// Tämä juttu on julkaistu Fit-lehdessä keväällä 2016. //
Kaisa Jaakkolalle ruoka tarkoittaa kauneutta, hyvää seuraa ja hyvinvointia. Hänellä ei ole rajoituksia sille, mitä ruokaa voi syödä mihinkin aikaan.
Minulle ruoka on ravintoa keholle, mielelle ja sielulle. Kilpafitnessaikoinani söin yksin kylmää ruokaa muovipurkista muiden lähtiessä lounaalle. Tärkeintä oli, että ruuan makrot olivat kohdallaan. Siihen en halua enää takaisin.
Olen tosi visuaalinen ihminen, ja kauneuden aistiminen joka päivä on merkittävä osa hyvinvointiani. Minulle on nautinto saada eteeni kaunis annos ja syödä näteiltä astioilta. Syöminen on myös tärkeä sosiaalinen tilanne.
Parhaita ruokamuistojani on käsittämättömän hyvä salaatti Manly Beachilla Australiassa. Osuimme mieheni ja poikani kanssa sattumalta kivasti sisustettuun ravintolaan. Hetki oli erityinen: poikamme Julius täytti vuoden, ja olimme toisella puolella maailmaa reissussa, josta olin haaveillut lapsesta saakka. Olin tärkeiden ihmisten kanssa, ja ateria tyydytti kaikki aistit.
Ruokaa rennosti ja joustavasti
Värit hoitavat sielua. Länsimaisen ihmisen ruokavalio leipineen, lihoineen ja pastoineen on kuitenkin hyvin beige. Juuri väreissä ovat monet kasvisten hyvää tekevät ainesosat, kuten flavonoidit ja antioksidantit. Valitsen voimakkaan värisiä kasviksia, marjoja ja hedelmiä, kuten mustikoita, parsakaalia, porkkanoita ja omenoita. Salaattipöydästä otan punajuurta tai munakoisoa, sillä niitä ei tule helposti laitettua kotona.
Voin hyvin syödä aamupalaksi edellisen illan päivällistä, sillä päässäni ei ole rajoituksia sille, mitä ruokaa voi syödä mihinkin aikaan. Poikammekin saattaa pyytää aamulla ”lihaa, keppuu (ketsuppia), riisiä”. Haluan opettää hänellekin rennon ja joustavan suhteen ruokaan, ja hän saa syödä synttäreillä ja hoidossa kaikkea. En ole ruokanatsi äitinä.
Minusta tuli rennompi ja armollisempi itselleni ja muille, kun lopetin fitnesskisoihin tähtäämisen seitsemän vuotta sitten. Olin ollut kova kertomaan muillekin, miten asioita pitäisi tehdä. Vapauduin ruokavankilasta, kun rajoitukset jäivät pois ja annoin itselleni luvan syödä riittävästi. Kun treenin jälkeen on nälkä, syön enkä ajattele, että nyt ei pidä syödä liiikaa, etten liho.
Melanooma pisti koville
Urheiluaikoinani olin hyvin mustavalkoinen: saatoin lyödä siskoni kanssa vetoa 500 euroa, että olen puoli vuotta ilman karkkia. Lakon jälkeen vedin karkkia kaksin käsin.
Enää en harrasta totaalikieltäytymistä, vaan syön makeaa silloin, kun tekee mieli, ja nautin. Ylivoimainen suosikkini on Fazerin vaalea maitosuklaa. Herkuttelen harvoin ja harkitusti. Tosin jos makeanhimo herää, tiedän, etten ole syönyt riittävästi proteiinipitoista ruokaa tai olen nukkunut huonosti.
Sain maaliskuussa 2016 sokkiuutisen, kun selästäni poistetusta luomesta löytyi melanooma. Toivun edelleen leikkauksesta, jossa poistettiin ihoa melanooman ympäriltä ja imusolmukkeita molemmista kainaloistani. Onneksi etäpesäkkeitä ei löytynyt, joten selvisin säikähdyksellä.
