Tänä jouluna olen saamassa aikaan jonkinlaisen ihmeen, nimittäin joulukortit talvisen valokuvanipun kera jokaiselle kummilapsellemme Keniaan. Omalla kirjoitusyritykselläni on kaksi kummilasta, Optimal Performancella yksi ja uusimpana myös kuntosalillamme Optimal Performance Centerillä on yksi kummilapsi Keniassa Suomen World Visionin kautta. Olen superhuono lähettämään kummipostia – vaikka nämäkin joulukortit ja kuvat meidän talvipuuhista menevät varmaan myöhässä perille, olen iloinen että tänä vuonna sentään sain tämän aikaan. Uskon kumminkin olevani kelvollinen kummi, vaikken kirjeitä tiuhaan vaihtaisikaan.
Minusta on tärkeää, että jakaa omastaan niille jotka tarvitsevat apua. Edes vähän. Vitonen tai kymppikin on enemmän kuin ei mitään. Kohteita on loputtomasti – tärkeintä on että aloittaa jostain.
Minulle World Vision on tuntunut alusta asti jotenkin omalta, mutta koen silti koko ajan että vähän muutakin pitäisi tehdä – kotimaassa. Lahjoitan 10e kuussa Helsinki Missiolle ja vuosittain osa Optimal Performancen yleisöluentojen tai verkkovalmennusten tuotosta on ollut tapana lahjoittaa Hope ry:lle. Vuonna 2014 lahjoitimme 10e jokaista kevään ryhmävalmennuksiin osallistuvaa kohti Uudelle Lastensairaalalle.
Joni vei viimeksi kesällä Tampereen Hope ry:lle 150 jalkapalloa, joita oli kovasti toivottu. Hope ry auttaa antamalla vähävaraisille ja kriisin kokeneille perheille konkreettisia tavaralahjoituksia, sekä lapsille ja nuorille harrastustukea ja vapaa-ajan elämyksiä.
Eikä aina tarvita rahalahjoja. Esimerkiksi Helsinki Mission ja Hopen kautta voi tarjota suoraan omaa aikaansa. Tänään ratikassa minulle pisti silmään infotaululta Suomen Punaisen Ristin ilmoitus huonosta veritilanteesta. Verenluovutus on ihan mahtava tapa auttaa, eikä se maksa itselle mitään. Toivottavasti mahdollisimman moni kävisi vaikka luovuttamassa verta. Auttamisesta tulee hyvä mieli!
Kun perustin oman yritykseni vuonna 2009, halusin alusta asti ajatella että yritykseni auttaisi muitakin kuin asiakkaitani. Mitään takeita firman tuottavuudesta ei ollut, mutta päätin kumminkin ottaa World Visionin kautta kummitytön Keniasta. Nyt jo yläastetta käyvä Brenda on päässyt sisäoppilaitokseen opiskelemaan. Viime vuonna hänen perheensä osti lähettämälläni rahalahjalla hänelle lehmän. Samalla rahalla olisin voinut käydä täällä kerran ulkona syömässä kivasti puolisoni kanssa tai ostaa uudet lenkkarit. Meille kiva ilta tai minulle kivat tossut, mutta Brendalle turva moneksi vuodeksi eteenpäin.
Minun piti lähteä maaliskuussa tapaamaan Brendaa ja Barbraa Keniaan Suomen World Visionin kummimatkalle. Matkani peruuntui, kun jouduin melanooma- ja imusolmukeleikkaukseen juuri samaan aikaan kuin olisi pitänyt lähteä. Harmitti ihan hirveästi. Samaan aikaan tietysti huoli omasta terveydestä oli kova. LEhkäpä joskus vielä pääsen matkalle tapaamaan kummilapsiani.
Brendan äiti lähetti minulle kiitoskirjeen ja kuvia uudesta lehmästä. ”We appreciate very much. We have decided to buy for her a cow of which a child will come.” Lehmä antaa perheelle maitoa ja voi poikia vasikan jonka voi tarvittaessa myydä.
Brendan kodin alueella, Meibekissä, kummiohjelma on nyt lopuillaan. Kymmenen vuoden aikana alueelle on saatu mm. puhdas vesi 35000 ihmiselle. Se puolestaan on vähentänyt lasten sairastamista, luonut työpaikkoja ja mahdollistanut paremman ravinnonsaannin viljelyn helpottumisen kautta. Kummius tuo todella konkreettisia asioita ihmisten elämään!
Vuosi sitten otin toisen kummilapsen, 3-vuotiaan Job-pojan. Hän on ihan saman ikäinen kuin Julius. Toivon että voimme Juliuksen kanssa olla Jobille kummeina ja yhdessä oppia, millaista elämää samanikäinen poika elää toisella puolella maailmaa. Toivon että pääsisimme tapaamaan häntä kun pojat ovat vähän vanhempia. Hänestä minulla ei ole vielä muita kuvia kuin kummikortissa oleva. Odotamme nyt vuosiraporttia ja joulukorttia. Vaikka kirjeenvaihtoa ei harrastaisikaan, niin nuo kaksi joka vuosi kummille kumminkin toimitetaan.
