Sain koskettavan kirjeen Facebookin kautta eräältä lukijaltani. Eikö ole ihmeellistä, miten jopa lapsettomuushoitojen yhteydessä unohdetaan yksinkertaiset perusasiat kuin uni ja ravinto? Niiden vaikutusta hedelmällisyyteen ei kannata väheksyä, sillä unen ja ravinnon vaikutus hormonitoimintaan on valtavan suuri.
Uni tasapainottaa kortisolia, joka liiallisena mm. vähentää raskauden mahdollistavien sukuhormonien eritystä.
Ravinnon avulla puolestaan säätelemme mm. insuliinin eritystä. Insuliinin tasapainolla on suuri merkitys hedelmällisyyden parantamisessa. Liian suuri insuliinin eritys johtaa insuliiniresistenssiin, jolloin insuliinin teho laskee ja rasvan varastoituminen lisääntyy. Esimerkiksi lapsettomuutta aiheuttava PCOS (monirakkulaiset munasarjat) on ravinnosta ja aineenvaihdunnasta johtuva ongelma, jonka yhtenä syynä on insuliiniresistenssi. Miehillä puolestaan liian suuri insuliinin eritys vähentää testosteronia ja lisää estrogeenia. Näihin voidaan vaikuttaa varsin helposti ruokavaliota muuttamalla. Tässä hyvä kolmen minuutin video Dr Mark Hymanilta aiheesta.
Mutta nyt annetaan puheenvuoro 30-vuotiaalle Lauralle.
——————
Kiitos Kaisa Hormonidieetti-kirjasta! Sen ansiosta vieressäni tuhisee parasta aikaa pieni poikamme, aikalailla saman ikäinen kuin teidänkin nappula. Neljän vuoden turha tutkimuksissa ramppaaminen, hormonien syönti ja kaikki lapsettomuuteen liittyvä paha olo loppui kirjasi ansioista tehtyjen oivalluksien johdosta.
Kävin vuosien ajan terveyskeskuksen tutkimuksissa. En kokenut saavani sieltä apua ja menin lopulta yksityiselle lääkärille. Siellä mittailtiin kuukautiskierron tiettyinä päivinä hormonipitoisuuksia, mutta en oikein koskaan tajunnut että mistä ne kertovat. Eikä sitä minulle myöskään selitetty.
Lopulta menimme Väestöliiton lapsettomuusklinikalle hoitosuunnitelmiin. Tällöin, syksyllä 2012, olin jo saanut Hormonidieetti-kirjasi käsiini. Varovasti yritin siellä asiantuntijoiden kanssa ottaa puheeksi nämä ravintoasiat. Aikalailla tuli sellainen palaute, että ”ihan hyvähän se on monivitamiinia syödä”. Ja sanottiin myös että ei kannata ihmeitä odottaa. No, tuossa se ihme nyt on vieressä!
En kuitenkaan antanut periksi vaan halusin lykätä hoitojen aloittamista vielä muutamalla kuukaudella. Olihan tässä jo neljä vuotta odoteltu, joten ei pari kuukautta enää tuntuisi missään.
Vuoden 2013 vaihteessa teimme päätöksen, että helmikuussa 2013 aloitamme hedelmällisyyshoidot. Oma jännäämisensä oli siinäkin, pistosten ottaminen piti aloittaa taas tiettynä kuukautiskierron päivänä. Niitä kuukautisia odoteltiin… Ja odoteltiin… Mutta ei niitä koskaan tullut. Helmikuussa 2013 tein plussatestin. Raskaus lähti alulle ilman hoitoja.
Meillä, tai siis minulla, niinkin yksinkertainen asia kuin riittävä uni vaikutti siihen että vuosia hukassa ollut kuukautiskierto saatiin säännölliseksi. Olen aina ollut huono nukkuja, ns. toinen silmä auki kokoajan. Tämän takia kehoni stressihormonitaso oli pilvissä ja sukupuolihormonit hakusessa.
Ymmärsin, että osa ongelmasta johtui magnesiumin puutteesta. Tutkitutin kroppani ravintoainepitoisuuksia hiusanalyysillä [Kaisan lisäys: lue ravitsemustasoa mittaavista laboratoriotesteistä MDD Terveyspalvelut Oy:n sivuilta]. Testi paljasti, että suurin vaje minulla oli magnesiumista ja kalsiumista. Kalsiumvaje, siitä huolimatta että minä maatalon tyttö joka joi päivässä litran kaupan maitoa ja siihen jugurtit ja juustot päälle!
Testasin magnesiumtasoni ja opin, että tarvitsin magnesiumia paljon enemmän purkin kyljen annostukseen verrattuna. Alkoi uni maittaa! Tuntui että vuosien univelat piti alkaa nukkumaan pois.. Samalla kuukautiskiertoonkin alkoi tulemaan jotain järkeä.
Teimme mieheni kanssa myös ruokaremontin. Hiilareiden tyhjä mättääminen jäi ja rehuja, proteiinia ja hyviä rasvoja tilalle. Ravintolisistä käytin mm. monivitamiinia, kalaöljyä, probiootteja ja B-vitamiineja. Yksinkertaisilla asioilla tuli hurja muutos.
Raskausaikana jatkoin samoilla eväillä. Painoni nousi vain kymmenisen kiloa. Yhtenäkään aamuna minulla ei ollut pahoinvointia yms raskausoireita. Jos maha ei olisi kasvanut, ei raskaudesta olisi kyllä tiennyt mitään. Poikamme oli kuitenkin syntyessään reilun kokoinen.
Raskauskilot ovat nyt lähteneet kuin itsestään. Juuri eilen kävin puntarilla ja huomasin ilokseni, että painoa on kolme kiloa vähemmän kuin ennen raskautta. Ilman mitään kuureja. Minulla oli painoa ehkä noin 15 kg liikaa ennen raskautta, joten ei haittaa siis yhtään vaikka muutama kilo vielä lähteekin.
Vauva on edelleen täysimetyksellä ja maitoa tulee reilusti. Hyvä niin, pysyy noinkin iso poika tyytyväisenä!
————–
Kuva täältä.