Äitiyslomalla: tule seuraamaan Parsakaaliprinsessa-blogiani Vauva-lehden sivuille

Äitiyslomalla: tule seuraamaan Parsakaaliprinsessa-blogiani Vauva-lehden sivuille

24.10.2013 klo 14.09 meille syntyi pieni suloinen poika. Olemme Jonin kanssa tästä onnesta kovin ihmeissämme. Pienokainen vie tällä hetkellä käytännössä kaiken valveillaoloaikani ja siksi tämä blogi päivittyy harvemmin seuraavien kuukausien ajan.

Koska kirjoittaminen on minulle yksi parhaista rentoutumiskeinoista, jatkan kuitenkin bloggailua pari kertaa viikossa Vauva-lehden sivuilla Parsakaaliprinsessa-blogissani. Blogissani kerron, miten ammennan – tai yritän ammentaa – ravinnosta ja kehon hoidosta energiaa vauva-aikaan. Kannattaa kurkistaa myös raskausaiheiset jutut, joita kirjoitin ennen vauvan syntymää. Vauva-lehden blogissa kirjoitan henkilökohtaisemmasta näkökulmasta kuin tässä blogissa. Tervetuloa elämään mukana esikoisvauvan äidin arkea!

Tähän mennessä julkaistut postit, vanhimmasta uusimpaan:
Parsakaaliprinsessa esittäytyy
Kokemuksia Aktiivinen synnytys -valmennuksesta (joogakoulu Manipura)
Gluteeniton leipä
Flunssan hoito kotikonstein
Astetta fiksumpi pizza
“Hän on niin täydellinen kuin voi olla”
Näin olen välttänyt turhat raskauskilot
Raskausajan ravinnosta Fit-lehdessä
Parhaat äitiysvaatteet
Kokemuksia Luonnollinen synnytys -valmennuksesta (hypnobirthing)
Banana pancake
Kätilö-doula kävi kylässä
Raskausajan liikunta: salitreeniä viikolla 37 + video
Raskausajan kuntosaliohjelma: treenaa kroppa vahvaksi!
Raskaus ja selkäkipu: apua SI-tukivyöstä
Pieni poikamme on syntynyt
Tuoreen äidin ruokavalinnat: sairaalaruoka ja omat lisäykset
Tuoreen äidin ruokavalinnat: energisoivat aamupalat
Ajatuksia äitiydestä ja vauva-arjesta
Silkkinen seesaminsiemenmaito
Tuoreen äidin ruokavalinnat: vikkelät välipalat

Blogi

Blogi Koko perheelle parempi startti päivään terveellisellä aamupalalla elo 25, 2019Kaupallinen yhteistyö: Paulúns Suomi Tätä kirjoittaessani monessa perheessä taiteillaan loman loppumisen ja arjen alkamisen taitekohdassa. Jos teidän perheenne on yhtään kuten meidän,...
Blogin uusi koti

Blogin uusi koti

Huikeaa – kirjani Hormonidieetti kolahtaa kirjakauppoihin ensi viikolla. En taida oikein itsekään ymmärtää, miten merkityksellinen juttu kirjan julkaiseminen on. Se on tuntunut jotenkin niin luonnolliselta jatkumolta kaikelle sille mitä olen tehnyt ja kokenut. Oma jokseenkin kivikkoinenkin tie kehoni kanssa on ollut sellainen oppimatka, että toivon omien kokemusteni ja niiden myötä opiskelemani tiedon voivan auttaa muitakin.

