mennessä Kaisa | tammi 24, 2021 | Yleinen
Kaupallinen yhteistyö: RawMix
Kesällä 2012 olin turhautunut. Smoothiet olivat tulleet arkeeni jäädäkseen, mutta yksikään blenderi ei ollut kestänyt päivittäistä käyttöä puolta vuotta pidempään. Pitkin hampain päädyin sijoittamaan roposeni Vitamixiin, joka on tunnettu sekä laadustaan että kalliista hinnastaan (n. 600-700 euroa). Se kannatti, sillä sama blenderi seisoo meillä edelleen keittiössä kahdeksan vuotta myöhemmin.
Nyt näyttäisi löytyneen aikamoisen hyvä haastaja Vitamixille ja sen nimi on RawMix 2. Sain blenderin käyttööni, jotta pääsisin testaamaan voisiko tässä olla tehosekoitin jota voisin hyvällä mielellä suositella asiakkaillemme. Rawmix nimittäin painii tehojen ja toimintojen osalta samassa kategoriassa kuin Vitamix, mutta on yli puolet halvempi – tällä hetkellä Rawmixin verkkokaupassa 299 euroa.
Rawmix 2 -tehosekoitin haastaa Vitamixin
RawMix 2 on on monin tavoin samanlainen blenderi kuin Vitamix. Rawmixin tehot ovat vielä suuremmat (3 hv, 2200 W) kuin Vitamixissa (omassani 2 hv, 1200 W). Siinä on muovinen kahden litran kannu, aivan kuten Vitamixissa. Minulla on aikoinaan ollut myös lasikannullinen blenderi, mutta olen kokenut nämä muovikannulliset selvästi helpommiksi käsitellä – parin litran lasikannu painaa melkoisen paljon etenkin täytenä.
Rawmixin kannun alaosa on selvästi leveämpi kuin oman Vitamixini. Vitamixini on siis 8 vuotta vanha, voi olla että nykyisin kannun muoto on erilainen. Rawmixin hiukan leveämmän kannun etu on sen pesun helppous.
Rawmixin terät ovat todella hyvät ja se hienontaa kaiken jääpaloista mustaherukan siemeniin. Vitamixin kanssa olen tottunut silkinsileään smoothieen, joten olisi kyllä vaikeaa vaihtaa enää blenderiin jolla ei saa yhtä tasaista lopputulosta. Rawmixin lopputulos on hämmästyttävän samanlainen.
Ääni on molemmissa melkoisen kova, mutta desibeleissä Vitamix taitaa kyllä mennä Rawmixista ohi. En tietysti tiedä millaisia nykyiset Vitamixit ovat melutasoltaan. Tehokkaan blenderin miinuspuoli lienee aina siitä lähtevä kova ääni. Itse otan mieluummin melun ja loistavan lopputuloksen, kuin hiljaisuuden ja klöntit.
Rawmixin ja Vitamixin erot
No, mikä sitten on erilaista? Vitamixissa tykkään enemmän kahvan muotoilusta, Rawmixin muovinen pinnoittamaton kahva tuntuu vähän halvemmalta. Samoin tykkään enemmän Vitamixin mattaisesta ulkoasusta kuin Rawmixin kiiltävästä pinnasta. Toki Vitamix nyt ylipäätään näyttää siltä, kuin se olisi teleportattu 70-luvulta suoraan 50 vuotta ajassa eteenpäin 😀 Ei varsinaisesti mikään keittiön kaunistus, siis. Ehkä Rawmix saisi oman keittiöni kauneuskilpailussa kuitenkin hitusen enemmän pisteitä kokonaisuudessaan.
Vitamix on jotenkin kompaktimpi ja jämäkämpi. Molemmat pysyvät kyllä hyvin kiinni tasolla, kun ovat niin painavia. Fyysiseltä kooltaan Rawmix on hiukan isompi.
Vitamixissa täyden kierrosnopeuden eli 30000 kierrosta minuutissa saa turbo-toiminnolla, kun taas Rawmixissa tuo sama kovin kierrosnopeus tulee suoraan vääntämällä blenderi täysille. Vitamixin ”täysillä”-nopeus on 24000 kierrosta minuutissa. Onko tällä sitten käytännössä eroa – eipä juuri. Lähinnä se, että aluksi luulin Rawmixin pulse-toiminnon olevan rikki, kun en älynnyt että sitä voi käyttää vain silloin kun terä ei pyöri jo valmiiksi aivan täysillä. Pulsea käytän yleensä smoothien teon loppuvaiheessa, kun haluan varmistaa että seoksen pinnalle ei jää esim. jäisiä marjoja ja blenderi ottaa kaikki raaka-aineet hienonnettavaksi.
RawMix 2:n takuu on kaksi vuotta ja tyytyväisyystakuu 21 päivää. Omassa Vitamixissäni takuu oli aikoinaan seitsemän vuotta, nyt se on toki mennyt jo umpeen. Tämä oli ainakin itselleni näiden kolmen kuukauden testin aikana merkittävin ero – käytössä en nimittäin muuten huomannut juuri mitään erilaista. Toki nappulat ovat hiukan erilaiset, mutta eivät niin että sillä olisi käytössä mitään vaikutusta.
Smoothiehaaste kahdelle tehosekoittimelle: kumpi voitti?
Testasin täsmälleen samoilla raaka-aineilla ja määrillä smoothien teon. Maistelin heti testin jälkeen smoothieita ja koostumus oli molemmissa hyvin samanlainen. Laitoin smoothielasit pöydälle ja menin tekemään jotain muuta… enkä hetken päästä enää muistanut kumpi oli kumpi. En pystynyt erottamaan enää myöskään maistamalla, kumpi smoothie tuli tehtyä kummalla blenderillä. Löydät videon tästä Instagram-tililtäni (@kaisaj).
