Lapsen keskittymiskyky, muisti ja oppiminen – vaikuttaako omega-3 niihin?

By / 15 tammi 2019 / Kommentit pois päältä artikkelissa Lapsen keskittymiskyky, muisti ja oppiminen – vaikuttaako omega-3 niihin?

Aivot ja niiden normaali toiminta. Joitakin vuosia sitten aihe kiinnosti minua lähinnä oman keskittymiskykyni ja aikaansaamiseni suhteen. Emmehän me ajattele aivojamme, ellei niiden toiminnassa tunnu olevan jonkin pielessä.

Minulla oli. Lopulta syykin löytyi, se oli kilpirauhasen vajaatoiminta. Oikean lääkityksen löydyttyä en pahemmin ajatellut asiaa, ainoastaan pidin yllä jo aiemmin hyväksi havaitsemiani elämäntapoja. Olin onnessani, kun muistin jälleen kaupassa luomuomppujen vaakanumeron ilman, että se piti tarkistaa kolme kertaa ennen kuin lopulta sain lapun kiinni pussiin. Vajaatoimintaisena arki oli juuri tuommoista (puhumattakaan muista oireista, kuten lapsettomuudesta).

Sitten raskaustesti näytti plussaa ja elämässä alkoi aivan toinenlainen vaihe. Pitikin miettiä elämää pikkuruisen kehittyvän ihmisen näkökulmasta. Kuinka turvata sikiölle ja sitten vauvalle paras mahdollinen koti kehossani?

Kahden vuoden odotuksen ja useamman keskenmenon jälkeen en uskaltanut aluksi kauheasti toivoa, mutta koitin pitää toki itsestäni mahdollisimman hyvin huolta. Muistin kouluttajani neuvot raskausajan ravitsemuksesta ja elintavoista. Verensokerin pitämistä tasapainossa. Ravinnevajeiden poissulkemista. Omega-3:a, folaattia, karnitiinia, D3:a (ravintolisäoppaastani löydät muuten nämä kaikki ja paljon muutakin). Huh, huonovointisena helpommin sanottu kuin tehty!

Kehittyvä vauva ottaa tarvitsemansa ravinteet äidiltä. Vauva ei yleensä jää vajeeseen ellei äidillä ole puutoksia. Äidin ravinnevarastot hupenevat samaa tahtia kun lapsi kasvaa ellei odotusajan ravitsemus ole kunnossa.

Riittävä ravinteiden määrä, esimerkiksi hyvä DHA-rasvahappotaso, ennustaa tutkimuksen mukaan lapsen parempaa ongelmanratkaisukykyä 12 kuukauden iässä. Imetys verottaa äidin varastoja ja edellä mainitussa tutkimuksessa painotetaankin myös pitämään huolta imettävän äidin DHA-tasosta. Kaikilla välttämättömillä mikroravinteilla on oma funktionsa. Folaatti vaikuttaa mm. hermostoputken sulkeutumiseen jo hyvin varhain raskauden aikana. Siksi raskautta suunnittelevia suositellaan käyttämään foolihappolisää. Foolihappo on folaatin synteettinen muoto. (Minä muuten suosittelen mieluummin metyylifolaattia, sillä kaikkien elimistö ei pysty muuntamaan foolihappoa tehokkaasti oikeaan muotoon.)

Raskauden viimeisen kolmanneksen aikana vauvan aivot kehittyvät vauhdilla. Aivojen nopea kehitys (koon ja painon suhteen) jatkuu kahteen ikävuoteen saakka. Tämän jälkeen aivojen kehitys jatkuu edelleen läpi lapsuuden ja kouluiän, mutta se ei ole yhtä vauhdikasta kuin ensimmäisinä elinvuosina. Lapsi kuitenkin oppii päivästä toiseen uusia taitoja, itsesäätelyä ja tämän inhimillisen elämämme elämistä.

Omega-3-rasvahapot vaikuttavat aivojen kehitykseen ja toimintaan

Aivojen normaaliin kehitykseen ja toimintaan tarvitaan DHA-rasvahappoa, joka kuuluu omega-3-rasvahappoihin. DHA-pitoisuudet ovat suurimpia niillä etuotsalohkon alueilla, jotka liittyvät mm. keskittymiskykyyn, ongelmanratkaisuun ja suunnitteluun.

DHA:ta olisi hyvä saada ravinnosta. Elimistö pystyy muuntamaan sitä omega-3-sarjan ALA-rasvahaposta (jota saadaan esimerkiksi pellavan- ja hampunsiemenistä ja rypsiöljystä), mutta muunnos on vähäistä. Omasta mielestäni on yksinkertaisesti fiksumpaa ottaa DHA suoraan ravinnosta. DHA:ta saadaan kalasta, merenelävistä ja/tai omega-3-valmisteista.

Ikävä kyllä suomalaiset eivät tutkitusti syö tarpeeksi kalaa, joten aika monilla on vajausta omega-3-rasvahapoista elimistön tarpeisiin nähden. Tämä koskee niin aikuisia kuin lapsia. Ruokailutottumukset ovat perheen yhteisiä.

Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen on kirjoittanut suomalaisten kalan ja lihan syömisestä blogiinsa. Tekstin mukaan suomalaiset naiset syövät kalaa reilut 250 grammaa viikossa. Jos kalaa syötäisiin suositusten mukainen määrä eli 2-3 kertaa viikossa, olisi tuo grammamäärä noin 300-500 grammaa (kirjoittaa Laatikainen). Finravinto 2017 -tutkimus on muuten juuri julkaistu, mutta valitettavasti en ehtinyt saada sitä käsiini ennen tämän tekstin kirjoittamista. Voi siis olla, että numerot ovat hiukan muuttuneet.