Kirjan synty on ollut aikamoisen ihmeellinen tapahtumien summa. Keväällä 2o10 olin vierailemassa vanhempieni luona Kajaanissa, synnyinsijoillani. Siellä tuhansien kirjojen kirjahyllyjen keskellä istuskellessani tuli isäni kanssa puheeksi eri säätiöiden apurahat. Isäni on kirjoittanut kolme kirjaa Eino Leinosta ja saanut niiden kirjoittamiseen itsekin apurahoja. Kaikki perheessämme äitiäni ja pikkusiskoani myöten ovat aina olleet intohimoisten lukijoiden joukkoa. Yleisin lahja meidän perheessä onkin aina tainnut olla kirja. Alla isä opettaa minua perheen tavoille vajaat 30 vuotta sitten. 😉

Isä siis mainitsi, että juuri tuona päivänä olisi kevään viimeinen hakupäivä Suomen Tietokirjailijoiden esikoiskirjailijan apurahaa varten. Sivulauseessa hän sanoi, etten siihen tietenkään enää ehtisi – kirjeenhän piti olla postissa vain muutamien tuntien kuluttua. No, yllytyshullu kun olen, sanoin että minulla on jo kirjaidea ja pystyn laittamaan sen kyllä paperille hyvinkin lyhyessä ajassa. Niin syntyi parin tunnin aikana kirjan sisällysluettelo ja vein sen postiin.

Iloiseksi yllätyksekseni toukokuun 2010 lopussa sähköpostissani oli viesti Tammelta: “Onnea apurahasta – joko sinulla on kirjallesi kustantaja?” Tammen edustaja oli nähnyt apurahalistat ennenkuin tieto ehti edes minulle saakka. Tapasimme kesälomani jälkeen elokuun alussa ja allekirjoitin kustannussopimuksen.

Olen hyvin kiitollinen Suomen Tietokirjailijoille saamastani apurahasta ja Kustannusosakeyhtiö Tammelle avusta ison unelmani toteuttamisessa.

Vuoden 2010 lopussa, kamppailtuani omien jatkuvasti hankalammaksi käyneiden terveysongelmieni kanssa, mietin mahtaako koko kirjasta tulla yhtään mitään. Kyseenalaistin oppimiani asioita rankasti. Nyt kun vuoden 2011 aikana matka on vihdoin ollut hiljalleen kohti parempaa, olen yksinkertaisesti onnellinen kaikesta mitä on ollut ja mitä on juuri nyt. Sen olen ymmärtänyt selvemmin kuin ikinä aiemmin, että emme voi huijata kehoa. Se on aina viisaampi kuin oma mieleni ja uskomukset siitä, mikä mielestäni elämäntavoissani on hyvin, ja mitä teen (tai kuvittelen tekeväni) oikein.

Olen vielä matkalla omaan optimaaliseen olotilaani – ja takuulla nöyrempänä, enemmän oppineena ja kiitollisempana kuin jos kaikki olisi käynyt sormia napsauttamalla. Miehelleni Jonille olen erityisen kiitollinen hänen tuestaan. Kuva otettiin viime viikolla Hormonidieetti-kirjan treenikuvauksissa. Treeniohjelmat kuvineen ilmestyvät nettisivuille näinä päivinä.

Tällaiseen projektiin voi siis mahtua monenlaisia epätoivon ja toivon jaksoja. Lopulta kaikki menee juuri niinkuin kuuluu mennä. Vastoinkäymiset voivat aina opettaa jotain. Osaan arvostaa nyt terveyttäni ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin. Ja tulihan noista haasteista kirjaankin oma osansa. Pelkän pinnallisen rasvanpolttokirjan sijaan siitä syntyi selvästi syvällisempi opus. Toivon että myös lukijani saavat kipinän olla kunnossa elämää varten. Ei pelkästään kesää, lomamatkaa, kisatapahtumaa tai muuta yksittäistä hetkeä varten – vaan joka ikistä hetkeä varten.

Kirjan virallinen julkaisupäivä on 2.8.2011. Jotkut Optimal Performancen valmennettavista mainitsivat jo saaneensa kirjan käsiinsä, ja olen saanut positiivisia kommentteja myös lehdistökappaleiden lukijoilta. Hassua, että kirja on ensin muiden käsissä ja sitten vasta näen sen itse. Tuntuu, että kirjoittamisesta on jo ikuisuus, vaikka vasta kesäkuussa päästin kirjan käsistäni viimeisen kerran. Mielenkiinnolla odotan, mitä seuraavat kuukaudet tuovat tullessaan!

