysymysten (sorry!). Kolmen vuoden takaisen melanooma-uupumus-PTSD-episodin jälkeen muistini ja stressinsietoni eivät ole olleet ihan entisellään. Tämän myötä jännittävissä tilanteissa saatan unohdella asioita, kuten vaikka sitten sen virtajohdon.
Video loppuu siis ilman heippoja, mutta sanon ne tässä: kiitos kun haluat kohentaa omaa jaksamistasi ja kiitos kun olit kuuntelemassa! Ensi kertaan <3
Moni meistä on hyvä pitämään huolta toisten hyvinvoinnista, mutta unohtaa usein itsensä.
Mitä se edellyttää, että löytää pysyvämmän tavan pitää itsestään huolta?
Entä se, että pääsee eroon ylimääräisistä kiloista ilman itsensä rääkkäämistä?
Elämäntapamme vaikuttavat arjen jaksamiseen ja mm. elimistön aineenvaihduntaan ja hormonitoimintaan. Nämä puolestaan vaikuttavat siihen, kuinka helposti laihdut tai lihot.
Tässä webinaarissa käyn läpi, mitä pysyvän elämäntapamuutoksen tekeminen tarkoittaa. Opit hahmottamaan omia arvojasi ja tuomaan arkeesi lisää tapoja, joiden sivutuotteena paino laskee sopiviin lukemiin ja jaksat paremmin.
Pidin tämän webinaarin tammikuussa 2019.
(Jostain syystä en nyt saa meidän nettiä pelaamaan niin, että nämä webinaarit menisivät niin sujuvasti että videokuva pysyisi mukana äänen kanssa. Tämä on harmillista! Mutta, kuten edellisenkin webinaarin kanssa, suosittelen laittamaan vaikkapa kuulokkeet korville ja lähtemään kävelylle tätä kuunnellen. Tai neulo, venyttele, viikkaa pyykkejä kaappiin, pilko vihanneksia tuleville päiville… käytä aika hyödyksesi 🙂 )
Puhun webinaarissa valmennuksistani, ne löydät aina verkkosivultamme osoitteesta www.optimalperformance.fi. Siellä on ajankohtaiset tiedot alkavista verkkovalmennuksista. Hyvän olon hormonidieetti on alkanut sunnuntaina 13.1.2019 ja Palaudu ja vahvistu -verkkovalmennus alkaa seuraavan kerran helmikuussa 2019.
Moni ajattelee, että ”se X / Y / Z dieetti oli tosi hyvä – jos mulla olis vaan ollut enemmän itsekuria, olisin kyllä onnistunut”.
Ei näin. Tutkimuksissa pysyvää painonpudotusta ei ennusta mikään tietty dieetti tai makroravinnejakauma.
Pysyvyyttä ennustavat ihan toisenlaiset asiat. Pysyviä tuloksia saaneilla ensimmäinen laihdutusyritys ei usein ole toiminut, eikä välttämättä edes vielä toinen.
Osa näistä pysyvää painonpudostusta ennustavista asioista – kuten vaikkapa säännöllinen ateriarytmi tai aamupalan syöminen – ovat niin perusasioita, että niiden merkitys menee kenties siksi monelta ihmekeinoja etsivältä ohi. Ja osa niistä on asioita, joita tyypillinen laihduttaja ei osaa tulla edes ajatelleeksi, kuten vaikkapa psykologinen joustavuus.
Kuuntele webinaari, niin opit lisää ja ymmärrät miksi mikään tietty dieetti, treeniohjelma tai laihdutuspilleri ei tule ylipaino-ongelmaa ratkaisemaan. Ratkaisu löytyy toisenlaisista asioista.
Hyvän olon hormonidieetti on ohjaamani verkkovalmennus, jossa emme laihduta rajuilla metodeilla. Voi tuntua tylsältä, kun en lupaa nopeita tuloksia. Osa saa toki niitäkin, kuten varmasti missä tahansa valmennuksessa jossa ohjeistetaan syömään niin, että energiansaanti putoaa alle energiankulutuksen. Mutta moni ei onnistu – ja nämä hiljaiset ”epäonnistujat” ovat niitä joita emme näe verkkovalmennusten mainoksissa.
//Edit: Lisäsin alle professori Mustajoen blogitekstin lainaukset tammikuussa 2019, sopii niin hyvin tähän aiheeseen:
Hormoni- ja aineenvaihduntasairauksien erikoislääkärin (eli sisätautien erikoislääkäri, professori, painonhallinnan asiantuntija) Pertti Mustajoen blogissa on erinomainen teksti siitä, mitä voimme oppia onnistuneilta laihduttajilta.
Tässä muutama asia Mustajoen & co. tutkimuksesa onnistuneista laihduttajilta (poimin nämä Pertti Mustajoen blogista). Ehkä nämä voivat antaa tsemppistä jos koet aiemmin epäonnistuneesi tai mietit, miten ylipäätään on mahdollista saada painoa pysyvästi pois:
– Onnistujista vähemmän kuin kolmasosa saavutti pysyvän tuloksen ensi yrittämällä => ”Jokainen laihduttamiskerta opettaa jotain. Ei ehkä mitään suurta oivallusta, mutta mieleen jää alitajuisia ajatuksia. Sitten toisella tai neljännellä kerralla kypsyt tekemään jotain eri tavalla. Osaat aiempaa enemmän keskittyä muuttamaan tottumuksia pysyvästi.”
