mennessä Kaisa | loka 2, 2018 | Elämäntavat, Haastattelut ja media, Hormonidieetti, Ravinto
// Tämä juttu on julkaistu Fit-lehdessä keväällä 2016. //
Kaisa Jaakkolalle ruoka tarkoittaa kauneutta, hyvää seuraa ja hyvinvointia. Hänellä ei ole rajoituksia sille, mitä ruokaa voi syödä mihinkin aikaan.
Minulle ruoka on ravintoa keholle, mielelle ja sielulle. Kilpafitnessaikoinani söin yksin kylmää ruokaa muovipurkista muiden lähtiessä lounaalle. Tärkeintä oli, että ruuan makrot olivat kohdallaan. Siihen en halua enää takaisin.
Olen tosi visuaalinen ihminen, ja kauneuden aistiminen joka päivä on merkittävä osa hyvinvointiani. Minulle on nautinto saada eteeni kaunis annos ja syödä näteiltä astioilta. Syöminen on myös tärkeä sosiaalinen tilanne.
Parhaita ruokamuistojani on käsittämättömän hyvä salaatti Manly Beachilla Australiassa. Osuimme mieheni ja poikani kanssa sattumalta kivasti sisustettuun ravintolaan. Hetki oli erityinen: poikamme Julius täytti vuoden, ja olimme toisella puolella maailmaa reissussa, josta olin haaveillut lapsesta saakka. Olin tärkeiden ihmisten kanssa, ja ateria tyydytti kaikki aistit.
Ruokaa rennosti ja joustavasti
Värit hoitavat sielua. Länsimaisen ihmisen ruokavalio leipineen, lihoineen ja pastoineen on kuitenkin hyvin beige. Juuri väreissä ovat monet kasvisten hyvää tekevät ainesosat, kuten flavonoidit ja antioksidantit. Valitsen voimakkaan värisiä kasviksia, marjoja ja hedelmiä, kuten mustikoita, parsakaalia, porkkanoita ja omenoita. Salaattipöydästä otan punajuurta tai munakoisoa, sillä niitä ei tule helposti laitettua kotona.
Voin hyvin syödä aamupalaksi edellisen illan päivällistä, sillä päässäni ei ole rajoituksia sille, mitä ruokaa voi syödä mihinkin aikaan. Poikammekin saattaa pyytää aamulla ”lihaa, keppuu (ketsuppia), riisiä”. Haluan opettää hänellekin rennon ja joustavan suhteen ruokaan, ja hän saa syödä synttäreillä ja hoidossa kaikkea. En ole ruokanatsi äitinä.
Minusta tuli rennompi ja armollisempi itselleni ja muille, kun lopetin fitnesskisoihin tähtäämisen seitsemän vuotta sitten. Olin ollut kova kertomaan muillekin, miten asioita pitäisi tehdä. Vapauduin ruokavankilasta, kun rajoitukset jäivät pois ja annoin itselleni luvan syödä riittävästi. Kun treenin jälkeen on nälkä, syön enkä ajattele, että nyt ei pidä syödä liiikaa, etten liho.
Melanooma pisti koville
Urheiluaikoinani olin hyvin mustavalkoinen: saatoin lyödä siskoni kanssa vetoa 500 euroa, että olen puoli vuotta ilman karkkia. Lakon jälkeen vedin karkkia kaksin käsin.
Enää en harrasta totaalikieltäytymistä, vaan syön makeaa silloin, kun tekee mieli, ja nautin. Ylivoimainen suosikkini on Fazerin vaalea maitosuklaa. Herkuttelen harvoin ja harkitusti. Tosin jos makeanhimo herää, tiedän, etten ole syönyt riittävästi proteiinipitoista ruokaa tai olen nukkunut huonosti.
Sain maaliskuussa 2016 sokkiuutisen, kun selästäni poistetusta luomesta löytyi melanooma. Toivun edelleen leikkauksesta, jossa poistettiin ihoa melanooman ympäriltä ja imusolmukkeita molemmista kainaloistani. Onneksi etäpesäkkeitä ei löytynyt, joten selvisin säikähdyksellä.
Helpoista tavoitteista hyvinvointia
Ruokahaluni on ollut huono ja liikunta nollissa. Opettelen taas syömään tarpeeksi ja olen päässyt aloittamaan treenaamisen. Haluan kuitenkin antaa itselleni reilusti aikaa toipua järkytyksestä.
