Kaupallinen yhteistyö: HappyMe Finland
”Äiti, kala on ihan yök, en syö,” pikkutyyppi 5-vee ilmoittaa. Äidin harmiksi, tietty.
Julius tykkäsi ennen kalasta, mutta sitten tuli oksennustauti joka iski kala-aterian jälkeen. Sen jälkeen ei ole pahemmin kala maistunut – paitsi äärimmäisessä ryhmäpaineessa ja lopulta itse asiassa eilen iltana. Sain Instagramissa lukijoiltani niin hyviä vinkkejä että ”lihapullien” – eli kalapullien – avulla mukula vetäisi puoli lautasellista kalaa ja pyysi lisääkin. Kiitos te! Kannatti kysyä apua, enpä ollu älynnyt pulla-asiaa kun en itse kalapullista ole ikinä välittänyt (mutta myönnetään, ne oli oikeasti hyviä).
Kuinka usein teillä syödään kalaa? Finravinto 2012 -tutkimuksen mukaan suomalaiset syövät liian vähän kalaa. Lasten ravitsemus noudattelee samaa linjaa kuin aikuisten, joten sama koskee heitä.
Suositus olisi syödä kalaa 2-3 kertaa viikossa. Haluaisin nyt haastaa siihen jokaisen lukijani! Lähtisikö teidän perhe mukaan tsemppaamaan?
Mitä hyötyä on kalan syömisestä?
Kalaa voisi nimittää ehkäpä superfoodiksi, sillä niin paljon ravitsemuksellisesti tärkeitä tekijöitä se sisältää. Harmi vaan, ettei sitä saa pakattua kovin trendikkääseen pakkaukseen kuten goji-marjoja ja maca-jauheita (jotka nekin kyllä löytyy meidän kaapista).
Miksi kala sitten olisi tärkeä lisä lapsen, ja teidän koko perheen, ruokavalioon?
Ensinnäkin, se sisältää helposti sulavaa proteiinia kasvua varten. Lapsi ei tarvitse mitään lisäproteiinia kasvuun, sillä sitä saadaan yleensä kyllä ihan riittävästi. Minusta proteiiniannoksella on muuten tosi tärkeä rooli lapsen ruokailuissa: se pidentää kylläisyydentunnetta, vähentää napostelunhalua ja pitää verensokerin pidempään tasaisena. Siksi niin pääaterioille kuin välipaloillekin olisi hyvä lisätä edes pieni proteiinpitoinen pala ruokaa, vaikka sitten siivu juustoa.
Kala tyypillisesti syrjäyttää terveydelle vähemmän edullisia ruoka-aineita, kuten prosessoituja lihatuotteita ja punaista lihaa ruokavaliossa. Tällöin ruokavalion rasvahappojakauma muuttuu myös parempaan suuntaan. Suurin osa suomalaisista syö ihan riittämiin tyydyttynyttä rasvaa. Sitäkin tarvitaan, mutta useimmat saavat tyydyttynyttä rasvaa enemmän kuin tarvitsevat. Sen sijaan monityydyttymättömien, etenkin omega-3-rasvahappojen saanti jää vajaaksi.
Kalan sisältämät omega-3-rasvahapoista erityisen tärkeitä ovat EPA- ja DHA-rasvahapot. Kasveista saadaan välttämätöntä rasvahappoa eli alfalinoleenihappoa (ALA), mutta se pitäisi kyetä muuttamaan elimistössä EPA- ja DHA-muotoon. Tätä muunnosta voivat heikentää tiettyjen vitamiinien ja kivennäisaineiden vajeet. Kalan EPA- ja DHA-rasvahappoja tarvitse enää muuntaa elimistössä mihinkään muuhun muotoon.
Omega-3-rasvoja tarvitaan esimerkiksi aivojen, sydämen ja hermoston normaaliin toimintaan. Toisin sanoen, näitä rasvahappoja tarvitaan mm. aivojen, hermoston ja silmien kehittymiseen ja normaaliin toimintaan, mielialan ja stressin säätelyyn, oppimisen ja muistin avuksi sekä sydämen rytmittämiseen.