– Miehistä 72 % ja naisista puolet oli laihduttanut omin päin. (On siis mahdollista onnistua itsenäisesti, mutta tätä on voinut myös edeltää ajanjakso, jolloin oppia haetaan ulkopuolelta.)
– Yleisin tapa laihduttaa oli hitaasti ruokamuutosten avulla. Joka kymmenes kertoi laihduttaneensa vähähiilihydraattisella ruokavaliolla.
– Puolet kertoivat painon nousseen laihduttamisen jälkeen useita kiloja. Heillä kuitenkin paino jäi reilusti alle alkuperäisen.
– Laihduttajat harrastavat selvästi enemmän liikkumista vapaa-ajalla ja työmatkaliikuntaa kuin muu väestö. Hyvin vähän alkoholia käyttäviä oli laihduttajissa enemmän kuin väestössä. Tupakoimattomia oli hieman enemmän.
– Ennen laihduttamista enemmistö oli syönyt pikaruokia joka viikko, huomattava osa useita kertoja viikossa. Laihduttamisen jälkeen vain seitsemän prosenttia kävi kerran viikossa pikaruokaloissa.
68 % oli vähentänyt makeiden leivonnaisten käyttöä.
64 % kertoi vähentäneensä makeisten käyttöä.
Lautasmallia oli ennen laihduttamista käyttänyt joka kymmenes, sen jälkeen sitä käytti yli puolet.
33 % oli vähentänyt rasvaisten juustojen syömistä.
// Edit loppuu tähän
HOHD-valmennuksessa (ja muutenkin kaikissa meidän valmennuksissamme) opettelemme terveellisiä, pysyviä elämäntapoja ja uusia ajatusmalleja joita pysyvään painonpudotukseen tarvitaan.
33:45: Mustavalkoinen ajattelu ei toimi koska elämässä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista
36:40: Omat tunteet ja ylipaino, mitä ajattelet itsestäsi ja mikä avuksi?
39:00: Laihduttajan identiteetti ja painonhallinta
41:40: Sisäinen motivaatio – itseohjautuvuusteoria (kyvykkyys, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys)
46:25: Elinympäristön vaikutukset painonhallintaan (katastrofipäivät, muut ihmiset, työpaikka, koti, jne)
57:30: Panosta kaaospäiviin, koska niissä onnistuminen ratkaisee paljon
59:00: Miten kauan elämäntapojen muuttamisessa ja painonpudotuksessa kestää?
01:01:45: Elätkö syödäksesi vai syötkö elääksesi?
01:03:30: Yhteenvetoa – miksi pysyvä painonpudotus siis epäonnistuu ja ratkaisut?
PS. Lisäilen tänne sivulleni nyt meidän kaikki vanhat, avoimet webinaarit, jos innostuisit vaikka kuuntelemaan näitä kävelenkeilläsi, kotia siivotessasi tai ruokaa laittaessasi 🙂 Näissä on ihan timanttista asiaa, vaikka itse sanonkin! Olen, ja olemme Jonin kanssa, vuosien varrella puhuneet lukemattomista aiheista webinaareissa. Näistä videoista voi saada todella paljon infoa ja apua irti ihan ilmaiseksi.
// Tämä juttu on julkaistu Fit-lehdessä keväällä 2016. //
Kaisa Jaakkolalle ruoka tarkoittaa kauneutta, hyvää seuraa ja hyvinvointia. Hänellä ei ole rajoituksia sille, mitä ruokaa voi syödä mihinkin aikaan.
Minulle ruoka on ravintoa keholle, mielelle ja sielulle. Kilpafitnessaikoinani söin yksin kylmää ruokaa muovipurkista muiden lähtiessä lounaalle. Tärkeintä oli, että ruuan makrot olivat kohdallaan. Siihen en halua enää takaisin.
Olen tosi visuaalinen ihminen, ja kauneuden aistiminen joka päivä on merkittävä osa hyvinvointiani. Minulle on nautinto saada eteeni kaunis annos ja syödä näteiltä astioilta. Syöminen on myös tärkeä sosiaalinen tilanne.
Parhaita ruokamuistojani on käsittämättömän hyvä salaatti Manly Beachilla Australiassa. Osuimme mieheni ja poikani kanssa sattumalta kivasti sisustettuun ravintolaan. Hetki oli erityinen: poikamme Julius täytti vuoden, ja olimme toisella puolella maailmaa reissussa, josta olin haaveillut lapsesta saakka. Olin tärkeiden ihmisten kanssa, ja ateria tyydytti kaikki aistit.