Voi siis sanoa, että silkkistä tulee molemmilla – lopputulos on aivan identtinen niin 300 euron kuin 600 euron blenderillä.
Jos Rawmix kiinnostaa, niin nyt saat alekoodilla kaisa 5 prosentin alennuksen tilauksestasi eli hinnaksi jää n. 284 euroa. Tämä ei ole affiliate-koodi, en hyödy tilauksestasi. Rawmixissa on 21 päivän tyytyväisyystakuu joten voit testata riskittömästi tykkäätkö siitä vai et.
Smoothiehaaste sinulle: kokeile 21 päivää!
Nyt haastankin sinut – mitäs jos kokeilisit, miten olosi muuttuu jos hankit hyvän blenderin ja teet seuraavan 21 päivän aikana vähintään viisi kertaa viikossa smoothien? Viisi kertaa viikossa siksi, että muutamat välipäivät ja laiskat fiilikset viikossa eivät lannistaisi. Tällä tavoin kasviksia tulee kuitenkin lisättyä viikkoon niin paljon, että mitä todennäköisimmin tunnet kyllä eron olossasi.
Smoothie on helppo lisä mille tahansa aterialle. Itse teen usein koko kannullisen aamulla. Aamupalalle ja välipalalle saa kannullisesta helposti kokonaisen sheikkerillisen smoothieta ja lisäksi siitä jää vielä joko perheenjäsenille, tai jollekin aterialle 1-2 pienempää annosta.
Smoothien päivittäinen lisääminen päiviin on mielestäni ylivoimaisesti helpoin tapa lisätä vihanneksia, marjoja ja hedelmiä ruokavalioon. Jos suomalaiset korjaisivat tämän yhden asian, olisi syömisemme jo paljon paremmalla tolalla.
Kokeile vaikka näitä reseptejä ja etsi omat suosikkisi!
Aloittelijan makea hedelmä-marjasmoothie
- pakastemangoa
- mansikoita
- kaura- tai riisimaitoa + loraus kookosmaitoa jos haluat kermaisuutta smoothien rakenteeseen
Vaaleanpunainen smoothie
- mansikoita
- puolukoita
- muutama tuoretaateli, poista kivet
- punaisia omenoita
- loraus kookosmaitoa, tarvittaessa vettä
Violetti smoothie
- mustikoita
- mustaherukoita
- avokadoa
- babypinaattia, romainesalaattia tai sitruunamelissaa
- banaania
- nesteeksi vettä
Vihreä smoothie
- päärynää
- omenaa
- banaania
- avokadoa
- babypinaattia tai parsakaalin varsi (esim. jos jää ruuanlaitosta)
- limeä
- nesteeksi vettä tai omenamehua
Oranssi smoothie
- appelsiineja
- pakastemangoa
- tyrnimarjoja
- nesteeksi omena- tai ananasmehua
- loraus kookosmaitoa (tasoittamaan kirpeyttä)
Ellet halua ruskeaa smoothieta, älä sekoita keskenään punaisia ja vihreitä aineksia. Minulla on tapana lopulta värjätä kaikki smoothiet mustikalla, näin ei tarvitse miettiä värejä ja marjoja tulee varmasti syötyä tarpeeksi 😉
Tässä muutama idea piristämään talvipäiviä – toivottavasti innostut kokeilemaan!
mennessä Kaisa | tammi 19, 2021 | Ajatukset, Elämäntavat, Mielen hyvinvointi, Palautuminen, Stressinhallinta, Valmennus
Toiminnallamme on aina jokin hyvä tarkoitus. Niin omituista kuin se onkin, jopa hölmöimmät tekomme ja arjen tapamme palvelevat jotain hyvää pyrkimystä. Tuomitsemme ja syyllistämme itseämme herkästi. Saatamme ajatella, että meillä on huono itsekuri, kun syömme herkkuja, tai olemme laiskoja, kun emme saa urheiltua. Iso osa stressistä saa alkunsa ajatuksista ja (usein epärealistisista) odotuksista sekä itseämme että toisia kohtaan.
Stressiin ja pitkäaikaiseen kuormitukseen liittyy paljon käyttäytymistä, joka ei usein ole linjassa omien arvojemme kanssa. Kurkistetaan tätä esimerkin kautta, joka löytyy suoraan Palaudu & Vahvistu Tehtäväkirjastani.
Ilman tietoisuutta elämme autopilotilla
Ensimmäisessä kuvassa näet tapahtuma-tunne-ajatus-toimintaketjun, joka etenee automaatiolla ilman että henkilö huomaa mitä hänessä tapahtuu. Hän käyttää itselleen ominaisia säätelykeinoja hankalien tunteiden ja ajatusten kanssa olemiseen ja sietämiseen. Tämä on hurjan inhimillistä, mutta ei välttämättä pidemmän päälle terveellistä.
Hyväksyvä tietoinen läsnäolo auttaa huomaamaan mitä meissä tapahtuu
Toisessa kuvassa henkilö on harjoittanut mindfulnessia. Tahtia rauhoittamalla hän alkaa huomata, millaisten tunteiden, ajatusten ja kehon tuntemusten myötä toiminta menee suuntaan, joka ei tee pitkällä aikavälillä hyvää. Ketjussa on useampi kohta, joiden kohdalla on mahdollista hidastaa ja muuttaa suuntaa.
Aluksi nämä hetket saattaa huomata vasta jälkikäteen, eikä suunnanmuutos vaikeassa tilanteessa vielä onnistu. Silloin kannattaa jatkaa harjoittelua. Ennen pitkää huomaat hetken keskellä, että pystytkin toimimaan toisin.