Tässä postissa haluan keskittyä erityisesti lapsiin. Olin tosi iloinen, kun HappyMe pyysi minua yhteistyöhön – tämä on tosi tärkeä aihe.
Suomalaiset lapset syövät tutkitusti liian vähän kalaa ja osittain sen vuoksi saavat myös turhan vähän D-vitamiinia, E-vitamiineja ja välttämättömiä rasvahappoja.
Lapsen ruokavalio ennen kouluikää -julkaisussa (ks. linkki yllä) mainitaan myös, vuodesta 2003 lähtien D-vitamiinia on Suomessa lisätty nestemäisiin maitotuotteisiin ja levitettäviin rasvoihin. Määrää on nostettu vielä tässä vuosien mittaan, sillä muutoksen jälkeen huomattiin, että lisäys ei riittänyt siihen että lasten D-vitamiinin saanti olisi siltikään saavuttanut suosituksia (10 μg / vuorokausi).
Raportissa todetaan, että ”suositeltuun D-vitamiinin saantiin on hyvin vaikea yltää ilman ravintoainevalmisteiden käyttöä.”
Nyt tilanne on jo mahdollisesti parempi, koska D-vitamiinin määrää on kasvatettu elintarvikkeissa. THL suosittaa silti D-vitamiinilisää ympärivuotiseen käyttöön: ”D-vitamiinivalmistetta käytetään 7,5 µg (300 IU) vuorokaudessa ympäri vuoden. Vitamiinivalmisteen käyttö vitaminoitujen maitovalmisteiden ja rasvojen ohella on turvallista, eikä liikasaannin riskiä tavanomaisessa ruokavaliossa ole.” (katkelma Neuvolakäsikirjan 2-17-vuotiaiden suosituksesta).
D-vitamiinia tarvitaan mm. immuunijärjestelmän ja hormonien normaaliin toimintaan ja luuston ja hampaiden kasvuun ja kehitykseen.
E-vitamiinin liian vähäinen saanti voi heikentää seleenin imeytymistä. E-vitamiini ja seleeni ovat tärkeitä antioksidantteja. Seleeniä saadaan juurikin kalasta. Monta hyvää yhdessä, siis!
Antioksidantit suojaavat kehoa ikään kuin ”sisäiseltä ruostumiselta” eli hapetusstressiltä, jota pidetään nykyisin hyvin monien kroonisten ja vakavien sairauksien taustatekijänä.
THL:n sivuilla sanotaan leikki-ikäisten ruokavaliosta näin:
”Pehmeän rasvan saanti jäi Lasten ruokavalio ennen kouluikää -tutkimuksen lapsilla alle suositusten, minkä vuoksi monityydyttymättömien rasvahappojen ja E-vitamiinin saanti oli lapsilla niukkaa. Kalan viikoittaista käyttöä suositellaan sen sisältämien pehmeiden rasvojen ja D-vitamiinin vuoksi.”
Tuo tutkimus on tehty tosiaan kymmenen vuotta sitten, mutta valitettavasti en löytänyt uudempaa tietoa asiasta. Sitä ei myöskään THL:n sivuilta löytynyt.
Jos teillä jää kalan syönti liian vähiin, niin silloin suositukseni olisi ottaa omega-3-lisä käyttöön. Tarvittavat ravintoaineet on tietysti mahdollista saada ruuasta, mutta kuten yllä näkyy, se ei valitettavasti ole valtaosan kohdalla totta. Ei aikuisten, eikä lasten.
Turvaa omega-3-rasvojen saanti omega-3-öljyllä
Jos teidän perheessä kalan syöminen on yhtä satunnaista kuin meillä, voi olla viisasta käyttää päivittäin omega-3-lisää. Minulla itselläni on tapana syödä useamman kerran viikossa kalaa ja äyriäisiä kun syön esim. lounassalaatin ulkona. Valitsen siihen yleensä aina lohta ja/tai katkarapuja. Mutta lasta en ole onnistunut pakottamaan, en maanittelulla enkä lahjonnalla. Viimeisen parin vuoden aikana olen todistanut hänen syövän kalaa tasan kolme kertaa ja joka kerta niin, että pöytä on ollut ympäröity ystäväperheen lapsilla.
