Kaisa Jaakkola kertoo suhteestaan ruokaan: ”En ole ruokanatsi äitinäkään” – haastatteluni Fit-lehdessä

// Tämä juttu on julkaistu Fit-lehdessä keväällä 2016. //

Kaisa Jaakkolalle ruoka tarkoittaa kauneutta, hyvää seuraa ja hyvinvointia. Hänellä ei ole rajoituksia sille, mitä ruokaa voi syödä mihinkin aikaan.

Mi­nul­le ruo­ka on ra­vin­toa ke­hol­le, mie­lel­le ja sie­lul­le. Kil­pa­fit­nes­sai­koi­na­ni söin yk­sin kyl­mää ruo­kaa muo­vi­pur­kis­ta mui­den läh­ties­sä lou­naal­le. Tär­kein­tä oli, et­tä ruu­an mak­rot oli­vat koh­dal­laan. Sii­hen en ha­lua enää ta­kai­sin.

Olen tosi vi­su­aa­li­nen ih­mi­nen, ja kau­neu­den ais­ti­mi­nen joka päi­vä on mer­kit­tä­vä osa hy­vin­voin­ti­a­ni. Mi­nul­le on nau­tin­to saa­da etee­ni kau­nis an­nos ja syö­dä nä­teil­tä as­ti­oil­ta. Syö­mi­nen on myös tär­keä so­si­aa­li­nen ti­lan­ne.

Par­hai­ta ruo­ka­muis­to­ja­ni on kä­sit­tä­mät­tö­män hyvä sa­laat­ti Man­ly Be­ac­hil­la Aust­ra­li­as­sa. Osuim­me mie­he­ni ja poi­ka­ni kans­sa sat­tu­mal­ta ki­vas­ti si­sus­tet­tuun ra­vin­to­laan. Het­ki oli eri­tyi­nen: poi­kam­me Ju­lius täyt­ti vuo­den, ja olim­me toi­sel­la puo­lel­la maa­il­maa reis­sus­sa, jos­ta olin haa­veil­lut lap­ses­ta saak­ka. Olin tär­kei­den ih­mis­ten kans­sa, ja ate­ria tyy­dyt­ti kaik­ki ais­tit.

Ruo­kaa ren­nos­ti ja jous­ta­vas­ti

Vä­rit hoi­ta­vat sie­lua. Län­si­mai­sen ih­mi­sen ruo­ka­va­lio lei­pi­neen, li­hoi­neen ja pas­toi­neen on kui­ten­kin hy­vin bei­ge. Juu­ri vä­reis­sä ovat mo­net kas­vis­ten hy­vää te­ke­vät ai­ne­so­sat, ku­ten fla­vo­noi­dit ja an­ti­ok­si­dan­tit. Va­lit­sen voi­mak­kaan vä­ri­siä kas­vik­sia, mar­jo­ja ja he­del­miä, ku­ten mus­ti­koi­ta, par­sa­kaa­lia, pork­ka­noi­ta ja ome­noi­ta. Sa­laat­ti­pöy­däs­tä otan pu­na­juur­ta tai mu­na­koi­soa, sil­lä nii­tä ei tule hel­pos­ti lai­tet­tua ko­to­na.

Voin hy­vin syö­dä aa­mu­pa­lak­si edel­li­sen il­lan päi­väl­lis­tä, sil­lä pääs­sä­ni ei ole ra­joi­tuk­sia sil­le, mitä ruo­kaa voi syö­dä mi­hin­kin ai­kaan. Poi­kam­me­kin saat­taa pyy­tää aa­mul­la ”li­haa, kep­puu (ket­sup­pia), rii­siä”. Ha­lu­an opet­tää hä­nel­le­kin ren­non ja jous­ta­van suh­teen ruo­kaan, ja hän saa syö­dä synt­tä­reil­lä ja hoi­dos­sa kaik­kea. En ole ruo­ka­nat­si äi­ti­nä.