Toiminnan muuttaminen vaatii usein lukuisia toistoja: hidastamista, huomaamista ja hyväksymistä
Kolmannessa kuvassa henkilö huomaa mitä hänessä tapahtuu, kun toivottua ylennystä ei tulekaan ja voimakas pettymys hulvahtaa yli. ”Ohhoh, kylläpäs tunnenkin nyt voimakasta pettymystä. Aika tuomitsevia nämä minun ajatukseni. On varmasti tosi normaalia tuntea olonsa pettyneeksi, kun tämmöinen työ menee ohi jonka luulin jo olevan seuraava paikkani. Odotin sitä tosi kovasti.”
Ärsykkeen ja reaktion väliin on harjoittamisen myötä tullut sen verran tilaa ja tietoisuutta, että onkin mahdollista toimia paremmalla, omien arvojen mukaisella tavalla.
Kauanko tällaiseen menee? Riippuu varmasti lähtötilanteesta ja tapahtumista. Toisilla meistä on paremmat säätelytaidot kuin toisilla. Tähän vaikuttaa esimerkiksi tärkeimpien ihmissuhteidemme turva, saamamme hoiva läpi eliniän ja ne taidot joita olemme oppineet lapsesta saakka esimerkiksi vanhemmiltamme.
Itse huomasin, että reilun vuoden säännöllisen mindfulness-harjoituksen ja psykoterapian jälkeen alkoi olla monia “isompia” tilanteita, joissa aiemmin voimakas automaatio olisi ohjannut minua toimimaan tietyllä tavalla ja nyt pystyinkin toimimaan viisaammin. Toisen vuoden aikana muutos oli jo merkittävä.
Välillä vanhoihin automaatioihin valuu takaisin, mutta enää ne eivät pidä otteessaan kuten ennen. On helpompaa huomata haavoittuvuustekijöitä ja osoittaa itseä kohtaan myötätuntoa, vaikka toimisinkin tyhmästi. Itselleni tyypillisimpiä tapoja on pullottaa kurjia tunteita ja työntää niitä sivuun, kunnes jossain kohti esimerkiksi väsymyksen myötä tunnelasti vyöryy yli. Tätä koitan opetella – tunteiden tuntemista siinä hetkessä kun ne viriävät, niiden sallimista ja nimeämistä.
Kyllä tässä haastetta riittää koko elämäksi. Tuskin kukaan tulee näissä asioissa valmiiksi!
mennessä Kaisa | marras 29, 2020 | Ruokayliherkkyydet ja -allergiat, Stressinhallinta, Vatsa, Yhteistyö
Kaupallinen yhteistyö: Vahvakauppa.fi
Suoliston vaikutuksen omaan hyvinvointiin muistaa usein vasta sitten, kun jotain on pielessä. Jos maha on kipeä, toimii epäsäännöllisesti ja turpoilee milloin mistäkin, on aika mahdotonta kokea voivansa hyvin. Parasta olisi, jos mahaa ei juuri tarvitsisi ajatella!
Suolistossa elää noin kahden kilon verran erilaisia mikrobeja. Niitä on kymmenen kertaa enemmän kuin koko vartalossasi soluja. Iso osa suolistomikrobeista on symbiootteja: ne auttavat ylläpitämään terveyttämme ja me niiden. Me annamme niille kodin ja ruokaa, ne antavat vastalahjaksi oman työpanoksensa, auttaen mm. aineenvaihdunnan ylläpidossa, hormonien toiminnassa, vitamiinien valmistuksessa ja imeytymisessä sekä immuunijärjestelmän säätelyssä.
Huono bakteerikanta aiheuttaa epämukavia oireita
”Huonot” eli terveydelle jollain tavoin haitalliset bakteerit mm. aiheuttavat tulehduksen lisääntymistä ja saattavat olla osasyynä erilaisiin terveydellisiin ongelmiin kuten allergioihin, vatsavaivoihin, kipuihin, masennukseen ja iho-ongelmiin.
Bakteeritasapainoa saattaa huonontaa esimerkiksi liian vähäinen kuidun ja hiilihydraattien saanti, liiallinen sokerin ja valkaistun viljan määrä ruokavaliossa ja pitkäaikainen tai akuutti kova stressi. Stressin myötä hyvät bakteerit ottavat osumaa ja huonot puolestaan saavat lisää elintilaa itselleen.
Myös joidenkin lääkkeiden käyttö (esimerkiksi pitkäaikainen tulehduskipulääkkeiden käyttö, mielialalääkkeet), hormonaalinen ehkäisy ja hormonikorvaushoito voivat vaikuttaa suoliston bakteeritasapainoon. Jos esimerkiksi oman lääkityksen vaikutuksesta mikrobiomiin kaipaa lisäinfoa, löytyy googlella melko helposti tietoa: esimerkiksi tätä tekstiä varten etsin ”SSRI drug effects on gut microbiome”.
En ajattele, että tällaista pitäisi säikähtää. Joskus lääkkeet ovat välttämättömiä. Mutta meidän olisi hyvä tietää millaiset niiden kokonaisvaikutukset ovat: silloin osaamme vaalia terveyttämme viisaasti. Esimerkiksi jatkuvasti tulehduskipulääkkeitä syystä tai toisesta syövän, tai mielialalääkettä käyttävän voi olla järkevää hoitaa vatsaa on säännöllisesti (tai joillakin ihmisillä jopa jatkuvasti).
Antibioottikuurit pyyhkivät suolistosta sekä huonot että hyvät bakteerit. Suolistoflooran normalisoitumiseen menee kuukausia, hankalimmillaan jopa vuosia. Toisinaan suolisto saattaa voida huonosti pitkään antibioottikuurin jälkeen. Tällöin vatsaa kannattaa pyrkiä hoitamaan sekä ruokavalion että hyvälaatuisten probioottien avulla.