 

 

Iltavirkun univinkit – arvosta unta ja tunne itsesi

Iltavirkun univinkit – arvosta unta ja tunne itsesi

Vuorokausi on meille kaikille sama, mutta sisäiset vireyden ja väsymyksen jaksot vaihtelevat. Ihmisistä osa on aamusta luonnostaan käynnistyviä eli aamuvirkkuja ja osa on yökukkujia eli iltavirkkuja, joiden paras vireystila ajoittuu myöhempään päiväaikaan. Suomalaisesta väestöstä tutkimusten mukaan 47 prosenttia on aamuvirkkuja ja 12 prosenttia iltavirkkuja. Loput ovat jotain näiden väliltä.

Todellinen aamu- tai iltavirkkuuden taipumus on geneettinen, ei itse opeteltu. Moni kuitenkin oppii huonoille tavoille: siksi iltavirkkujen pieni prosentuaalinen osuus voi hämmästyttää. Valmennuskokemukseni myötä oma käsitykseni on, että todella moni meistä tekee itsestään iltavirkun elämäntapojensa kautta.

Jos ajattelet olevasi iltavirkku, kysypä itseltäsi: saatko riittävästi unta, noin 7–9 tuntia yössä? Heräätkö virkeänä?

Jos vastaus toiseen tai molempiin näistä on kieltävä, voisi olla viisasta tarkistaa elämänrytmiä ja pohtia kuinka riittävän levon voisi varmistaa. Aamun ja päivän aikainen vireystila kertoo useimmiten onko palautumisen määrä ja laatu riittävää.

(Tässä kirjoituksessa en nyt keskity niihin, joiden vuorokausirytmi on viivästynyt. Tällaista taipumusta lienee ihan oikeasti todella vaikeaa muuttaa. Nyt puhutaan siis niistä ihmisistä, jotka ovat “sekatyyppiä” ja elämäntavoillaan itsensä iltaisin virkistäviä tai iltavirkkuja joiden on noustava aamulla aikaisin töitä varten.)

Iltavirkulle tavanomaista on se, että aamulla ja päivällä väsyttää ja iltaa kohti vireystila alkaa kohota. Illansuussa kohoavaa vireystilaa ei kuitenkaan kannata sekoittaa siihen, että ihminen olisi levännyt riittävästi. On mahdollista olla univajeessa ja silti virkistyä iltaa kohti.

Yöllä hormonitoiminta on nukkumisen kannalta edullista. Unihormoni melatoniinilla, stressi- ja aktiivisuushormoni kortisolilla ja yöunen aikana voimakkaimmin erittyvällä kasvuhormonilla on rytminsä. Jos olemme hereillä valoisaan aikaan, alkaa kortisolin eritys nousta aamuyöllä. Päivällä se on korkeimmillaan ja laskee iltaan, jolloin vireystilakin alkaa laskea. Melatoniinin eritys puolestaan kasvaa illalla ja kohoaa korkeimmilleen yöllä unen aikana.

Moni sotkee normaalin kortisolirytmin elämäntavoilla. Siinä vaiheessa kun kortisolin tulisi lähteä laskemaan, juomme kofeiinijuomia, urheilemme, väittelemme somessa, kellumme loputtomassa uutistulvassa, kuskaamme lapsia harrastuksiin ja elämme kodeissamme ruuhkavuosiarkea. Luonnollinen kortisolirytmi häiriintyy ja vireystila pysyy korkealla myöhään iltaan tai yöhön.

Kuva kirjastani Hormonitasapaino (Tammi, 2012).

Kuinka sitten voisi muuttaa arkeaan ja asettaa rajat kiinnostavalle tekemiselle iltaisin, jotta pääsisi ajoissa nukkumaan ja saisi tarpeeksi unta?

Unilääkäri Henri Tuomilehto sanoi Palaudu & vahvistu -kirjan haastattelussa: “Jos on iltavirkku, muutos lähtee unen arvostamisesta. Jos unta ja nukkumista ei ymmärrä arvostaa, ei unilääkärinkään vinkeistä ole hyötyä. Kun ihminen ymmärtää, miten tärkeä asia uni on, asiat alkavat muuttua. Elämäänsä voi yleensä järjestää niin, että saa nukkua kunnolla.”