Helpoista tavoitteista hyvinvointia
Ruokahaluni on ollut huono ja liikunta nollissa. Opettelen taas syömään tarpeeksi ja olen päässyt aloittamaan treenaamisen. Haluan kuitenkin antaa itselleni reilusti aikaa toipua järkytyksestä.
Hyvän olon minimi on minulle kaksi salitreeniä viikossa valmentajan tai kaverin kanssa. Urheilu-urani jälkeen yritin pitkään saada itseäni edelleen samoihin suorituksiin ja olin koko ajan pettynyt. Nykyään asetan pieniä tavoitteita, jotta voin ylittää ne helposti.
Kaisan ruokapäiväkirja
– Klo 7.30: 80 g edellisen päivän iltaruualta jäänyttä jauhelihaa ja kesäkurpitsaa, kulhollinen eli noin 200 g mustikoita ja mansikoita ja 1/2 banaani, 2,5 dl kahvia ja 0,5 dl riisimaitoa, ”aamujuoma”, jossa akaasiakuitua, Wellness Greens -viherjauhetta ja Vivomixx-probioottijauhetta veteen sekoitettuna. 365 kcal
– Klo 9.30: Punttitreeni, jonka jälkeen palautumis-juoma heraproteiini-isolaatista ja Osmopure-hiilihydraattijauheesta veteen sekoitettuna. 180 kcal
– Klo 11.30: Lounasruokalassa reilu 100 g paistettua lohta, iso kauhallinen riisiä, erilaisia salaatteja salaattipöydästä ja munakoisoa sekä ananasta, ei kastiketta, vettä. 450 kcal
– Klo 15.30: Kylmäsavuhärkä-avokadokääröjä, eli 50 g leikkelettä rullattuna puolikkaasta avokadosta leikattujen siivujen ympärille, smoothie, jossa noin 100 g marjoja, 1/2 banaani, 1 rkl kookosmaitoa, kourallinen babypinaattia ja vettä. 315 kcal
– Klo 18.30: 100 g broileria uunissa paistettuna, 150 g keitettyä bataattia, 50 g vihreitä papuja ja 50 g herkkusieniä pannulla oliiviöljyssä paistettuna, porkkanaraastetta ja tuoretta korianteria, vettä. 340 kcal
– Klo 21: 60 g Kaura100-leipää, 2 rkl hummusta, tuoretta basilikaa 100 g raejuustoa + 1 rkl seesaminsiemeniä, keskikokoinen omena, vettä. 395 kcal
Kokonaisenergiansaanti
– 2045 kcal
– Proteiinia 150 g (30 % energiasta)
– Hiilihydraattia 210 g (42 %)
– Rasvaa 62 g (28 %,) josta tyydyttynyttä 15g (24 %)
– Kuituja 45 g
– Kasviksia, hedelmiä ja marjoja noin 1 kg
Ravitsemusterapeutti Petra Rautakallion arvio
+ Säännöllinen ateriarytmi ja mahtavan paljon kasviksia!
+ Monipuolisen syömisen ansiosta Kaisa saa kalsiumia lukuun ottamatta kaikkia suojaravintoaineita riittävästi.
+ Hiilihydraatit ovat kuitupitoisia ja rasvan laatu erinomaista.
– Kalsiumin saanti jää hieman alle suosituksen. Voisikohan Kaisa nauttia päivässä esimerkiksi lasillisen kalsiumilla täydennettyä kasvijuomaa?
– Ruokavalio on monipuolinen mutta suhteellisen kevyt. Olisiko esimerkiksi päivällisen annoskokoa varaa kasvattaa? Vaihtoehtoisesti siihen voisi lisätä vaikkapa palan kauraleipää tai jälkiruoaksi hedelmäsalaattia.
Alkuperäinen artikkeli täällä.