Probiootit ovat eläviä mikrobeja, jotka vaikuttavat positiivisesti suoliston bakteerikantaan. Niiden käyttö auttaa tasapainottamaan suolistomikrobien tasapainoa. Hyvät bakteerit vievät elintilaa huonoilta ja jotkut niistä myös kolonisoivat suolistoa, eli muuttavat sinne pysyvästi asumaan ja siten parantavat suoliston bakteeritasapainoa.
Mikrobiomilla on yhteys aivoihin
Suoliston bakteerikannalla on hämmästyttäviä vaikutuksia hyvinvointiimme. Tiedetään, että mikrobiomilla on vaikutusta mm. kivun tuntemuksiin, painon säätelyyn, mielialaan, oppimiseen, muistiin, ruokahaluun ja tunnetiloihin.
Suolistobakteerien yhteys aivoihin tapahtuu hermoston, immuunijärjestelmän ja hormonien avulla. Suoliston toiminta vaikuttaa vagus- eli kiertäjähermoon, jonka kautta signaalit kulkevat aivoihin ja saavat aikaan erilaisia vasteita, esim. alakuloisen tai epämukavan olotilan. Suolisto vaikuttaa myös suoraan immuunijärjestelmän ja hormonien toimintaan, jotka puolestaan kommunikoivat aivojen kanssa.
Mikrobiomi ilmeisesti vaikuttaa jopa ihmisten käyttäytymiseen. Ihmistutkimuksissa on saatu tietoa siitä, että bakteerikannalla voi olla vaikutusta tunnetilojen säätelyyn, mm. ahdistuneisuuden ilmenemiseen erilaisissa stressitilanteissa. Ahdistukseen liitetään myös dysbioosi eli bakteerikannan epätasapaino. Mutta voisiko mahan hoitaminen ja bakteerikannan tasapainottaminen lievittää ahdistusta? Sen osalta tutkimus on toistaiseksi epäselvää (lähde).
Ruoki mikrobeja ja hoida vatsaa
Mitä tälle ihmeelliselle bakteerimassalle sitten tulisi tehdä, jotta se voisi hyvin? Kuinka saamme pienenpienet bakteerit puolellemme ja pitämään huolta mielestä, immuniteetista ja kaikesta mihin ne ikinä osallistuvatkaan?
Ruokavalion osalta keskeistä roolia näyttelevät kuidut. Tämän takia vihannekset, marjat ja hedelmät saisivat olla isossa osassa lautasen sisältöä jokaisella aterialla. Täysjyväviljoista saadaan myös tarpeellisia hiilareita, jotka ovat tarpeellisia suolistobakteerien hyvinvoinnille. Pelkästään jo kasvisten runsaalla lisäyksellä ruokavalioon, sekä höttöhiilareiden vaihtamisella kuitupitoisiin saadaan suoliston hyvinvoinnille välttämättömiä muutoksia aikaan.
Toisinaan on hyvä kokeilla järeämpää apua. Jos maha edellä mainituista huolimatta turpoilee, toimii epäsäännöllisesti ja ilmavaivat ovat riesana, voi olla hyvä kokeilla saisiko apua tilanteeseen bakteerikannan tasapainottamisesta. Me olemme valmennuksissa käyttäneet apuna maitohappobakteereja alusta saakka, ja yksi valmiste on erityisen tuttu meille: Vivomixx.
Vivomixx on jauhemuotoinen maitohappobakteerisekoitus – mielestäni se on paras maitohappobakteeri, jota olen itse käyttänyt ja jota olemme käyttäneet valmennettavillamme. Tutkimuksia Vivomixxistä ja sen edeltäjästä, VSL#3:sta on satoja aina painonhallinnasta tulehduksellisiin suolistossairauksiin.
Vivomixxin iso miinus on sen hinta. Paketti maksaa apteekeissa ja terveyskaupoissa noin 30 euroa. Kun Vahvakauppa ehdotti minulle yhteistyötä Vivomixxiin liittyen ja kertoi heidän myyvän sitä jopa 10 euroa edullisemmalla kuin muut kaupat, suostuin yhteistyöhön mielelläni. Tällä hetkellä Vivomixxin hinta Vahvakaupassa on vain 20,20 euroa.
Vahvakaupasta saat 10 % alennuksen koodilla kaisajaakkola, kun ostat vähintään kolme tuotetta kerralla. Vahvakaupan valikoimasta löydät luontaistuotteita keskittyen erityisesti vatsan ja suoliston terveyteen.
Vivomixx -jauhe sisältää 450 miljardia elävää maitohappobakteeria ja bifidobakteeria 8 erilaisesta kannasta. Sitä on saatavilla myös 112 miljardia bakteeria kapselimuodossa. Monissa ns. tavallisissa maitohappobakteereissa on 10 miljardia bakteeria per kapseli, joten näihin verrattuna Vivomixxin bakteerien määrä on suuri.
Suosittelen aina aloittamaan Vivomixxin maltillisesti – vaikkapa teelusikan kärjellisestä per päivä. Tuotetta voi käyttää kuuriluonteisesti tai jakaa pussin tai kapselin useammalle päivälle. Kun maha ei oireile (esim. vatsan löysyydellä tai ilmavaivoilla), voit lisätä annosta. Usein Vivomixxiä käytetään aluksi vähintään kuukauden ajan joka päivä. Normaali suositusannos on pussi (4,4 grammaa) per päivä. Vivomixx sopii myös lapsille.
Kannattaa lukea Vahvakaupan sivuilta Vivomixx-arvosteluita, sieltä todella näkee miten monipuolinen ja toimiva valmiste on kyseessä.
mennessä Kaisa | marras 12, 2020 | Mielen hyvinvointi, Opiskelu, Yhteistyö
Yhteistyössä Joylla – yhteistyön myötä olen osallistunut Joyllan Positive Psychology Practitioner -koulutukseen.