Tuomilehdon mukaan itsetuntemus auttaa unenkin parantamisessa: se, että oppii huomaamaan, mikä väsyttää ja mikä virkistää. Esimerkiksi säännöllinen mindfulnessin harjoittaminen kehittää näitä taitoja, sillä yhteys kehon tuntemuksiin, ajatuksiin ja tunteisin vahvistuu. Tämän myötä voi olla helpompi tehdä tietoisia valintoja: huomata vaikkapa se, että iltapäivällä tulee aina väsymys ja silloin huomaamattaan juo runsaasti kahvia. Kofeiinin myötä vireystila kohoaa ja iltaa kohti ollaankin jo täydessä vauhdissa. Jos tällaista taipumustaan ei huomaa, voi olla mahdotonta myöskään tehdä parempia valintoja.

Arkea voi myös rytmittää eri tavalla niin, että tekee virkistäviä asioita – kuten raskasta liikuntaa – aamulla tai viikonloppuna päiväaikaan iltojen sijaan. Jos töihinmeno ajoittuu aikaiseen aamuun, ei iltavirkun ole viisasta puuhata kovasti mieltä aktivoivia asioita iltaisin. Esimerkiksi joka ilta harrastuksissa käyminen, ostoskeskuksissa haahuilu, räiskintäpelien pelaaminen, tietokoneella oleminen, sähköpostin lukeminen, somettaminen, alkoholin nauttiminen ja muut aktiiviset iltoihin ajoittuvat puuhat on hyvä oppia ajoittaa tietoisemmin.

Alkuun iltavirkku voi tarvitaan aika paljon tietoisuutta ja myös itsekuria, jotta malttaa olla kohottamatta vireystilaansa iltaa kohti. Ei itseltään tietenkään tarvitse kaikkea mukavaa kieltää, ainoastaan tuoda enemmän huomiota siihen, kuinka usein itseään virkistää iltaa kohti. Edes muutama levolle rauhoitettu arki-ilta ja aiempi nukkumaanmeno voi alkaa tehdä jo muutosta jaksamiseen arjessa.

Voit pohtia seuraavia:

Kuuluuko arkipäiviisi sekä aktiivista aikaa että lepoaikaa?

Jos “oma aikasi” ajoittuu yöhön kun muu talo nukkuu, millaista hintaa maksat tästä päivisin vireystilasi osalta?

Mitä hyvää siitä seuraisi, jos olisit aamuisin ja päivisin virkeämpi kuin nyt, mielialasi olisi tasaisempi ja kokisit voivasi paremmin?

Huomaatko, millaiset puuhat aktivoivat sinua ja mikä saa rauhoittumaan? Minkä jälkeen keho ja mieli ovat “kierroksilla”? Entä minkä jälkeen on rauhallinen olo, haukotuttaa ja alkaa nukuttaa?

Alatko rauhoittaa puuhailua ajoissa illalla, jotta keho ja mieli voivat tyyntyä kohti unitilaa? (Tähän löydät aikaisemmista blogiposteistani vinkkejä.)

Toivottavasti näistä ajatuksista on sinulle apua – olemme nyt menossa kohti sitä aikaa vuodesta, joka on suomalaisille tutkitusti kaikkein kuormittavinta. Tarvitsemme tietoa ja tietoisuutta palautumiseen vaikuttavista tekijöistä. Itsetuntemus on yksi äärimmäisen tärkeä osa palautumisen taitoja.

Palaudu & vahvistu -verkkovalmennukseni alkaa torstaina 3.10.2019, olet lämpimsti tervetullut mukaan. Harjoitellaan yhdessä palautumisen taitoja, ehkä sillä tavalla tämän vuoden loppu on hiukan miellyttävämpi kuin mitä pimeä aika yleensä on 🙂 Kurssi on nyt syystarjouksessa puoleen hintaan vain 49 euroa. Tsekkaa tarkemmat tiedot ja ilmoittaudu mukaan täällä.