Palaudu ja vahvistu on ilmestynyt & keskustelua Huomenta Suomessa

Uuden Palaudu ja vahvistu -kirjani voit tilata esim. Adlibriksesta klikkaamalla yllä olevaa kuvaa tai tästä linkistä – sain Adlibrikselta tällaisen ”only for you my friend” -hinnan eli teille 10 % normihinnasta pois!

Mun ja toimittaja-tietokirjailijasiskoni Tuuti Piipon yhdessä tekemä Palaudu ja vahvistu -kirja julkaistiin virallisesti eilen.

Olin saanut jo viikkoa ennen kirjan käteeni ja tällä kertaa voin sanoa, että tuli kyllä napakymppi! Olen todella ylpeä tästä kirjasta – aihe on supertärkeä, onnistuimme kirjan visuaalisen ilmeen kanssa ja saimme mukaan omien alojensa huippuammattilaisia tukemaan tärkeää viestiämme.

Puolet suomalaisista työikäisistä ei palaudu riittävästi arjessaan

Palautumista ei huomioida riittävästi. Firstbeatin massiivinen datamassa eli yli 470 000 mitattua vuorokautta ja yli 250 000 suomalaista kertoo, että työikäisistä suomalaisista palautuu riittävästi vain puolet. Tämä lukema on ihan käsittämätön – PUOLET.

Mitä se käytännössä tarkoittaa? No esimerkiksi sitä, että vaikka keskimäärin ihmiset nukkuisivat noin 7,5 tuntia, ei monilla tämä uni ole tarpeeksi palauttavaa. Unenlaadussa voi olla puutteita. Osa ihmisistä ei myöskään nuku tarpeeksi, koska ei arvosta unta tarpeeksi (vaikka palautuisikin unen aikana riittävän hyvin).

Palautumistunteja olisi hyvä tulla vuorokauteen reilut seitsemän. Tämä tapahtuu esimerkiksi kahdeksan tunnin yöunilla, jos koko yöuni on laadullisesti loistavaa – eli palauttavaa. Monilla näin ei kuitenkaan käy, vaan fysiologiset palautumisprosessit käynnistyvät vasta myöhään aamuyöllä. Esimerkiksi stressi, illan alkoholihuikat ja myöhäinen turhan kova liikunta heikentävät alkuyön palautumista.

Yöuni on palautumisen tärkein tekijä: 95 prosenttia palautumisesta tapahtuu yöunen aikana. Ongelma tulee vastaan kuitenkin siinä, että monella uni ei yksinkertaisesti palauta. Sen eteen saatetaan nähdä vaivaa ja sitä arvostetaan korkealle, sängyssä vietetään tarpeeksi aikaakin. Silti uni katkeilee, on levotonta tai loppuu liian aikaisin. Keskustelen viikottain ihmisten kanssa, joille on tehty palautumisen ja stressin mittaus (esim. Firstbeat Hyvinvointianalyysi). He ovat saaneet tulokseksi, että joinakin vuorokausina fysiologista palautumista tulee vain 15-30 minuuttia. Siis koko vuorokaudesta. Tuollainen tilanne on jo melkoisen hälyyttävä.

Palautuminen vaikuttaa elämänlaatuun, terveyteen ja tuottavuuteen

Miksi tämän pitäisi kiinnostaa? Yksilön hyvinvoinnin näkökulmasta tietysti, mutta myös yhteiskunnallisesta ja työn tuottavuuden näkökulmasta. Elämänlaatu kärsii, terveys kärsii ja ihmissuhteet kärsivät. Työn tuottavuus kärsii. Työturvallisuus kärsii.

Väsynyt ihminen tekee herkemmin virheitä. Ajattele bussi-, taksi- ja rekkakuskeja, lentäjiä, poliiseja, palomiehiä, sairaanhoitajia, kirurgeja, opettajia, päiväkodin työntekijöitä ja poliitikkoja jotka menevät töihinsä jopa päivittäin alipalautuneina ja väsyneinä. Ehkä töissä pystyy tsemppaamaan, mutta työpäivän jälkeen akut ovat tyhjät eikä voimia itsestä huolehtimiseen enää riitä.

En sano, että tämä on vain yksin yksilön vika. Työelämä ajaa myös ihmisiä loppuun. Monissa töissä paineet ovat kohtuuttomat eikä palkka ole lainkaan linjassa työn kuormittavuuden kanssa.

Palautumisen tehostaminen edellyttää palautumiseen vaikuttavien tekijöiden ymmärtämistä

Palautuminen on laaja-alainen ilmiö. Se on paljon muutakin kuin palautusjuomaa treenin jälkeen. Sen kanssa ei auta, että käskee ihmisiä nukkumaan. Palautumiseen vaikuttavat moninaiset tekijät ja niitä pyrimme tässä kirjassa käsittelemään. Emme siis suinkaan käsittele vain urheilusta palautumista – ennemminkin arjesta ja elämästä palautumista.

Alta näet kirjan sisällysluettelon (klikkaa kuvaa, niin se aukeaa täysikokoisena).

Kävin eilen, julkkaripäivänä Huomenta Suomessa vieraana. Mukana oli resilienssistä tohtoriksi väitellyt, Karhu-ryhmän ex-poliisi ja kouluttaja Harri Gustafsberg. Harri oli yksi haastateltavistamme kirjassa – hänen teemansa liittyivät arjen rytmittämiseen, hermoston rauhoittamiseen kiireisessä elämässä mm. hengityksen avulla, resilienssiin ja henkisen suorituskyvyn kehittämiseen.

Huomenta Suomessa keskustelimme arjen kuormituksesta ja siitä palautumisesta. Klikkaa kuvaa, niin pääset katsomaan klipin Katsomossa.

Eiliset mediajulkkarit olivat tosi mukavat. Saimme vihdoin siskoni kanssa jopa yhteisen kuvan, toistaiseksi olemme aina unohtaneet. Asumme melkein vierekkäisissä taloissa ja vietämme paljon aikaa yhdessä, joten ei tämmöisiä voi muistaa 😀

Kaisa Jaakkola ja Tuuti Piippo

Saimmepa julkkareissa myös yhteiskuvan useamman asiantuntijan ja haastateltavan kanssa. Oli upeaa tavata nämä kaikki huipputyypit kerralla. Kuvassa vasemmalta: siskoni Tuuti Piippo, minun takanani Harri Gustafsberg, vieressäni valmentaja ja ex-huippu-urheilija Virpi Sarasvuo, hänen vieressään valmentaja ja lentokoneonnettomuudesta hengissä selvinnyt Ulrika Björkstam ja Ulrikan takana Firstbeatin asiantuntija Jaakko Kotisaari.


Iloiset naiset tärkeän äärellä – sisututkija Emilia Lahti, siskoni Tuuti Piippo ja Ulrika Björkstam.

Kirja on saanut kivasti jo mediahuomiota. Iltalehti julkaisi eilen illalla jutun Ilonassa ja tänä aamuna Yle Uutiset toisen verkkosivuillaan. Lue jutut täältä:

Iltalehti: Palautuminen on hyvän arjen avain – ”kuormittuneen yhteys itseen on usein hukassa”

Yle Uutiset: Puolet työikäisistä ei palaudu arjessaan riittävästi: ”Työntekijät tekevät enemmän kuin olisi tarve ja kuormittavat itsensä turhaan”

Kategoriat

Share This