Kuinka minusta tuli yrittäjä, osa 4

Syksyllä 2010 perehdytin uusia valmentajiamme töihin ja jättäydyin vähitellen valmennuksen suhteen sivummalle. Olin tehnyt vähän turhan kauan töitä omaa hyvinvointiani laiminlyöden. Moni yrittäjä kävelee tähän miinaan. Yrityksestä tulee vauva, jota hoivataan aamusta iltaan ja yöhön, unohtaen mikä ja kuka tuo yritystä elossa pitävä moottori oikeastaan olikaan. Se nimittäin on yrittäjän oma terveys. Tulosta ei voi tehdä jos oma terveys ja jaksaminen pettää. Etenkin hyvinvointialalla koen äärimmäisen tärkeäksi sen, että olen positiivinen esimerkki ja pidän itsestäni hyvää huolta.

Mielestäni tätä asiaa ei saisi laiminlyödä millään alalla: yrittäjä on aina oman yrityksensä käyntikortti. Viime syksynä tunsin, että oman korttini kulmat olivat nuhjuuntuneet ja värikin haalistunut. Aloin selvittämään syitä niille terveysongelmille joita itse koin, mutta joita en ollut hoitanut ”kiireen” vuoksi aikaisemmin kuntoon. Ajattelin myös, että koska olen tässä hommassa ammattilainen, niin minunhan pitäisi osata fiksata itseni. Vatsani reistaili loppusyksystä pahemman kerran ja oma kuntoni oli laskenut hävettävän huonoksi. Mahan ollessa kipeä lähes jatkuvasti ja vähäisen energian kuluessa töiden tekoon en yksinkertaisesti jaksanut treenata. Kyse ei ollut siitä, että olisin ollut laiska – voin niin huonosti vatsani kanssa, etten kyennyt. Onneksi tajusin lopulta, että yksin en tätä juttua saa kuntoon. Löysin hyvän lääkärin, jonka avulla ongelmavyyhti alkoi selvitä. Olen kertonut tästä asiasta laajemmin kirjassani.

Omaa terveyttä ei saa laiminlyödä. Nyt olen viisaampi. Ehkä osaan olla itselleni myös hiukan armollisempi. Yhden asian tajusin kirkkaasti: terveyttä kannattaa todellakin hoitaa ajoissa, eikä odottaa sairastumista. Mahakipu, uniongelmat, alakulo, jatkuvat flunssat, keskittymiskyvyn aleneminen tai mikä tahansa hyvää elämää häiritsevä alavireys joko fyysisessä tai henkisessä jaksamisessa täytyy ottaa tosissaan. Tiedän, että moni yrittäjä painaa menemään arjessaan puolivaloilla. Saikulle ei jäädä noin vaan. Mutta kuka hoitaa hommat, jos oma terveys notkahtaa?

Tämä vuosi on ollut toisenlainen. Alkuvuodesta työni painottui kirjoittamiseen. Kesällä vietin pitkän loman. Syksyllä olen tehnyt kirjan promoja, yritysvalmennuksia, kirjoittanut, opiskellut ja suunnitellut firman ja oman urani tulevia kuvioita. Aloitin syksyllä lääketieteen perusopinnot avoimessa yliopistossa ja suoritan vihdoin loppuun myös aiemmin kesken jäänyttä urheiluravitsemuksen Precision Nutrition Certificatea.

Tämä syksy on ollut oikeastaan leppoisampi kuin mikään syksy vuosikausiin. Voin luottaa siihen, että tiimimme hoitaa valmennukset ja yrityksen toiminta pyörii mukavasti. ”Minä itse” -ihmiselle luottamuksen rakentaminen on ollut oppimisen paikka. Mutta yrittäjyys on kasvattanut minua ihmisenä, valtavasti. Tämä on ollut sellainen elämänkoulu, jota en vaihtaisi pois. Olen mokannut, oppinut ja kasvanut seuraavalle tasolle – uudestaan ja uudestaan. Vielä on opittavaa, mutta sehän ei lopu koskaan.

Yrittäjänä vain taivas on rajana. Ja ehkä juuri se yrittäjyydessä onkin kaikkein hauskinta.

Lue muut osat: 

– Kuinka minusta tuli yrittäjä, osa 1
– 
Kuinka minusta tuli yrittäjä, osa 2
– Kuinka minusta tuli yrittäjä, osa 3

PN-kuva täältä.

Kategoriat

Share This