Oletko joskus kokenut sen tilan, kun teet jotain hyvin keskittyneesti ja positiivisessa mielentilassa, täysin tekemiseesi uppoutuen? Sillä tavoin, että ajantaju katoaa ja jälkeenpäin aika tuntuu hävinneen hämmästyttävällä tavalla jonnekin?
Se mitä teet ei välttämättä ole helppoa, vaan saatat keikkua taitojesi rajoilla niin, ettei mielessäsi mahdu olemaan mitään muuta kuin se mihin keskityt. Tekemisessä tai olemisessa voi olla syvää iloa ja tunne uppoutumisesta. Jälkikäteen miettiessä se tuntuu sujuneen omalla painollaan ilman pakottamista. Tätä kutsutaan flow’ksi, ”optimaaliseksi kokemukseksi”.
Positive Psychology Practitioner -koulutuksen toisena osa-alueena oli uppoutuminen. Tämä osa-alue olikin todella mieluinen. Uppoutumisen teemaan liittyvät mm. yllä kuvattu flow ja mindfulness.
Jos missasit positiivisen psykologian blogisarjani ensimmäisen osan jossa kerroin mm. kukoistuksen kehyksestä, lue se täältä: Kokemuksia positiivisen psykologian opiskelusta
Flow on äärimmäinen uppoutumisen kokemus
Uppoutumisella tarkoitetaan kokemusta, jossa olemme läsnä tässä hetkessä. Monelle flow on varmasti terminä tuttu ja se liittyy uppoutumiseen. Flow on se ihana kokemus, kun olemme täysin läsnä, keskittyen voimakkaasti siihen mitä teemme, taitojemme rajojen kanssa sopivassa suhteessa. Liian helppo tai liian vaikea tekeminen ei vie meitä flow’hun. Flow-kokemuksessa tietoisuus itsestä vähenee (kerrankin ”sisäinen höpöttäjä” on hiljaa) ja usein aika tuntuu pysähtyvän tai katoavan.
Minulla flow syntyy nykyisin useimmiten ratsastaessa. Tunti katoaa kertakaikkiaan vain jonnekin ja samaan aikaan tuntuu että olen hevosen selässä päättymättömässä nykyhetkessä, en missään muualla. Usein hepan selästä nousemisen jälkeen olo on jollain tavalla puhdistunut, elpynyt ja positiivisella tavalla rennon raukea. Ellei sitten alla ole ollut otus, jonka kanssa en löydä minkään sortin yhteyttä – silloin ei flow’ta ole näköpiirissä!
Flow-tila syntyy siis silloin, kun haastetta on riittävästi ja kyvykkyytemme suoriutua haasteesta on riittävän korkea.
Flow on tutkimusten mukaan yhteydessä positiiviseen affektiin, eli henkilön luontaiseen taipumukseen kokea positiivisia tunteita.
Voisiko siis olla niin, että kun flow-tiloja saa kokea yhdellä elämänsä osa-alueella – vaikkapa harrastuksessa – niin tämä hyvä suorastaan ”valuu” muihinkin elämän osa-alueiseen, kuten perhe-elämään, parisuhteeseen tai työhön…? Oman kokemukseni mukaan näin on, joskaan en muista oliko PPP-koulutuksessa tästä puhetta.
Missä sinä olet kokenut flow’ta? Onko sun elämässäsi sellaisia kivoja asioita, joiden parissa tunnet olevasi vahvoilla oman osaamisesi suhteen, ja ne kuitenkin haastavat sinua sopivasti?
Kuva: Joylla (flow-luennolta PPP-koulutuksesta).
Mindfulness on halua kohdata itsensä ”nyt on näin” -asenteella
Mindfulness on osa uppoutumisen osa-aluetta. Mindfulness-tutkimukset ovat lisääntyneet suorastaan räjähdysmäisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mindfulnessia tutkitaan nykyisin hyvin moniin eri teemoihin liittyen: nopealla vilkaisulla listalta löytyy mm. ahdistus, lasten koulunkäynti, krooninen kipu, diabetes ja traumoista selviytyminen. Tässä ajattelin kuitenkin kertoa omista kokemuksistani, sillä voin käsi sydämellä todeta, että mindfulness on yksi vaikuttavimmista asioista jonka olen omaan hyvinvoinnin työkalupakkiini lisännyt.
Aloitin mindfulness-ohjaajakoulutuksen syksyllä 2016. Olin kesällä joutunut jäämään uupumuksen, PTSD:n ja masennuksen takia sairauslomalle eikä vointini ollut häävi. Poissa oli kaikki se innostus, uteliaisuus ja oppimisen halu jotka olivat määrittäneet monin tavoin elämääni koko yrittäjyyteni ajan. Oli vain järkyttävä väsymys, ilottomuus, vaihteleva ahdistus ja alakulo, arkea häiritsevät pelot ja toivottomuus.
En voi sanoa, että olisin hyväksynyt näitä olotiloja, saati kokenut myötätuntoa itseäni kohtaan. Niitä mindfulness-harjoitusten myötä kuitenkin alettiin harjoittelemaan pieni askel askeleelta. Viikottainen psykoterapia auttoi myös tässä. Aika monta kertaa on saanut itselleen todeta, ”nyt on näin”. Nyt on näin siitä huolimatta, että toivoisi asioiden olevan toisin.
Mindfulnessilla tarkoitetaan hyväksyvää, tietoista läsnäoloa. Sitä, että tietoisesti käännämme huomion tähän hetkeen ja siihen millaisena se ikinä meille aukeneekaan: ajatuksiin jotka lipuvat mielen läpi, tämän hetken tunnetilaan, kehon tuntemuksiin ja näistä syntyviin toimintaimpulsseihin. Voimme katsoa, kuunnella, haistaa, maistaa ja tuntea tietoisesti aistimuksissa viipyillen. Pyrimme aistimaan tämän hetken kokemustamme hyväksyvällä asenteella, myötätuntoisesti. Pyrkimys ystävällisyyteen ja ”ei-arvosteluun” on tärkeä osa mindfulnessia.