Meillä omega-3-öljy on siis jokapäiväisessä käytössä, koska en halua ottaa sitä riskiä että muksu saa liian vähän välttämättömiä rasvahappoja.
Tähän saakka olen monen vuoden ajan tilannut lasten omega-3-öljyä USA:sta. Olen aika kriittinen ravintolisien laadun suhteen ja minulla on muutamia luottomerkkejä joita suosin. Nyt vihdoin löysin Suomesta sellaisen omega-3-öljyn Juliukselle, joka:
1) menee omasta seulastani läpi
2) maistuu hänelle
3) tulee suoraan postissa kotiin, joten se ei ikinä lopu kesken enkä unohda ostaa sitä, ennen meillä oltiin välillä viikkokausia ilman
4) ei maksa maltaita edellisistä huolimatta.
HappyMe on siis tietty tämä omega-3-öljyvalmiste, tarkalleen ottaen kalmariöljy. Kalmariöljyn hyvä puoli on sen korkea DHA-pitoisuus joka on erityisen hyvä lasten kalaöljyn kannalta. Pikkutyypit tarvitsevat suhteessa enemmän DHA-rasvahappoja kuin EPA-rasvahappoja. DHA on erityisen tärkeä kasvaville aivoille ja keholle. HappyMe sisältää myös D-vitamiinia ja E-vitamiinia, joka suojaa soluja hapetustressiltä (E-vitamiinin lähteenä on ei-geenimuunnellut soijapavut).
Julius on ollut nyt kipeänä ja hän pyytää joka päivä äitiä tekemään ”herkkulautasen”. Laitan siihen kuivattuja marjoja kuten karpaloita ja mulpereita, pähkinöitä, muutaman piparin, vähän tummaa suklaata, pureskeltavan monivitamiinin ja HappyMe:n. Arvatkaa minkä poitsu syö ekana?
HappyMe:tä otetaan yksi geelitabletti päivässä. Siitä saa 361 mg kalaöljyä, josta DHA:ta on 250 mg ja EPA:a 97 mg. Geelitabletti on ollut Juliuksen mieleen, hän kutsuu niitä kalanameiksi.
HappyMe:llä on EU:n hyväksymät terveysväitteet:
– Luusto: D-vitamiini on välttämätön lasten luuston normaalille kasvulle ja kehitykselle.
– Aivot: DHA edistää aivotoiminnan pysymistä normaalina. Tutkittu vaikutus aivoihin saavutetaan nauttimalla 250 mg:lla DHA:ta päivittäin.
– Vastustuskyky: D-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa.
– Näkö: DHA edistää näön pysymistä normaalina. Tutkittu vaikutus näköön saavutetaan nauttimalla 250 mg:lla DHA:ta päivittäin.
– Sydän: DHA ja EPA rasvahapot edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus saavutetaan nauttimalla 250 mg EPA:a ja DHA:ta päivittäin.
Ensimmäisellä testiviikolla löysin pojan kiipeämästä keittiön tasolle jakkaran kanssa, hän kertoi etsivänsä ”niitä hyvänmakuisia kalanameja”. Olivat niin hyviä, että hän halusi viedä yhden liuskan ja (lapsille sopivat) mustekalatautuoinnit Iiris-ystävälleenkin kun meillä oli leikkitreffit. ”Iiris, ne maistuu ihan limpparilta, maista sinäkin!” Hellyttävää 😀
Positiivinen juttu on se, että hyvästä mausta huolimatta näissä ei ole sokeria (makeus tulee mm. xylitolista). Hämmästyin, kun katsoin valmistajan sivuilta videon jossa näytetään miten paljon tavanomaiset omega-3-”namit” sisältävät sokeria. Tsekkaa vaikka itse.
Meillä oli aiemmin käytössä erilainen valmiste (kapseli), mutta ärsyttävä juttu oli se, että kalaöljy purskahti toisinaan ulos Juliuksen puraistessa kapselin rikki. Muutamat suosikkipaidat on heitetty roskikseen, kun öljyt on olleet rinnuksilla eikä haju ole lähtenyt pois edes pesukoneessa.