Mi­nus­ta tuli ren­nom­pi ja ar­mol­li­sem­pi it­sel­le­ni ja muil­le, kun lo­pe­tin fit­nes­s­ki­soi­hin täh­tää­mi­sen seit­se­män vuot­ta sit­ten. Olin ol­lut kova ker­to­maan muil­le­kin, mi­ten asi­oi­ta pi­täi­si teh­dä. Va­pau­duin ruo­ka­van­ki­las­ta, kun ra­joi­tuk­set jäi­vät pois ja an­noin it­sel­le­ni lu­van syö­dä riit­tä­väs­ti. Kun tree­nin jäl­keen on näl­kä, syön en­kä ajat­te­le, et­tä nyt ei pidä syö­dä lii­i­kaa, et­ten liho.

Me­la­noo­ma pis­ti ko­vil­le

Ur­hei­lu­ai­koi­na­ni olin hy­vin mus­ta­val­koi­nen: saa­toin lyö­dä sis­ko­ni kans­sa ve­toa 500 eu­roa, et­tä olen puo­li vuot­ta il­man kark­kia. La­kon jäl­keen ve­din kark­kia kak­sin kä­sin.

Enää en har­ras­ta to­taa­li­kiel­täy­ty­mis­tä, vaan syön ma­ke­aa sil­loin, kun te­kee mie­li, ja nau­tin. Yli­voi­mai­nen suo­sik­ki­ni on Fa­ze­rin vaa­lea mai­to­suk­laa. Her­kut­te­len har­voin ja har­ki­tus­ti. To­sin jos ma­ke­an­hi­mo he­rää, tie­dän, et­ten ole syö­nyt riit­tä­väs­ti pro­tei­i­ni­pi­tois­ta ruo­kaa tai olen nuk­ku­nut huo­nos­ti.

Sain maa­lis­kuus­sa 2016 sok­kiu­u­ti­sen, kun se­läs­tä­ni pois­te­tus­ta luo­mes­ta löy­tyi me­la­noo­ma. Toi­vun edel­leen leik­kauk­ses­ta, jos­sa pois­tet­tiin ihoa me­la­noo­man ym­pä­ril­tä ja imu­sol­muk­kei­ta mo­lem­mis­ta kai­na­lois­ta­ni. On­nek­si etä­pe­säk­kei­tä ei löy­ty­nyt, jo­ten sel­vi­sin säi­käh­dyk­sel­lä.

Hel­pois­ta ta­voit­teis­ta hy­vin­voin­tia

Ruo­ka­ha­lu­ni on ol­lut huo­no ja lii­kun­ta nol­lis­sa. Opet­te­len taas syö­mään tar­peek­si ja olen pääs­syt aloit­ta­maan tree­naa­mi­sen. Ha­lu­an kui­ten­kin an­taa it­sel­le­ni rei­lus­ti ai­kaa toi­pua jär­ky­tyk­ses­tä.

Hy­vän olon mi­ni­mi on mi­nul­le kak­si sa­lit­ree­niä vii­kos­sa val­men­ta­jan tai ka­ve­rin kans­sa. Ur­hei­lu-ura­ni jäl­keen yri­tin pit­kään saa­da it­se­ä­ni edel­leen sa­moi­hin suo­ri­tuk­siin ja olin koko ajan pet­ty­nyt. Ny­ky­ään ase­tan pie­niä ta­voit­tei­ta, jot­ta voin ylit­tää ne hel­pos­ti.

Kai­san ruo­ka­päi­vä­kir­ja

– Klo 7.30: 80 g edel­li­sen päi­vän il­ta­ruu­al­ta jää­nyt­tä jau­he­li­haa ja ke­sä­kur­pit­saa, kul­hol­li­nen eli noin 200 g mus­ti­koi­ta ja man­si­koi­ta ja 1/2 ba­naa­ni, 2,5 dl kah­via ja 0,5 dl rii­si­mai­toa, ”aa­mu­juo­ma”, jos­sa akaa­si­a­kui­tua, Wel­l­ness Greens -vi­her­jau­het­ta ja Vi­vo­mixx-pro­bi­oot­ti­jau­het­ta ve­teen se­koi­tet­tu­na. 365 kcal