Ruokaa rennosti ja joustavasti
Värit hoitavat sielua. Länsimaisen ihmisen ruokavalio leipineen, lihoineen ja pastoineen on kuitenkin hyvin beige. Juuri väreissä ovat monet kasvisten hyvää tekevät ainesosat, kuten flavonoidit ja antioksidantit. Valitsen voimakkaan värisiä kasviksia, marjoja ja hedelmiä, kuten mustikoita, parsakaalia, porkkanoita ja omenoita. Salaattipöydästä otan punajuurta tai munakoisoa, sillä niitä ei tule helposti laitettua kotona.
Voin hyvin syödä aamupalaksi edellisen illan päivällistä, sillä päässäni ei ole rajoituksia sille, mitä ruokaa voi syödä mihinkin aikaan. Poikammekin saattaa pyytää aamulla ”lihaa, keppuu (ketsuppia), riisiä”. Haluan opettää hänellekin rennon ja joustavan suhteen ruokaan, ja hän saa syödä synttäreillä ja hoidossa kaikkea. En ole ruokanatsi äitinä.
Minusta tuli rennompi ja armollisempi itselleni ja muille, kun lopetin fitnesskisoihin tähtäämisen seitsemän vuotta sitten. Olin ollut kova kertomaan muillekin, miten asioita pitäisi tehdä. Vapauduin ruokavankilasta, kun rajoitukset jäivät pois ja annoin itselleni luvan syödä riittävästi. Kun treenin jälkeen on nälkä, syön enkä ajattele, että nyt ei pidä syödä liiikaa, etten liho.
Enää en harrasta totaalikieltäytymistä, vaan syön makeaa silloin, kun tekee mieli, ja nautin. Ylivoimainen suosikkini on Fazerin vaalea maitosuklaa. Herkuttelen harvoin ja harkitusti. Tosin jos makeanhimo herää, tiedän, etten ole syönyt riittävästi proteiinipitoista ruokaa tai olen nukkunut huonosti.
Sain maaliskuussa 2016 sokkiuutisen, kun selästäni poistetusta luomesta löytyi melanooma. Toivun edelleen leikkauksesta, jossa poistettiin ihoa melanooman ympäriltä ja imusolmukkeita molemmista kainaloistani. Onneksi etäpesäkkeitä ei löytynyt, joten selvisin säikähdyksellä.
Helpoista tavoitteista hyvinvointia
Ruokahaluni on ollut huono ja liikunta nollissa. Opettelen taas syömään tarpeeksi ja olen päässyt aloittamaan treenaamisen. Haluan kuitenkin antaa itselleni reilusti aikaa toipua järkytyksestä.
Hyvän olon minimi on minulle kaksi salitreeniä viikossa valmentajan tai kaverin kanssa. Urheilu-urani jälkeen yritin pitkään saada itseäni edelleen samoihin suorituksiin ja olin koko ajan pettynyt. Nykyään asetan pieniä tavoitteita, jotta voin ylittää ne helposti.
Kaisan ruokapäiväkirja
– Klo 7.30: 80 g edellisen päivän iltaruualta jäänyttä jauhelihaa ja kesäkurpitsaa, kulhollinen eli noin 200 g mustikoita ja mansikoita ja 1/2 banaani, 2,5 dl kahvia ja 0,5 dl riisimaitoa, ”aamujuoma”, jossa akaasiakuitua, Wellness Greens -viherjauhetta ja Vivomixx-probioottijauhetta veteen sekoitettuna. 365 kcal
– Klo 9.30: Punttitreeni, jonka jälkeen palautumis-juoma heraproteiini-isolaatista ja Osmopure-hiilihydraattijauheesta veteen sekoitettuna. 180 kcal
– Klo 11.30: Lounasruokalassa reilu 100 g paistettua lohta, iso kauhallinen riisiä, erilaisia salaatteja salaattipöydästä ja munakoisoa sekä ananasta, ei kastiketta, vettä. 450 kcal
– Klo 15.30: Kylmäsavuhärkä-avokadokääröjä, eli 50 g leikkelettä rullattuna puolikkaasta avokadosta leikattujen siivujen ympärille, smoothie, jossa noin 100 g marjoja, 1/2 banaani, 1 rkl kookosmaitoa, kourallinen babypinaattia ja vettä. 315 kcal
– Klo 18.30: 100 g broileria uunissa paistettuna, 150 g keitettyä bataattia, 50 g vihreitä papuja ja 50 g herkkusieniä pannulla oliiviöljyssä paistettuna, porkkanaraastetta ja tuoretta korianteria, vettä. 340 kcal
– Klo 21: 60 g Kaura100-leipää, 2 rkl hummusta, tuoretta basilikaa 100 g raejuustoa + 1 rkl seesaminsiemeniä, keskikokoinen omena, vettä. 395 kcal
Kokonaisenergiansaanti
– 2045 kcal
– Proteiinia 150 g (30 % energiasta)
– Hiilihydraattia 210 g (42 %)
– Rasvaa 62 g (28 %,) josta tyydyttynyttä 15g (24 %)
– Kuituja 45 g
– Kasviksia, hedelmiä ja marjoja noin 1 kg