Hyvän olon minimi on minulle kaksi salitreeniä viikossa valmentajan tai kaverin kanssa. Urheilu-urani jälkeen yritin pitkään saada itseäni edelleen samoihin suorituksiin ja olin koko ajan pettynyt. Nykyään asetan pieniä tavoitteita, jotta voin ylittää ne helposti.
Kaisan ruokapäiväkirja
– Klo 7.30: 80 g edellisen päivän iltaruualta jäänyttä jauhelihaa ja kesäkurpitsaa, kulhollinen eli noin 200 g mustikoita ja mansikoita ja 1/2 banaani, 2,5 dl kahvia ja 0,5 dl riisimaitoa, ”aamujuoma”, jossa akaasiakuitua, Wellness Greens -viherjauhetta ja Vivomixx-probioottijauhetta veteen sekoitettuna. 365 kcal
– Klo 9.30: Punttitreeni, jonka jälkeen palautumis-juoma heraproteiini-isolaatista ja Osmopure-hiilihydraattijauheesta veteen sekoitettuna. 180 kcal
– Klo 11.30: Lounasruokalassa reilu 100 g paistettua lohta, iso kauhallinen riisiä, erilaisia salaatteja salaattipöydästä ja munakoisoa sekä ananasta, ei kastiketta, vettä. 450 kcal
– Klo 15.30: Kylmäsavuhärkä-avokadokääröjä, eli 50 g leikkelettä rullattuna puolikkaasta avokadosta leikattujen siivujen ympärille, smoothie, jossa noin 100 g marjoja, 1/2 banaani, 1 rkl kookosmaitoa, kourallinen babypinaattia ja vettä. 315 kcal
– Klo 18.30: 100 g broileria uunissa paistettuna, 150 g keitettyä bataattia, 50 g vihreitä papuja ja 50 g herkkusieniä pannulla oliiviöljyssä paistettuna, porkkanaraastetta ja tuoretta korianteria, vettä. 340 kcal
– Klo 21: 60 g Kaura100-leipää, 2 rkl hummusta, tuoretta basilikaa 100 g raejuustoa + 1 rkl seesaminsiemeniä, keskikokoinen omena, vettä. 395 kcal
Kokonaisenergiansaanti
– 2045 kcal
– Proteiinia 150 g (30 % energiasta)
– Hiilihydraattia 210 g (42 %)
– Rasvaa 62 g (28 %,) josta tyydyttynyttä 15g (24 %)
– Kuituja 45 g
– Kasviksia, hedelmiä ja marjoja noin 1 kg
Ravitsemusterapeutti Petra Rautakallion arvio
+ Säännöllinen ateriarytmi ja mahtavan paljon kasviksia!
+ Monipuolisen syömisen ansiosta Kaisa saa kalsiumia lukuun ottamatta kaikkia suojaravintoaineita riittävästi.
+ Hiilihydraatit ovat kuitupitoisia ja rasvan laatu erinomaista.
– Kalsiumin saanti jää hieman alle suosituksen. Voisikohan Kaisa nauttia päivässä esimerkiksi lasillisen kalsiumilla täydennettyä kasvijuomaa?
– Ruokavalio on monipuolinen mutta suhteellisen kevyt. Olisiko esimerkiksi päivällisen annoskokoa varaa kasvattaa? Vaihtoehtoisesti siihen voisi lisätä vaikkapa palan kauraleipää tai jälkiruoaksi hedelmäsalaattia.
Alkuperäinen artikkeli täällä.
mennessä Kaisa | loka 2, 2018 | Haastattelut ja media, Palautuminen
Arki tuntuu äärisuoritukselta ja selviytymiseltä. Uni on katkonaista tai ei virkistä. Et ole yksin, sillä puolet työikäisistä ei palaudu arjessaan riittävästi.
Tahti on kova niin töissä kuin kotonakin. Mutta koska on ennenkin jaksanut, jaksaa vielä vähän lisää. Edes viikonloppu ei virkistä. Maanantaisin työpaikalle laahustaa yhtä väsyneenä kuin sen perjantai-iltapäivänä taakseen jätti.
Kuulostaako tutulta? Saatat kuulua siihen suureen joukkoon ihmisiä, jotka eivät palaudu työstään riittävästi.
– Ihmisillä on tarve olla kiireinen, eikä osata antaa aikaa itselle, jatkaa Kaisa Jaakkola.