Miten tämä liittyy nyt aivoihin? No siten, että kehittyvä lapsi saa tarvitsemansa DHA:n äidiltä.

Äidin täytyisi syödä kalaa riittävän usein, jotta DHA:ta voi ylipäätään saada äidiltä riittävästi (ja äidin omat DHA-varastot eivät hupene). DHA on tärkeä rakennusaine kaikille kehon soluille niin vauvalla, kuin myös äidillä. Äidin DHA:n saanti vaikuttaa tutkitusti lapsen aivojen ja näön kehittymiseen.

Moni äiti kokee, että lapsen syntymän jälkeen oma muisti alkaa reistailemaan. Voisiko kyse olla ainakin osittain siitä että äidin omat DHA-varastot hupenevat (hormoniheilahteluiden, unen puutteen, uuden elämäntilanteen aiheuttaman stressin jne. lisäksi)? Luulenpa että moni siellä ruudun takana muistaa nuo päivät, kun on löytänyt autonavaimensa jääkaapista ja pelännyt unohtavansa vauvan ostoskärryyn.

Palataan kuitenkin lapsen aivoihin. DHA on siis aivojen normaalille kehitykselle ja toiminnalle tärkeä rasvahappo. DHA-rasvahapon vajaus voi vaikuttaa esimerkiksi oppimisvaikeuksiin ja lapsen kykyyn keskittyä. Tutkimusdata sen hyödyllisyydestä (ja toisaalta sen puutteen vaikutuksista) on vahvaa.

Kurkataan muutamia näistä tutkimuksista.

Tässä koostetutkimuksessa oli vedetty yhteen 15 tutkimuksen havaintoja. Yhteinen lopputulema oli, että yli puolessa tutkimuksista DHA-rasvahapolla tai pitkäketjuisilla omega-3-rasvahapoilla oli positiivisia vaikutuksia vähintään yhteen tiedonkäsittelyyn tai käyttäytymiseen liittyvään alueeseen. Samoin hyviä vaikutuksia huomattiin koulumenestyksen osalta niillä lapsilla, joilla DHA-pitoisuus veressä oli korkeampi (tai sitä kohotettiin tutkimuksen aikana ravintolisän avulla).

Tutkimuksen yhteenvedossa myös todettiin, että omega-3-rasvahappo DHA:n määrän lisäys voi saada aikaan muutoksia aivoissa, jotka voidaan havaita oppimisen ja käyttäytymisen muutoksina. Toki tutkimuksissa on saatu myös ristiriitaisia tuloksia, mutta näyttäisi siltä että etenkin DHA-vajauksesta kärsivillä lapsilla vaikutuksia on selvästi.

Tässä Oxfordin yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että matala DHA:n määrä veressä on yhteydessä hitaampaan lukunopeuteen, heikompaan muistiin ja huonompaan käytökseen 7-9-vuotiailla koululaisilla.

Minua yllätti ehkä eniten tämä: Journal of Sleep Researchissa julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että heikosti lukemaan oppineilla 7-9-vuotiailla lapsilla matala DHA-rasvahapon määrä veressä oli yhteydessä huonompaan uneen. Tämä oli kaksoissokkotutkimus, lapsia oli yhteensä 362. Tutkimusryhmästä valittiin vielä satunnaisesti 40 lasta, joille tehtiin aktigrafiamittaus (sillä voidaan tutkia mm. uni-valverytmiä, unijakson kestoa ja unen rauhallisuutta). Lisäksi koko tutkimusryhmälle tehtiin kyselytutkimus ja havaittiin, että 40 prosentilla lapsista oli merkittäviä ongelmia unen kanssa.

Kun DHA:ta annettiin 16 viikon ajan ravintolisän muodossa, nukkuivat lapset aktigrafiamittauksen mukaan jopa 58 minuuttia pidempään ja keskimäärin yöllisiä heräämisiä oli seitsemän vähemmän kuin ennen (unihäiriöstä, esimerkiksi uniapneasta kärsivällä, voi yöllisiä tiedostamattomia heräilyjä olla monia kymmeniä – lapsiltakin on toisinaan hyvä tutkia unihäiriön mahdollisuus).

Tutkijat tietysti sanovat varovasti, että DHA-pitoisuuden nousulla voi olla yhteyttä parempaan uneen. Minusta tuo kuulostaa (näin äitinä) varsin merkittäviltä muutoksilta. Tietysti tieteessä tällaisia sanamuotoja käytetään hyvin varovasti, mutta tunti lisää unta huonosti nukkuvalle lapselle (ja vanhemmille) kuulostaa minusta isolta elämänlaadun parannukselta! 🙂

PS. Kiinnostaisiko sua lukea enemmänkin aivoista? Aihe on minulle tällä hetkellä kiinnostava ja ajankohtainen ja olen penkonut siitä paljon tietoa eri näkökulmista. Oman uupumukseni ja pari vuotta sitten diagnosoidun traumaperäisen stressihäiriön myötä olen lukenut paljon asioista jotka vaikuttavat aivoihin ja siitä, mitä voimme itse tehdä jotta aivot toimisivat paremmin (kuka tahansa esim. takaumista ja unihäiriöistä kärsinyt varmaan ymmärtää mitä tarkoitan). Tässä olisi varmaan monia muitakin aiheita, joista voisin jakaa teille lukijoilleni lisää.

Share on Facebook