–  Klo 9.30: Punt­tit­ree­ni, jon­ka jäl­keen pa­lau­tu­mis-juo­ma he­rap­ro­tei­i­ni-iso­laa­tis­ta ja Os­mo­pu­re-hii­li­hyd­raat­ti­jau­hees­ta ve­teen se­koi­tet­tu­na. 180 kcal

–  Klo 11.30: Lou­nas­ruo­ka­las­sa rei­lu 100 g pais­tet­tua loh­ta, iso kau­hal­li­nen rii­siä, eri­lai­sia sa­laat­te­ja sa­laat­ti­pöy­däs­tä ja mu­na­koi­soa sekä ana­nas­ta, ei kas­ti­ket­ta, vet­tä. 450 kcal

–  Klo 15.30: Kyl­mä­sa­vu­här­kä-avo­ka­do­kää­rö­jä, eli 50 g leik­ke­let­tä rul­lat­tu­na puo­lik­kaas­ta avo­ka­dos­ta lei­kat­tu­jen sii­vu­jen ym­pä­ril­le, smoot­hie, jos­sa noin 100 g mar­jo­ja, 1/2 ba­naa­ni, 1 rkl koo­kos­mai­toa, kou­ral­li­nen ba­by­pi­naat­tia ja vet­tä. 315 kcal

–  Klo 18.30: 100 g broi­le­ria uu­nis­sa pais­tet­tu­na, 150 g kei­tet­tyä ba­taat­tia, 50 g vih­rei­tä pa­pu­ja ja 50 g herk­ku­sie­niä pan­nul­la olii­vi­öl­jys­sä pais­tet­tu­na, pork­ka­na­raas­tet­ta ja tuo­ret­ta ko­ri­an­te­ria, vet­tä. 340 kcal

–  Klo 21: 60 g Kau­ra100-lei­pää, 2 rkl hum­mus­ta, tuo­ret­ta ba­si­li­kaa 100 g ra­e­juus­toa + 1 rkl see­sa­min­sie­me­niä, kes­ki­ko­koi­nen ome­na, vet­tä. 395 kcal

Ko­ko­nai­se­ner­gi­an­saan­ti

–  2045 kcal
–  Pro­tei­i­nia 150 g (30 % ener­gi­as­ta)
–  Hii­li­hyd­raat­tia 210 g (42 %)
–  Ras­vaa 62 g (28 %,) jos­ta tyy­dyt­ty­nyt­tä 15g (24 %)
–  Kui­tu­ja 45 g
–  Kas­vik­sia, he­del­miä ja mar­jo­ja noin 1 kg

Ra­vit­se­mus­te­ra­peut­ti Pet­ra Rau­ta­kal­li­on ar­vio

+ Sään­nöl­li­nen ate­ri­a­ryt­mi ja mah­ta­van pal­jon kas­vik­sia!

+ Mo­ni­puo­li­sen syö­mi­sen an­si­os­ta Kai­sa saa kal­siu­mia lu­kuun ot­ta­mat­ta kaik­kia suo­ja­ra­vin­to­ai­nei­ta riit­tä­väs­ti.

+ Hii­li­hyd­raa­tit ovat kui­tu­pi­toi­sia ja ras­van laa­tu eri­no­mais­ta.

– Kal­siu­min saan­ti jää hie­man al­le suo­si­tuk­sen. Voi­si­ko­han Kai­sa naut­tia päi­väs­sä esi­mer­kik­si la­sil­li­sen kal­siu­mil­la täy­den­net­tyä kas­vi­juo­maa?

– Ruo­ka­va­lio on mo­ni­puo­li­nen mut­ta suh­teel­li­sen ke­vyt. Oli­si­ko esi­mer­kik­si päi­väl­li­sen an­nos­ko­koa va­raa kas­vat­taa? Vaih­to­eh­toi­ses­ti sii­hen voi­si li­sä­tä vaik­ka­pa pa­lan kau­ra­lei­pää tai jäl­ki­ruo­ak­si he­del­mä­sa­laat­tia.

Alkuperäinen artikkeli täällä.