Hän on tietokirjailija ja luennoitsija, jonka erityisalaa on kokonaisvaltainen hyvinvointi. Tuoreessa tietokirjassaan Palaudu&Vahvistu Jaakkola kertoo, miksi palautuminen on elintärkeää.
Palautuminen on stressin vastavoima
Kaisa Jaakkola vertaa ihmistä kännykkään: Kun puhelinta käyttää, akku kuluu. Myös ihminen tarvitsee latausta, jotta jaksaisi toimia aamusta iltaan.
Palautuminen on sitä, että ihminen saa voimavaransa takaisin. Ne palaavat samalle tasolle kuin silloin, kun virtaa vielä riitti omasta takaa.
– Jos viikonloppu ei virkistä, voit kysyä itseltäsi, sisältyikö siihen rentoutumista, laadukasta unta ja palautumisen hetkiä.
Lue koko juttu Ylen sivuilta, täältä. Luethan alta ensin ajatuksiani tästä jutusta, ennen kuin siirryt Ylen sivuille 🙂
Kuva: Elise Kulmala, Magnetphotography
Sain tästä haastattelua kritiikkiä sähköpostilla. Hilma kirjoitti minulle pitkästi, osa tekstistä kuului näin:
”Koin jutun tosi loukkaavana. Mietin, onko näiden mielipiteiden esittäjä tyhmä (anteeksi sanavalinta, mutta tuo oli tunteeni), ylimielinen vai täysin vieraantunut normielämästä ja elää jossain tynnyrissä tai tyhjiössä tietämättä nykytyöelämän vaatimuksista.
En tunne yhtään kollegaa, joka nauttisi kiireestä, toivoisi sitä tai kokisi siihen tarvetta. En minäkään. Työtä on enemmän kuin sitä ennättäisi tehdä vaikka tekisit 24/7.”
Vastasin Hilmalle ja laitan ajatukseni nyt myös tänne blogiini: olen ihan samaa mieltä. Ihan hirveän moni on järkyttävässä prässissä työnsä kuormittavuuden takia. Monella alalla paineet ovat valtavat ja töitä aivan liikaa siihen nähden, paljonko ihmisiä on töissä. En todellakaan väheksy tätä ongelmaa.
Yhtä aikaa on myös paljon ihmisiä, jotka kuormittavat itseään omalla opitulla ajatusmaailmallaan ja käyttäytymisellään. Jokaiseen pyyntöön sanotaan kyllä, eikä osata hahmottaa omaa ajankäyttöä, jaksamisen rajoja ja johtaa itseä.
Nämä kaksi ääripäätä eivät sulje toisiaan pois. Valitettavasti haastatteluihin ei koskaan tule koko keskustelua toimittajan kanssa, joten tästäkin puuttui se laajempi kaari josta mielelläni palautumisen suhteen puhun.
Juttu oli minusta hiukan turhan terävä, sillä en ajattele noin mustavalkoisesti kuin miltä jutun puolesta näyttää. Tästä jäivät pois esimerkiksi ymmärrykseni siitä, kuinka vaikeita elämäntilanteita ihmisillä on. Jos työ ei itsessään kuormita, voi olla totaalisen puhki työn ja sen ulkopuolisen elämän yhteiskuormituksesta. Voi olla todella ahtaalla taloudellisesti tai ihmissuhteidensa takia. Ehkä elämässä on ollut vaikeita aikoja ja palautuminen on voinut monien asioiden summana puuttua elämästä vuosien ajan. Ylen työelämää käsittelevien juttujen tyyli voi olla aika toteava ja eikä se nyt jättänyt tilaa sille, että asioita olisi avattu seikkaperäisemmin.
Tästä alta voit tutustua Palaudu ja vahvistu -kirjani sisällysluetteloon, niin pääset hahmottamaan kuinka laaja-alaisesti käsittelen palautumiseen vaikuttavia teemoja. Klikkaa kuvaa, niin se aukeaa täysikokoisena.
mennessä Kaisa | loka 2, 2018 | Haastattelut ja media, Palautuminen
Melanoomadiagnoosi sai Kaisa Jaakkola elämän raiteiltaan. Pelot ja rauhattomat ajatukset vaikuttivat uneen ja arjen haasteet alkoivat kaatua päälle. Jaakkola on kirjoittanut tarinansa uutuuskirjaansa ja haastatellut useita asiantuntijoita palautumisen eri näkökulmista.