Mindfulness on yksinkertaista, mutta ei helppoa
Alkuun mindfulness-meditaation saaminen arkeen oli todella, todella vaikeaa. Kaksivuotisen koulutuksen aikana harjoitus kuitenkin vähitellen asettui arkeeni ja aloin huomata merkittäviä positiivisia hyötyjä. Mindfulness-meditaatio oli erilaista kuin miten olin meditoinut aikaisemmin. Siinä missä aiempi meditaatioharjoitukseni piti sisällään lähinnä hengitys- ja visualisointiharjoituksia, nyt mukaan tulivat keholliset meditaatioharjoitukset ja pyrkimys sanoittaa omaa kokemusta harjoituksen jälkeen.
Koska käymäni koulutus tähtäsi siihen, että voisin ohjata 8-viikkoisia Mindfulness-Based Stress Reduction -kursseja, teimme pitkälti samoja harjoituksia joita MBSR-koulutuksessakin tehdään. Näitä olivat mindfulness-kehomeditaatio, mindfulness-istumameditaatio ja mindfulness-jooga. Omien kokemusten ja tuntemusten avaaminen koulutusryhmälle ja omalle harjoituskaverille oli todella tärkeä osa prosessia.
Kun aloitin mindfulnessin harjoittamisen, olin vielä varsin ankara, vaativa ja kriittinen itseäni kohtaan. Niinpä myös odotukseni meditaation ”onnistumisesta” olivat jokseenkin epärealistisia. Väistelin harjoituksia, jotta en tekisi niitä väärin. Aika pian huomasinkin, että hyvänen aika – ihan hirveän paljon oman elämäni tekemisiä määrittää se, teenkö asioita ”oikein” vai ”väärin”. Vaikka kuinka olin lempeä ja armollinen muille ja muiden tekemisille, itseäni kohtaan olin kuitenkin vaativa. Tämä oli iso oivallus. Aloin tarkastella tätä taipumustani mindfulness-harjoitusten kautta.
Mindfulnessin hyödyt – oma kokemukseni
Jossain vaiheessa mindfulnessin hyödyt alkoivat olla käsinkosketeltavia. Siinä missä ennen en tuntunut olevan läsnä oikein missään, pystyin nyt tulemaan ulos päästäni ja palaamaan kehooni melkein missä tahansa. Kun juoksin kiireessä bussipysäkille, tulin tietoiseksi kehostani ja vein huomion jalkoihini, rauhoitin hengitystäni ja kiirettäni. Kun riitelimme puolisoni kanssa, huomasin hetken jossa henkeni meinasi salpautua, halusin paeta paikalta ja mennä toiseen huoneeseen itkemään – ja pystyinkin sanomaan tämän ääneen. Kun olin lupautunut taas jonnekin kissanristiäisiin vain velvollisuudesta ja lähtöpäivänä olin totaalisen poikki, pystyinkin huomaamaan väsymykseni ja levon tarpeeni, ja toteamaan että nyt jään kotiin palautumaan.
Mindfulnessin (ja psykoterapian) kautta aloin tunnistaa paremmin omia tunteitani, tarpeitani ja reaktioitani. Aloin huomata hetkiä, joissa haluaisin oikeasti olla läsnä enkä henkisesti sadan kilometrin päässä miettimässä jotain siinä hetkessä epäolennaista työasiaa. Huomasin lumen narskumisen kenkien alla. Huomasin lapseni pienen pehmeän kehon, jota sain rutistaa aamulla herättyämme. Huomasin porkkanan heleän oranssin, kun pilkoin sitä leikkuulaudalla tehdessäni perheelle ruokaa.
Niin paljon hetkiä, jolloin autopilotti oli aiemmin ohjannut minut vain toimimaan ja ajettelemaan lisää. Ei tuntemaan, aistimaan, kuulemaan ja huomaamaan. Hidastamaan.
Huomasin myös ylikierroksilla käyvän mieleni kun heräsin kello kahdelta yöllä keskeltä unta – ja tiesin että mieli rauhoittuu, kun palautan huomion kehooni. Huomasin ”pitäisi”-ajatukset jotka piiskasivat minua tekemään asioita, jotka eivät palvelleet hyvinvointiani. Ja kun aloin huomata, pystyin muuttamaan käyttäytymistäni. Ja kuten Viktor E. Frankl on viisaasti todennut, näissä hetkissä on todella mahdollisuus kasvuun ja vapauteen.
Kuva on Ulrika Björkstamin ja minun Resilienssi ja palautuminen -yhteisluennon slide. Luennolla käsittelemme mm. mindfulnessin hyödyntämistä stressinsäätelyn ja resilienssin voimavaratekijöinä.
Mindfulnessin neljä avaintaitoa
Kirjassa Voimaa – Hyvän elämän polku (K. Lipponen, A. Litovaara, A. Katajainen) kuvataan mindfulnessin neljää avaintaitoa näin:
- Taito huomata, että huomiosi ei ole siellä, missä haluaisit sen olevan
- Taito siirtää huomio pois sieltä, missä et halua sen olevan
- Taito sijoittaa huomio sinne, mihin haluat
- Taito pitää huomio siellä, missä haluat sen olevan
Mistään tämän mystisemmästä mindfulnessissa ei siis ole kyse – nämä ovat taitoja, joista on hyötyä aivan tavallisessa arjen elämässä. Ei siis tarvita lootusasentoa, ei suitsukkeita, ei meditaatiotyynyä tai mitään muutakaan härpäkkeitä. Mindfulnessin harjoittamiseen tarvitaan vain riittävästi itsekuria asettua paikalleen ja harjoitella näitä taitoja vaikka sitten äänitteen avulla tai menemällä alkuun kurssille. Tästä on käytännössä kyse kaikessa meditaatioharjoittelussa. Huomaamisesta, ja huomion tarkoituksellisesta siirtämisestä tiettyyn meditaation kohteeseen (kuten vaikka hengitykseen tai mantraan), sekä sen pitämisestä tuossa kohteessa. Heikommalla tai paremmalla menestyksellä!