Näitä voisi toki käyttää aikuinenkin. Silloin suosittaisin ottamaan 2-3 geelitablettia päivässä (jos on mustelmaherkkyyttä, niin kannattaa pitäytyä yhdessä geelitabletissa per päivä).
Kala-allergikoille hyvä tieto on se, että tätä voi allergikkokin käyttää. Ainoastaan äyriäisallergikon on paras pysyä näistä erossa.
HappyMe on myös mainio niille, joita kalaöljytabletit röyhtäyttävät. Näiden maku on todella mieto, eikä kalaöljyröyhtäyksiä ole tiedossa. Geelitablettia on kehitetty pitkään ja hartaasti. Meillä pikkumiehen yksi päivän tähtihetki on se, kun ”limalöllykän” saa sormien väliin puristeltavaksi. Olen kieltäytynyt ostamasta niitä kaikkia vinkuvia vessanpönttöjä ja muita slimejä, koska löydän niitä lopulta kuivuneena pöydänreunoihin ja valumasta pitkin keittiönkaappeja. Nämä ”slimet” saavat nyt riittää.
Paras omega-3-öljy on puhdas ja eettinen öljy
Olen melkoisen kranttu näiden blogiyhteistöiden suhteen. En lähde läheskään kaikkiin kyselyihin mukaan, teen näitä vain jos yritys vastaa omia arvojani ja käyttäisin tuotetta joka tapauksessa. Siksi kyselin HappyMe:n Hannalta tarkkaan tuotteen valmistuksesta ja puhtaudesta. Kaikki kalaöljyt eivät ole eettisesti valmistettuja. Huonolaatuiset öljyt voivat olla härskiintyneitä ja niissä voi olla epäpuhtauksia. Tuollaista ei tietenkään halua antaa lapselleen. Siksi en suosittelisi tilailemaan ihan mitä sattuu, tai ostamaan kaupasta halvinta valmistetta.
HappyMe:n kalmarit pyydetään yksitellen koukkua ja valoa käyttäen, eikä troolausta käytetä. Troolauksen huono puoli on nimittäin sivusaalis, joka tarkoittaa sitä että kun yritetään saada tiettyä kalaa kiinni, sen kaverina saadaan vahingossa kilotolkulla myös muita mereneläviä joita ei ole ollut tarkoitus kalastaa. Tällainen kalastus EI ole kestävän kehityksen mukaista, kun taas tuo HappyMe-kalmarien kalastus on.
Erityisen hieno juttu edellisen lisäksi on se, että kalmariöljyssä käytetään ruokatuotannon ylijäämää, joka tukee kestävää kehitystä. Kalmareita ei siis pyydetä vain öljyä varten. Öljyn puhtaus on myös varmistettu siten, että se puhdistetaan 11-vaiheisessa prosessissa ennen kuin siitä valmistetaan HappyMe-öljyä.
Mutta nyt pieni mies koputtelee äitiä olkapäähän ja pyytää, ”äiti, minä haluaisin sen minun kalanamin! Voisinko saada kaksi, äiti kiltti?” – taitaa olla siis aika mennä. Ja tää tapahtui ihan oikeasti, ei todellakaan keksitty korni myyntilause vaikka siltä kuulostaakin 😀 Joudun piilottamaan nuo niin korkealle yläkaappiin, ettei tyyppi pääse sinne edes jakkaran kanssa. Muuten käy kuten viinikumipussille jos sen erehtyy jättämään aviomieheni lähistölle.
Olisi kiva kuulla, mitä sinun lapsesi tykkäävät HappyMe:sta? Laita ihmeessä viestiä vaikka Facebookissa tai Instagramissa!
HappyMe-pakkauksessa tulee mukana hauskat siirtotatuoinnit lapsille. Kuulin, että joku muksu oli saanut nämä omiin käsiinsä ja tatuoinut naamansa, joten ehkä kannattaa laittaa nämäkin sinne ylähyllylle pienten sormien ulottumattomiin 😀
Tutkimuslähteet: Examine.com, Fish oil