Kaupallinen yhteistyö: HappyMe Suomi
Viisivuotiaan pikkutyypin äitinä minua kiinnostaa kovasti, kuinka voin tukea lapseni tasapainoista kehitystä mahdollisimman hyvin. Sopivasti rytmitetty arki, riittävä uni, leikki, läsnäolo, liikunta ja ravitsemus ovat asioita tässä paletissa joita koitan jollain tavalla huomioida päivittäin. En halua olla neuroottinen äiti esimerkiksi ruokailun suhteen, vaan ennemminkin mukavan tasapainoinen ja rento. On kuitenkin joitakin juttuja, joista en tingi – esimerkiksi ruokarytmi, omega-3-lisä, marjojen tarjoaminen muksulle päivittäin ja yhteiset ruokailuhetket.
Nyt Juliuksella on menossa jokin ihan mahtava kausi tunnesäätelyn oppimisessa ja meillä puhutaan kotona paljon tunteista. Yrittäjänä olen siinä mielessä kiitollisessa asemassa, että pystyn itse vaikuttamaan aika paljon päivieni rytmiin. Rauhalliset aamut ovat ihan mahtava tapa saada yhteys ihanaan herkkään poikaani, ja aamuisin usein pohdimmekin erilaisia tunneasioita yhdessä. Montessori-leikkikoulun kohtaamiset ystävien kanssa ja riehakkaaksikin käyvät leikit mietityttävät poikasta. Joskus ennen lähtöä jännittää niin, että pää ja maha on kipeänä.
Yritän antaa hänelle näiden asioiden kanssa aikaa ja olla tukena, koska jotenkin nyt oman psykoterapiani kautta olen huomannut miten älyttömän tärkeää se on, että omat tunteet saavat myötätuntoisen rinnallaolijan – silloin tulee nähdyksi ja kuulluksi. (Minut on kyllä nähty ja kuultu lapsena, mutta aikuistuttuani taisin unohtaa, että elämässä ei ole kyse vain suorittamisesta.)
Olen kiinnostuneena seuraillut kuinka oma toimintani niin hyvinä ja virkeinä, kuin myös väsyneinä ja huonoina päivinä heijastuu lapseeni. Kun olen virkeä ja nukkunut hyvin, jaksan ottaa lapsen kiukut, jännitykset, viivyttelyt ja vaikeammat tunnetilat vastaan aivan toisella tavalla kuin väsyneenä ja huonosti nukkuneena. Molempien kohdalla kyse on siis käytännössä stressin säätelystä.
Kun suunnittelimme HappyMe:n kanssa tätä postausta, mietimme kuinka voisin avata omega-3-lisän hyötyjä jotenkin konkreettisesti. Yksi asia, joka tutkimusten kautta tiedetään, on se että ”omega-3-rasvahappo DHA edistää aivotoiminnan pysymistä normaalina”. Tähän liittyen ajattelin kirjoittaa siitä, mitä tämä normaali aivotoiminta voisi tarkoittaa. Tässä olen käyttänyt pohjana omaa Palaudu ja vahvistu -kirjaani ja Sajaniemen & hänen kollegoidensa loistavaa Stressin säätely -kirjaa.
Mitä aivoissa tapahtuu, kun ne toimivat normaalisti?
Aivot ovat äärimmäisen monimutkainen elin.
DHA-rasvahapon on tutkimuksissa todettu edistävän aivotoiminnan pysymistä normaalina. Tutkittu vaikutus aivoihin saavutetaan syömällä rasvaista kalaa 2-3 kertaa viikossa tai ottamalla 250 mg DHA:ta päivittäin ravintolisänä.
Aivojen eri tasot ohjaavat elimistön koko hermojärjestelmää. Alhaalta ylöspäin katsottuna tasot voidaan jakaa yksinkertaistettuna sensorimotoriseen, emotionaaliseen ja kognitiiviseen tasoon.
Aivojen alemmat tasot huolehtivat eloonjäämisestä. Alin taso on aivorunko, jota liskoaivoiksikin kutsutaan. Se vastaa ihmisen vaistonvaraisista reaktioista ja monista tiedostamattomista tapahtumista kuten sydämen toiminnasta, verenpaineen säätelystä ja hengityksestä.
Limbinen järjestelmä vastaa tunnepitoisista muistikuvista, oppimiskyvystä, vieteistä, reaktiokyvystä ja yhteyden muodostamisesta toisiin ihmisiin ja paikkoihin. Se ikään kuin vastaa kysymykseen siitä, onko joku asia miellyttävä vai epämiellyttävä. Perustunteet kuten turvattomuus ja turvallisuus prosessoidaan limbisen järjestelmän kautta.