Kun hyvinvointialan yrittäjä ja tietokirjailija Kaisa Jaakkola muutti Tampereelta Helsinkiin, hän huomasi asiakkaidensa ongelmien eroavan aiemmista. Pääkaupunkiseudulla oli enemmän hankaluuksia stressin, palautumisen ja unen kanssa.
Mindfulness-ohjaaja, joogaopettaja, kuntosaliyrittäjä – kaikki nämä sanat kertovat Jaakkolasta ja assosioivat vahvasti hyvinvointiin. Vaikka Jaakkolan arki oli ollut kuormittavaa vauvavuosineen ja muuttoineen, hän koki elämän olevan tasapainossa. Kaksi ja puoli vuotta sitten hän sai äkillisen melanoomadiagnoosin, joka muutti elämän.
– Olin 33-vuotias pienen lapsen äiti – yhtenä päivänä olin terve ja seuraavana minua kutsuttiin nuoreksi syöpäpotilaaksi. Vaikka fyysinen toipuminen leikkauksista meni hyvin, huomasin, ettei jaksamiseni palautunutkaan normaaliksi. Pintaan alkoi nousta tunteita ja asioita, jotka mieleni oli haudannut ja jotka olivat jääneet historiassani käsittelemättä. Uupumuksesta toipuminen ei käynytkään hetkessä, Jaakkola kertoo.
Lue koko juttu Iltalehden sivuilta, täältä.
Kuva: Elise Kulmala, Magnetphotography
mennessä Kaisa | syys 26, 2018 | Elämäntavat, Haastattelut ja media, Kirjan kirjoittaminen, Palautuminen, Uni
Uuden Palaudu ja vahvistu -kirjani voit tilata esim. Adlibriksesta klikkaamalla yllä olevaa kuvaa tai tästä linkistä – sain Adlibrikselta tällaisen ”only for you my friend” -hinnan eli teille 10 % normihinnasta pois!
Mun ja toimittaja-tietokirjailijasiskoni Tuuti Piipon yhdessä tekemä Palaudu ja vahvistu -kirja julkaistiin virallisesti eilen.
Olin saanut jo viikkoa ennen kirjan käteeni ja tällä kertaa voin sanoa, että tuli kyllä napakymppi! Olen todella ylpeä tästä kirjasta – aihe on supertärkeä, onnistuimme kirjan visuaalisen ilmeen kanssa ja saimme mukaan omien alojensa huippuammattilaisia tukemaan tärkeää viestiämme.
Puolet suomalaisista työikäisistä ei palaudu riittävästi arjessaan
Palautumista ei huomioida riittävästi. Firstbeatin massiivinen datamassa eli yli 470 000 mitattua vuorokautta ja yli 250 000 suomalaista kertoo, että työikäisistä suomalaisista palautuu riittävästi vain puolet. Tämä lukema on ihan käsittämätön – PUOLET.
Mitä se käytännössä tarkoittaa? No esimerkiksi sitä, että vaikka keskimäärin ihmiset nukkuisivat noin 7,5 tuntia, ei monilla tämä uni ole tarpeeksi palauttavaa. Unenlaadussa voi olla puutteita. Osa ihmisistä ei myöskään nuku tarpeeksi, koska ei arvosta unta tarpeeksi (vaikka palautuisikin unen aikana riittävän hyvin).
Palautumistunteja olisi hyvä tulla vuorokauteen reilut seitsemän. Tämä tapahtuu esimerkiksi kahdeksan tunnin yöunilla, jos koko yöuni on laadullisesti loistavaa – eli palauttavaa. Monilla näin ei kuitenkaan käy, vaan fysiologiset palautumisprosessit käynnistyvät vasta myöhään aamuyöllä. Esimerkiksi stressi, illan alkoholihuikat ja myöhäinen turhan kova liikunta heikentävät alkuyön palautumista.
Yöuni on palautumisen tärkein tekijä: 95 prosenttia palautumisesta tapahtuu yöunen aikana. Ongelma tulee vastaan kuitenkin siinä, että monella uni ei yksinkertaisesti palauta. Sen eteen saatetaan nähdä vaivaa ja sitä arvostetaan korkealle, sängyssä vietetään tarpeeksi aikaakin. Silti uni katkeilee, on levotonta tai loppuu liian aikaisin. Keskustelen viikottain ihmisten kanssa, joille on tehty palautumisen ja stressin mittaus (esim. Firstbeat Hyvinvointianalyysi). He ovat saaneet tulokseksi, että joinakin vuorokausina fysiologista palautumista tulee vain 15-30 minuuttia. Siis koko vuorokaudesta. Tuollainen tilanne on jo melkoisen hälyyttävä.