Helpottavana tietona voinen kertoa, etten edelleenkään vuosien harjoittamisen jälkeen kykene meditoimaan niin, etteivätkö ajatukseni harhailisi. On iso harhaluulo, että pitäisi olla levollinen meditoidakseen, tai kyetä pitämään mieli tyhjänä. Olen meditoinut vihaisena ja tylsistyneenä, levottomana ja surullisena, innostuneena ja väsyneenä. Eniten merkitsee halu tutkia tätä hetkeä ystävällisellä asenteella.
Mindfulnessilla on paljon tutkittuja hyötyjä. Kuva on kirjasta Voimaa – hyvän elämän polku.
mennessä Kaisa | loka 27, 2020 | Ajatukset, Mielen hyvinvointi, Opiskelu, Positiivinen psykologia, Yhteistyö
Yhteistyössä Joylla – yhteistyön myötä olen osallistunut Joyllan Positive Psychology Practitioner -koulutukseen.
Positiivista psykologiaa kuvataan hyvän elämän tieteeksi. Se on psykologian haara, jonka keskiössä on ihmisen hyvinvointi, kukoistus, vahvuudet ja voimavarat sekä näiden kehittäminen.
Positiivinen psykologia keskittyy ihmisessä ja yhteisöissä olevaan hyvään ja sen kasvattamiseen
Positiivisen psykologian tutkimusaiheisiin kuuluvat esimerkiksi:
- positiiviset tunteet kuten kiitollisuus, ilo, myötätunto, onnellisuus ja toivo,
- vahvuudet ja niiden hyödyntäminen elämän eri osa-alueilla, esimerkiksi positiivinen pedagogiikka jota voidaan hyödyntää koulumaailmassa ja mm. auttaa oppilaita tunnistamaan ja käyttämään omia luonteenvahvuuksiaan,
- merkitys: merkityksellinen työ ja elämä,
- uppoutuminen, työn imu, mindfulness ja flow
- traumaperäinen kasvu ja resilienssi eli muutoskykyisyys,
- aikaansaamisen eri osa-alueet kuten motivaatio, flow ja sinnikkyys
- ihmissuhteet ja niihin liittyvät teemat, kuten vuorovaikutus, rakkaus, empatia, myötätunto ja itsemyötätunto sekä
- keho-mielen hyvinvointi ja positiivinen terveys.
Toisin sanoen kaikki se, joka saa meidät kukoistamaan ja parantaa elämänlaatuamme. Positiivinen psykologia tutkii sitä, mikä tekee elämästä elämisen arvoista. Näitä asioita ei tutkita vain yksilötasolla, vaan myös yhteisöjen ja organisaatioiden näkökulmasta.
Meillä positiivinen psykologia on kulkenut valmennuksissa mukana ihan alusta saakka, vaikka en osannut vuosikausiin nimetä tiettyjä valmennusteemoja ja -tehtäviä siihen liittyviksi. Esimerkiksi kiitollisuuspäiväkirjan pitäminen on yksi tunnetuimmista positiivisen psykologian interventioista. Sitä meillä on käytetty vuodesta 2009 saakka!
Positiivisen psykologian teemat sitoutuvat tiiviisti niihin asioihin, joita haluamme valmennusasiakkaidemme kanssa vahvistaa. Arvomaailman kirkastaminen ja omien arvojen mukainen elämä, optimismi, omien vahvuuksien tunnistaminen, toiveikkuuden vahvistaminen, kiitollisuus ja ilo pienistäkin edistysaskeleista, myötätunto, stressinsäätelytaitojen opettelu esimerkiksi mindfulnessin avulla, itsearvostuksen ja itsevarmuuden lisääntyminen omaa hyvinvointia kunnioittavien tekojen kautta… yhtymäkohtia on lukemattomia.
Onko positiivinen psykologia pakkopositiivisuutta?
Positiivinen psykologia ei tarkoita tekopirteyttä tai toksista positiivisuutta – sitä että hampaat irvessä hymyillään vaikka elämä heittäisi kunnolla kapuloita rattaisiin.
Ehkä helposti ajatellaan, että positiivinen psykologia on kevyttä self-helppiä – peilin edessä hoettavia voimalauseita, kurjan väkisin kääntämistä kivaksi tai mielen voiman käyttämistä siten että vaikeat tunteet sivuutetaan. Ero yltiöpositiiviseen ajatteluun ja ”fake it ’til you make it” -tyyliseen menestys- ja onnellisuushumppaan on se, että positiivisen psykologian taustalla on tutkimusta.
Vaikka positiivisen psykologian tutkimukset keskittyvät myönteisiin tunteisiin ja kokemuksiin kuten toivoon, onnellisuuteen, kiitollisuuteen ja myötätuntoon, tämä ei tarkoita sitä että hankalat tunteet ohitettaisiin. Tunteiden tunnistamisen ja säätelyn taitojen vahvistaminen sekä tunteiden moninaisuuden tutkiminen on yhtä lailla positiivisen psykologian kenttää.