Barbra-tytön, 5v, kummi minusta tuli tänä keväänä. Barbran yhteisön tukeminen tuntuu tosi tärkeltä. Ngoswetin aluehanke on vasta käynnistymässä. Alue on hyvin vuoristoinen ja naisten ja lasten aika menee päivisin veden kantamiseen pitkän matkan päästä. Toivottavasti ”Meibekin ihme” – veden saaminen kymmenille tuhansille hankkeen kautta – toteutuu tulevina vuosina myös Ngoswetissa. Alueella asuu monia erittäin köyhiä perheitä. Ravinnonsaanti on vaikeaa ja terveydenhuolto vielä retuperällä. Iso osa synnytyksistä tapahtuu muualla kuin synnytysklinikoilla.
Pieni suloinen Barbra! Minun piti olla tällä reissulla itse mukana, mutta jouduin äkillisesti leikkaukseen. World Visionin porukka pääsi kumminkin tapaamaan häntä ja hänen äitiään ja vei tuliaiseni perille. Barbra sai oman nuken, koulurepun, koulutarvikkeita ja perheelle vietiin myös ruokaa. Harmitti, kun en päässyt tapaamaan tätä pikkuista aurinkoa.
Uusin kummilapsemme on kuntosalimme Optimal Performance Centerin poppoon kummipoika, 7-vuotias Hezron. Myös Hezron asuu uuden aluehankkeen, Ngoswetin, alueella. Usein kummilapseksi halutaan pieniä tyttöjä. Niinpä teimme päin vastoin: otimme vanhemman pojan. Heillä on huonommat mahdollisuudet saada kummi. Pojista tulee kumminkin jonain päivänä isiä, perheen päitä. Jos he pääsevät kummitoiminnan kautta lastenkerhoon ja kouluun ja näkevät miten tärkeää koulutus on niin tytöille kuin pojille, jonain päivänä heistä tulee toivon mukaan viisaita isiä pienille tyttärilleen.
Tässä kuvassa Hezron pitää käsissään kuvaani taannoisella World Visionin matkalla, jolla World Visionin työntekijät kävivät tapaamassa häntä ja hänen perhettään.
Minun oli tarkoitus olla mukana nyt viikonloppuna näytettävässä Sami Hedbergin & Suomen World Visionin hyväntekeväisyysillassa kertomassa kummiudestani, mutta taas meni mönkään. Uskomattoman huonoa tuuria, mutta olin jo toisen kerran tänä vuonna sairaalassa juuri kuvauspäivänä, eri syystä tosin. Oli kuitenkin hellyttävää nähdä tämä kuva. Toivoisin vain kovasti, että voisin olla apuna kummitietouden lisäämisessä – mutta jospa se tällä kertaa kävisi vaikka tämän blogipostin kautta.
Jobin, Brendan ja Hezronin kummius on meillä vasta alussa. Brenda on saanut jo paljon apua kummiohjelman kautta viimeisten seitsemän vuoden aikana. Brendan kotialueen, Meibekin, hanke päättyy ensi vuoden aikana. Uusia kummeja tarvitaan Keniassa uusille aluehankkeille, kuten nyt Ngoswetiin – ja tietysti moniin muihin maihin.
Lapselle kummin saaminen turvaa mm. koulutuksen ja terveydenhuollon. Kummina pääsee auttamaan myös toista äitiä ja isää antamaan lapselle parhaan mahdollisen tulevaisuuden. Puhumattakaan koko yhteisön avusta: mm. puhtaasta vedestä ja sen kautta toimeentulon helpottumisesta kaikille, kun puhdasta vettä on käytettävissä esim. viljelyyn ja eläimille.
Tänä viikonloppuna ja ensi tiistaina Nelonen esittää Sami Hedberg & Ystävät -illan, jonka kautta pääsee näkemään artistiesitysten lisäksi pätkiä Samin perheen kummivierailusta Keniaan, monen kummin tarinan ja kummia odottavan lapsen mietteitä. Pistäkäähän telkkari auki hyvän vuoksi! Esiintymässä on mm. Anssi Kela, Erin, Robin ja monia muita suomalaisia eturivin artisteja.
Esityksiä on vielä:
– la 26.11. 13.15
– su 27.11. 15.00
– ti 29.11. 23.05
Kummiksi Suomen World Visionille pääsee täältä. Kohdemaan, sukupuolen ja iän voi valita itse, jos haluaa. Summa on minimissään 29e/kk. Minä en maksa tuon enempää. Ajattelen että pienikin apu on parempi kuin ei mitään. Jos summa tuntuu paljolta, niin alimmillaan seitsemällä eurollakin voi auttaa: eettisten lahjojen kaupasta saa tuolla summalla lapselle ruokaa.
Tämä ei ole yhteistyöpostaus vaan oman sydämeni toivonus sille, että yhä useampi tekisi toisille hyvää itselleen sopivalla tavalla, lähellä tai kaukana. Siitä hyötyvät molemmat: niin avun antaja kuin myös sen saaja. <3