Palautuminen vaikuttaa elämänlaatuun, terveyteen ja tuottavuuteen
Miksi tämän pitäisi kiinnostaa? Yksilön hyvinvoinnin näkökulmasta tietysti, mutta myös yhteiskunnallisesta ja työn tuottavuuden näkökulmasta. Elämänlaatu kärsii, terveys kärsii ja ihmissuhteet kärsivät. Työn tuottavuus kärsii. Työturvallisuus kärsii.
Väsynyt ihminen tekee herkemmin virheitä. Ajattele bussi-, taksi- ja rekkakuskeja, lentäjiä, poliiseja, palomiehiä, sairaanhoitajia, kirurgeja, opettajia, päiväkodin työntekijöitä ja poliitikkoja jotka menevät töihinsä jopa päivittäin alipalautuneina ja väsyneinä. Ehkä töissä pystyy tsemppaamaan, mutta työpäivän jälkeen akut ovat tyhjät eikä voimia itsestä huolehtimiseen enää riitä.
En sano, että tämä on vain yksin yksilön vika. Työelämä ajaa myös ihmisiä loppuun. Monissa töissä paineet ovat kohtuuttomat eikä palkka ole lainkaan linjassa työn kuormittavuuden kanssa.
Palautumisen tehostaminen edellyttää palautumiseen vaikuttavien tekijöiden ymmärtämistä
Palautuminen on laaja-alainen ilmiö. Se on paljon muutakin kuin palautusjuomaa treenin jälkeen. Sen kanssa ei auta, että käskee ihmisiä nukkumaan. Palautumiseen vaikuttavat moninaiset tekijät ja niitä pyrimme tässä kirjassa käsittelemään. Emme siis suinkaan käsittele vain urheilusta palautumista – ennemminkin arjesta ja elämästä palautumista.
Alta näet kirjan sisällysluettelon (klikkaa kuvaa, niin se aukeaa täysikokoisena).
Kävin eilen, julkkaripäivänä Huomenta Suomessa vieraana. Mukana oli resilienssistä tohtoriksi väitellyt, Karhu-ryhmän ex-poliisi ja kouluttaja Harri Gustafsberg. Harri oli yksi haastateltavistamme kirjassa – hänen teemansa liittyivät arjen rytmittämiseen, hermoston rauhoittamiseen kiireisessä elämässä mm. hengityksen avulla, resilienssiin ja henkisen suorituskyvyn kehittämiseen.
Huomenta Suomessa keskustelimme arjen kuormituksesta ja siitä palautumisesta. Klikkaa kuvaa, niin pääset katsomaan klipin Katsomossa.
Eiliset mediajulkkarit olivat tosi mukavat. Saimme vihdoin siskoni kanssa jopa yhteisen kuvan, toistaiseksi olemme aina unohtaneet. Asumme melkein vierekkäisissä taloissa ja vietämme paljon aikaa yhdessä, joten ei tämmöisiä voi muistaa 😀
Kaisa Jaakkola ja Tuuti Piippo
Saimmepa julkkareissa myös yhteiskuvan useamman asiantuntijan ja haastateltavan kanssa. Oli upeaa tavata nämä kaikki huipputyypit kerralla. Kuvassa vasemmalta: siskoni Tuuti Piippo, minun takanani Harri Gustafsberg, vieressäni valmentaja ja ex-huippu-urheilija Virpi Sarasvuo, hänen vieressään valmentaja ja lentokoneonnettomuudesta hengissä selvinnyt Ulrika Björkstam ja Ulrikan takana Firstbeatin asiantuntija Jaakko Kotisaari.
Iloiset naiset tärkeän äärellä – sisututkija Emilia Lahti, siskoni Tuuti Piippo ja Ulrika Björkstam.
Kirja on saanut kivasti jo mediahuomiota. Iltalehti julkaisi eilen illalla jutun Ilonassa ja tänä aamuna Yle Uutiset toisen verkkosivuillaan. Lue jutut täältä:
Iltalehti: Palautuminen on hyvän arjen avain – ”kuormittuneen yhteys itseen on usein hukassa”
Yle Uutiset: Puolet työikäisistä ei palaudu arjessaan riittävästi: ”Työntekijät tekevät enemmän kuin olisi tarve ja kuormittavat itsensä turhaan”