Monet tunteet ovat ns. ambivalentteja: eivät vain positiivisia tai negatiivisia. Esimerkiksi suru mielletään negatiiviseksi tunteeksi, mutta sitä voidaan katsoa myös toisesta näkökulmasta. Suru kertoo rakkaan ja tärkeän menetyksestä ja kaipauksesta, siitä millä on ollut merkitystä meille. Usein suru myös luo yhteyttä ihmisten välille, jos kykenemme jakamaan sen toisten kanssa ja antautumaan toisten kannatteluun.
Vaikka positiivinen psykologia on vielä melko tuore psykologian haara, on 20 vuoden aikana ehtinyt jo kertyä aimo kasa tutkimustietoa näiden aihepiirien merkityksestä hyvinvoinnille. Näihin pureudun tulevissa blogiposteissa, sillä tämä postaus aloittaa blogisarjan jossa käsittelen positiivisen psykologian aihepiirejä ja reflektoin myös Positive Psychology Practitioner -koulutuksessa oppimiani asioita.
Positiivisen psykologian koulutusta suomeksi: kokemuksia Positive Psychology Practitioner -koulutuksesta
Positive Psychology Practitioner -koulutus on suomenkielinen Joyllan ja Tampereen kesäyliopiston yhteistyössä järjestämä 32 opintopisteen koulutus, joka perehdyttää positiivisen psykologian teemoihin ja työkaluihin. Koulutus on vihdoin osaltani loppusuoralla lisäajan puitteissa – kiitos superpaljon joustosta Joyllalle ❤️
Olen kamppaillut aika tavalla oman uupumukseni jälkeen kognitiivisen suorituskyvyn haasteiden kautta. Esimerkiksi mieleenpainamisen kyky ja aikaansaaminen ovat ottaneet rankasti osumaa. Välillä ihan vain luentojen kuunteleminen on ollut mahdottomuus, kun tuntuu että aivot eivät suostu ottamaan mitään uutta asiaa vastaan. En siis ole pystynyt tekemään koulutusta normaalilla aikataululla, mutta on ollut upeaa että Joyllalla ollaan ymmärretty tämä ja olemme pystyneet muokkaamaan aikataulua sellaiseksi, että saan ennen pitkää homman pakettiin.
Kukoistuksen kehys eli PERMA
Positive Psychology Practitioner -koulutuksessa käydään läpi positiivisen psykologian aihepiirejä PERMA-kehyksen kautta. PERMA on positiivisen psykologian ”isän”, psykologian professori Martin Seligmanin malli kukoistuksesta. PERMA tulee sanoista positive emotions, engagement, relationships, meaning ja accomplishment.
Kukoistuksen kehys eli PERMA-hyvinvointimalli. Kuvan lähde: Joylla.
Minun käymäni Joyllan koulutus oli puolen vuoden mittainen, ja nyt koulutus on pidentynyt kahdeksaan kuukauteen. Se aikana käydään todella kattavasti läpi kukoistuksen kehyksen osa-alueita luentojen, verkkotapaamisten ja itseopiskelun kautta. Koulutuksesta ja tulevien ryhmien aikatauluista voi lukea lisää täältä.
Vaikka teemat olivat itselleni monin tavoin tuttuja jo ennen PPP-koulutuksen alkua, tuli koulutuksessa silti paljon uutta ja vanhempi tieto jäsentyi jotenkin selkeämpään muotoon omassa mielessäni. Etenkin todella vahva painotus tutkimustietoon jäi positiivisena mieleen. Monilla luennoilla käytiin myös läpi kritiikkiä, jota tutkimuksia ja yleisesti positiivisen psykologian eri teemoja kohtaan on annettu. Minusta tämä oli jotenkin vaikuttavaa ja loi sellaisen ilmapiirin, että koulutus on tieteeseen pohjautuvaa. Tiede pyrkii aina kumoamaan itseään, eikä positiivinen psykologia ole tästä erillinen.
Ehkä mieleenpainuvimpana itselleni tässä koulutuksessa jäivät luennot vahvuuksista. Teimme VIA Character Strengths -kyselyn (saatavilla ilmaiseksi täältä) ja saimme kuunnella luennot kaikista eri vahvuuksien osa-alueista sekä miettiä kuinka omia vahvuuksia voisi tuoda enemmän mukaan omaan arkielämään. Kaikilla vahvuuksilla voi olla myös haittapuolensa, ja näistä oppiminen luennoilla oli myös tosi kiinnostavaa.
Omassa testissäni merkittävimmiksi luonteenvahvuuksiksi tulivat nämä:
Jotenkin tämän osa-alueen kautta sain itseltänin ”luvan” siihen, että kauneuden ja erinomaisuuden arvostus (ykkösvahvuuteni) on omassa arjessani tärkeä osa hyvinvointiani. Aikaisemmin herkästi ajattelin, että se on tavallaan ”turhaa” ja mitään tuottamatonta, ja olen vain toisinaan turhan nipo asioiden laadun ja estetiikan suhteen… mutta nyt tajuan, että kyse onkin omasta vahvuudestani jota voin hyödyntää niin tavallisessa arjessa kuin myös työssäni.
Kauniiden hetkien huomaaminen ja luominen – olipa kyse sitten pysäyttävän upeasta maisemasta luonnosta, aamukahvista näteimmässä suosikkimukissani tai kauniista luentoslideistä – tuo minulle merkitystä ja iloa.
Kerron tulevissa blogipostauksissa lisää myös vahvuuksista, niiden tunnistamisesta ja hyödyntämisestä. Jos positiivisen psykologian aihepiirit kiinnostavat, helppo tapa sukeltaa niihin on Voimaa – hyvän elämän polku -kirja.
Voin täydestä sydämestä suositella PPP-koulusta kaikille – se antaa paljon ajattelemisen aihetta sekä omaan elämään että työelämän kehittämiseen. Seuraavan Positive Psychology Practitioner -koulutuksen startti on marraskuussa, vielä ehtii mukaan!