Muistin toiminnasta vastaa pääosin limbisen järjestelmän alueella sijaitseva hippokampus, joka säätelee myös stressijärjestelmän toimintaa. Hippokampus vertaa uusia tietoja vanhoihin kokemuksiin. Se avustaa toiminnallaan tunnemerkitysten määrittämisestä vastaavia mantelitumakkeitta.
Mantelitumakkeet ovat aivojen ”palohälytin” ja ne toimivat nopeammin kuin järkiaivot (eli aivojen otsalohko), jonne tieto erilaisista tapahtumista myös välittyy. Kun mantelitumakkeet aistivat vaaran, ne lähettävät salamannopeasti viestin hypotalamukseen ja aivorunkoon. Näin stressireaktio ja ihmisen toiminta uhkatilanteessa voi käynnistyä jo ennen kuin järkiaivot tajuavat, mitä olemme tekemässä.
Aivojen korkein taso eli aivokuori vastaa tietoisesta ajattelusta. Sitä voidaan nimittää ihmis- tai järkiaivoiksi. Tämä on aivojen kognitiivinen taso. Aivokuoren avulla pystymme suunnittelemaan, tulkitsemaan viestejä vuorovaikutuksessa ja muuten ulkomaailmasta, arvioimaan, järkeilemään, muistamaan ja havaitsemaan tietoisia tuntoaistimuksia, liikkumaan tietoisesti ja ylipäätään harkitsemaan, kuinka toimia erilaisissa tilanteissa. Luovuus, kyky havainnoida itseämme osana suurta maailmankaikkeutta, hengellisyys, uskomusjärjestelmät, mielikuvitus ja empatia ovat myös aivokuoren tuotteita.
Aivokuoren otsalohko, otsan takana oleva alue, vastaa kaikkein monimutkaisimmista ajattelu- ja suunnitteluprosesseista. Etuotsalohko tuottaa todellisuutta esittäviä kuvauksia, joiden avulla mieli voi luoda erilaisia käsitteitä tässä hetkessä, ajatella menneitä kokemuksia tai luoda erilaisia näkymiä tulevaisuuteen.
Etuotsalohkon eri osat vastaavat siis esimerkiksi huomiokyvystä, toisen ihmisen kanssa samalle aaltopituudelle virittäytymisestä, tunteiden tasapainottamisesta, itsetuntemuksesta ja moraalisesta tietoisuudesta. Otsalohkojen toiminta on olennaista, kun haluamme kyetä toimimaan viisaasti tilanteen edellyttämällä tavalla. Etuotsalohkot kehittyvät jopa 23–25 vuoden ikään asti.
Aistit liittyvät myös olennaisesti aivojen toimintaan. Terve.fi:n artikkelin mukaan:
”Liikealueet sijaitsevat molemmissa aivopuoliskoissa otsalohkon takaosassa. Tuntoalueet taas sijaitsevat päälakilohkon etuosassa. Toiminta menee ristiin siten, että oikea aivopuolisko säätää vasemman puolen tuntoa ja liikettä, ja päinvastoin.
Aivojen takaosassa ovat näköalue, kuuloalue ja tuntoalue, eli sinne tulee näiden aistien välittämä tieto.
Vasen aivopuolisko ohjaa kielellisiä toimintoja, joita ovat mm. puheen ymmärtäminen ja tuottaminen, kirjoittaminen ja laskeminen sekä kielellisen aineksen muistaminen.
Oikea aivopuolisko käsittelee, ymmärtää ja muistaa nähdyn, hahmottaa ulottuvuuksia ja ympäristön etäisyyksiä ja suuntia, mikä mahdollistaa liikkumisen samoin kuin sijaintien ja kulkureittien muistamisen. Silmän ja käden yhteistyö sekä kasvojen ilmeiden tunnistaminen perustuvat oikean aivopuoliskon toimintaan.”
Aikamoinen paketti nuo meidän aivomme! Pidetään niistä huolta. Ja koska lapset eivät osaa vielä itse säädellä omaa toimintaansa, koitetaan tehdä hyviä valintoja pikkuisten kasvun ja kehityksen suhteen.
HappyMe-geelitabletit on se tapa, jolla meillä kotona turvataan 5-vuotiaan DHA:n saanti. Julius nirsoilee edelleen kalalle, joskin nyt on alkaneet kalapullat maistua satunnaisesti (kiitos paljon teille, ketkä vinkkasitte asiasta!).
Jos et ole vielä tutustunut HappyMe:hen, niin voit lukaista tämän blogipostini aiheesta. Mun lukijana saat ekasta pakkauksesta 50 prosentin alennuksen 🙂
PS. Tämä posti on tehty yhteistyössä HappyMe Suomen kanssa. Kaupallinen yhteistyö tarkoittaa sitä, että yritys sponsoroi kirjoitustani (ts. saan siitä palkkaa).